Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Avatar
Tekijänä Clepe
#99545
veka kirjoitti: 04.02.20 23:24 Mielenkiintoisesta artikkelista löytyy tällainen tieto:
Viime vuosina Helsingissä yleistynyt niin sanottu purkava täydennysrakentaminen näyttää kohdistuvan erityisesti 1960- ja 1970-lukujen rakennuksiin. Helsingissä on 2010-luvulla purettu yhteensä 416 rakennusta, joiden rakennusvuosi osuu näille vuosikymmenille.
Onhan tämä aivan järkyttävä määrä noin 50-vuotiaita taloja, vaikka ei sattuisikaan tykkäämään noiden vuosikymmenten rakentamisesta.
Vaiettu tosiasia lienee se että kerrostaloja näistä on todella vähän. Valtaosa lienee omakotitaloja joissa suojelu on perinteisesti ollut todella hankalaa. Nykyään puretaan säännöllisesti huomattavan paljon vanhempia, potentiaalisesti rakennushistoriallisesti arvokkaampia omakotitaloja. Oikeastaan tämä tältä osin vastaa ihan hyvin 60/70-lukujen purkuvimma, joka ensisijaisesti kohdistui pientaloihin, eikä niihin muutamiin "jugendlinnoihin" .

Pasilan kohdalla tuo megastruktuuri-ajattelu on rakennussuojelun kannalta kiinnostava. Eräs strukturalismin kantava idea oli modularisuus, eli että megastruktuuri voi kehittyä ja sopeutua eri tarpeisiin. Siksi rakennusten korvaaminen tai käyttötarkoitusten muuttaminen ei pitäisi olla alueelle täysin poissuljettu ajatus.
Pyöröovi peukuttivat tätä
Tekijänä hmikko
#99553
Clepe kirjoitti: 06.02.20 17:42 Pasilan kohdalla tuo megastruktuuri-ajattelu on rakennussuojelun kannalta kiinnostava. Eräs strukturalismin kantava idea oli modularisuus, eli että megastruktuuri voi kehittyä ja sopeutua eri tarpeisiin. Siksi rakennusten korvaaminen tai käyttötarkoitusten muuttaminen ei pitäisi olla alueelle täysin poissuljettu ajatus.
Tämä tuli itsellekin mieleen. Itä-Pasilan aikaisessa järjestelmärakentamisessa yhtenä ideana oli, että samanlaisten toistuvien elementtiyksiköiden sisällä voidaan järjestää monenlaista toimintaa tarpeen mukaan, ja että noita yksiköitä/moduleja voi lisätä ja poistaa. Julkisivut olivat tarkoituksellisesti samaa anonyymiä, toistuvaa yksikköä, talon käyttötarkoituksesta riippumatta (millä ei tietysti kovin suurta kansansuosiota saavutettu). Tämä idea oli myös mm. Pohjolan pääkonttorin ja Espoon kaupungintalon arkkitehtuurin taustalla. Pohjola-talon osalta muunneltavuus ilmeisesti jopa toteutui käytännössä osin, eli seiniä siirreltiin talon sisällä suht kivuttomasti ja konttoritiloja järjesteltiin uudestaan.

Tässä mielessä tosiaan Itä-Pasilan osien korvaaminen vastaisi alkuperäistä ideaa. Vähän vaan epäilen, että uudet rakennukset eivät mitään tämmöisiä periaatteita noudata, vaan ovat nykyistä vakiotuotantoa, joka ei ainakaan asuinkerrostalojen osalta liene kovin muunneltavaa. Sama Pohjola-talon osalta. Siitä on suuri osa menossa purettavaksi ja tavallisia kerrostaloja tulossa tilalle.
Clepe peukuttivat tätä
Tekijänä Masoko
#99569
Mun puolesta voidaan huoletta purkaa vaikka puolet koko Pasilasta. Pitää muistaa että sodan jälkeisen ajan betonikolossit usein ei edes rakennettu pysyviksi.
Tekijänä töntsö
#100514
Aika samasta muotista tuntuu olevan kaikki uudistuotanto tällä hetkellä. Tuntuu että tuommoista samaa tiilijulkisivua näkee Kalasatamassa, Pasilassa, Jätkäsaaressa ja myös siellä Postipuiston uudella alueella mitä olen ohimennen nähnyt. Melkein rupeaa kaipaamaan sitä Jätkäsaaren 2010-luvun kikkailua. Ihan perussiistiä, mutta ei kyllä puhuttele oikein millään tapaa. Varsinkin noihin Triplan monoliitteihin verrattuna nuo näyttävät jotenkin huvittavan arkisilta, kun ovat kumminkin ihan vieressä
Tekijänä hmikko
#100515
^ Koskapa viimeksi Suomessa asia ei ollut näin... rakennusteollisuus on toiminut tällä mallilla ainakin 60-luvulta asti. Silloiseen modernismiin tosin kuului ääneen lausuttunakin se ajatus, että yleispätevää ratkaisua voi toistaa joka paikassa. Nykyään yritetään esittää yksilöllistä.

Tällä hetkellä Helsingissä rakennetaan melko paljon ja noita mainittuja alueita suhteellisen lähelle keskustaa, jolloin tietysti tämän hetken massatuotantoa tulee paljon näkyville paikoille. 70-luvun kiivaimman lähiörakentamisen aikana tehtiin enemmän ja paljon monotonisempaa, mutta kauemmas metsälähiöihin.

Itse peräänkuuluttaisin hyvää suunnittelua, oli julkisivun ilme sitten samankaltaista tiiltä tai ei. Jätkäsaaren omituisimmat hudit eivät muutu mun silmissä sen paremmiksi siitä, että muu on bulkkia.
Avatar
Tekijänä Tande
#100522
töntsö kirjoitti: 26.07.20 23:14 Ihan perussiistiä, mutta ei kyllä puhuttele oikein millään tapaa.
Hyvin kiteytetty. Nimenomaisesti ei osu häiritsevästi silmään ja kyllä nostan tämänhetkisen valtatyylin 90-00 -lukujen massan yläpuolelle. Tietysti jos kyse on useita tuhansia asuntoja käsittävästä alueesta, ei jokaisen talon välttämättä täydykään olla katseet vangitseva mestariteos. Tietysti keskeisillä paikoilla näitäkin olisi hieno olla.

Pasilasta itsessään. Triplasta olen alkanut pitämään enemmän ja enemmän. Oikeastaan koko "Pohjoista kantakaupunkia" on jo vaikea kuvitella ilman Keski-Pasilan muuria. Kokonaisuus on massiivinen, mutta jos jossain, niin tässä se on paikallaan. Muuten Keski-Pasilan rakentaminen on jättänyt vielä valitettavan kylmäksi. Nimenomaista perussiistiä kerrostalorakentamista, muttei todellakaan mitä "Helsingin uudessa keskustassa" toivoisin näkeväni. Tehot olisin nähnyt nostettavan niin ylös, kuin 2020-luvulla on mahdollista ja arkkitehtoonista kunnianhimoa edes jonkin verran. Trigoni ja mitä vanhojen veturitallien yhteyteen tulee, ratkaisee paljon. Itä-Pasilan uudisrakentamista tervehdin yleisesti ilolla ja toivoisin trendin siirtyvän myös Länsi-Pasilan puolelle. -Potentiaalisia slotteja lisärakentamiselle riittää.
Tekijänä hmikko
#100893
Pistän kuvia Valo-talon (entinen SVUL:n konttori) ja entisen Ylen rakennuksen paikalle jo maaliskuussa lautakunnassa käsitellyn kaavaehdotuksen yhteydessä olleista viitesuunnitelmista. Nää ovat saattaneet olla esillä Talossa, mutta en löytänyt. Suunnitelmat näyttävät melko Pasilalta. SVUL:in rakennus on vuodelta 1984 ja Ylen entinen ammattikoulu- ja kirjastorakennus vuodelta 1991, eli aika lyhyeksi jäi näidenkin käyttö.

Lautakunnan pöytäkirja 31.3.2020 (kohta §178)

https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki ... Kylk_10_Pk

Kuva

Radiokatu 20, JKMM

Kuva

Kuva

Kuva


Radiokatu 15, Arkkitehtitoimisto Ajak

Kuva

Kuva

Kuva