Mikä on Taloforum?

#86618
Ei yleiskaavatasoisia muutoksia vaativia suunnitelmamuutoksia ihan päivässä tehdä.

Nytkin ollaan niillä rajoilla, onko ko. kaavaehdotus laillinen voimassa olevan (siis sen aikaisemman) yleiskaavan mukaan.
tekijänä hmikko
#86622
pallo kirjoitti:Mikäs ihme näitä sitten estää korjaamasta jos jo nyt aivan selkeästi nähdään että ollaan taas ajamassa silmät kiinni kohti risteystä? Joku paperinen lippulappu on päivässä uusiksi kirjoitettu no big deal.


Nää nyt on jauhettu täällä moneen kertaan. Valtuusto päätti 2008, että siltaratkaisu otetaan jatkosuunnittelun pohjaksi. Sitten soudettiin ja vehdattiin julkisuudessa losseista, tunneleista, köysiradoista ja sukellusveneistä. Sillan rakentamispäätös elokuussa 2016, melkein kahdeksan vuotta myöhemmin. Yks sun toinen kommentoi, että turha on ja pitäis olla lossi. Alueen suunnittelu oli käynnissä koko tämän ajan ja osin rakentaminenkin, ilman varmuutta sillasta. Osayleiskaavan laatiminen ja sen saaminen läpi lausuntokierroksilta ja valtuustosta kesti pari vuotta, ja sen jälkeen se kaatui kertaalleen oikeudessa, koska yllä mainitun Stansvikinkallion luontoselvitykset olivat puutteelliset. Ensimmäinen julkinen luonnos käsittääkseni siis 2006, osayleiskaava 2008 ja hyväksyminen valitusten jälkeen sitten joskus. Ensimmäiset asemakaavat voimassa käsittääkseni 2013.

Minkä paperilapun tässä kirjoittaisit uuksiksi ja minä päivänä?

Eikä tästä nyt mitään sen kummempaa katastrofia ole tulossa. Raitiotielle näyttäis olevan tulossa kapasiteettiin ja hintaan, siltakin huomioon ottaen, varsin hyvä käyttöaste. Paikan pitäis olla sillan valmistuttua joukkoliikenteelle perin suotuisa. Ongelmana tietty nukkumalähiömäisyys, eli liikenne aamulla yhteen suuntaan ja illalla toiseen, kun tehokkaampaa olisi tasaisempi jakauma, eli enemmän työpaikkoja ja muita toimintoja Laajasalossa.
#86630
hmikko kirjoitti:
pallo kirjoitti:Mikäs ihme näitä sitten estää korjaamasta jos jo nyt aivan selkeästi nähdään että ollaan taas ajamassa silmät kiinni kohti risteystä? Joku paperinen lippulappu on päivässä uusiksi kirjoitettu no big deal.


Nää nyt on jauhettu täällä moneen kertaan. Valtuusto päätti 2008, että siltaratkaisu otetaan jatkosuunnittelun pohjaksi. Sitten soudettiin ja vehdattiin julkisuudessa losseista, tunneleista, köysiradoista ja sukellusveneistä. Sillan rakentamispäätös elokuussa 2016, melkein kahdeksan vuotta myöhemmin. Yks sun toinen kommentoi, että turha on ja pitäis olla lossi. Alueen suunnittelu oli käynnissä koko tämän ajan ja osin rakentaminenkin, ilman varmuutta sillasta. Osayleiskaavan laatiminen ja sen saaminen läpi lausuntokierroksilta ja valtuustosta kesti pari vuotta, ja sen jälkeen se kaatui kertaalleen oikeudessa, koska yllä mainitun Stansvikinkallion luontoselvitykset olivat puutteelliset. Ensimmäinen julkinen luonnos käsittääkseni siis 2006, osayleiskaava 2008 ja hyväksyminen valitusten jälkeen sitten joskus. Ensimmäiset asemakaavat voimassa käsittääkseni 2013.

Minkä paperilapun tässä kirjoittaisit uuksiksi ja minä päivänä?

Eikä tästä nyt mitään sen kummempaa katastrofia ole tulossa. Raitiotielle näyttäis olevan tulossa kapasiteettiin ja hintaan, siltakin huomioon ottaen, varsin hyvä käyttöaste. Paikan pitäis olla sillan valmistuttua joukkoliikenteelle perin suotuisa. Ongelmana tietty nukkumalähiömäisyys, eli liikenne aamulla yhteen suuntaan ja illalla toiseen, kun tehokkaampaa olisi tasaisempi jakauma, eli enemmän työpaikkoja ja muita toimintoja Laajasalossa.


Sen lapun, että nuo rakennukset on maksimissaan joku 9-kerrosta ja autopaikkanormit. Myös ratikan peruisin saman tien. Eli asemakaava? En ole mikään byrokratiafani. Ratikan käyttöastetta ei ole vaikea saada korkeaksi, sen verran tehoton se pahimmillan on. Eriasia olisi sitten metro, mutta kun kunnon joukkoliikennettä ei haluttu tuonne vetää niin ehkä se on parasta että sitten rakennetaan vaan sitä nukkuma-/autolähiötä maisemajunalla.
RV tykkäsi tästä
#86637
Emme elä onneksi Kiinan kaltaisessa yhden puolueen diktatuurissa, jossa kaiken byrokratian voi vain ohittaa kirjoittamalla muutaman luvun paperilapusta uusiksi. Yleiskaava turvaa jatkuvuuden ja estää liialliset poikkoilut. Aika moni järjetön projekti olisi toteutunut ja vastaavasti moni fiksu projekti jäänyt toteuttamatta, jos byrokratiaa ei olisi idean ja toteutuksen välillä. Toki meillä kaikilla voi olla omat ajatuksemme, miten suunnitelmat saataisiin paremmiksi, mutta reilussa yhteiskunnassa on pakko kuunnella useampia ääniä ja tehdä kompromisseja.

Minua lähinnä vain harmittaa, että kaupunkibulevardien ja Kruunusiltojen epäilijät saattavat saada voimaa hmikkon mainitsemasta nukkumalähiömäisyydestä. Toisaalta koko ajatus kaupunkibulevardeista, pikaraitiovaunulinjoista ja autoilun karsimisesta on hyvin tuore, joten hankala tulevaisuutta on tarkemmin ennustaa.
tekijänä hmikko
#86642
pallo kirjoitti:Sen lapun, että nuo rakennukset on maksimissaan joku 9-kerrosta ja autopaikkanormit. Myös ratikan peruisin saman tien. Eli asemakaava?


Asemakaavan pitää noudattaa osayleiskaavaa, ja siinä taas on tehoja rajattu. Autopaikkanormi on eri lappu, ja sen muuttaminen on havaittu vaikeaksi, kun paikkakunan kolmesta suuresta puolueesta kaksi vastustaa (kokdem). Maakuntakaavaa taas on tulkittu oikeusasteita myöten siten, että Kruunuvuorenrannan kokoista uutta aluetta ei saa rakentaa ilman raideliikennettä (tapaus Hista). Eli noissa sun parissa lauseessa on jo kolme lappua, joista ainakin kahden muuttaminen (autopaikkanormi ja raideliikennevaatimus) olisivat merkittäviä poliittisia vääntöjä. Mutta kuntavaalit tulossa, sinne vaan kaikki ehdokkaaksi.
Avatar
tekijänä veka
#86652
hmikko kirjoitti:Asemakaavan pitää noudattaa osayleiskaavaa, ja siinä taas on tehoja rajattu. Autopaikkanormi on eri lappu, ja sen muuttaminen on havaittu vaikeaksi, kun paikkakunan kolmesta suuresta puolueesta kaksi vastustaa (kokdem). Maakuntakaavaa taas on tulkittu oikeusasteita myöten siten, että Kruunuvuorenrannan kokoista uutta aluetta ei saa rakentaa ilman raideliikennettä (tapaus Hista). Eli noissa sun parissa lauseessa on jo kolme lappua, joista ainakin kahden muuttaminen (autopaikkanormi ja raideliikennevaatimus) olisivat merkittäviä poliittisia vääntöjä. Mutta kuntavaalit tulossa, sinne vaan kaikki ehdokkaaksi.

Aina voidaan suunnitelmia muuttaa, jos on tahtoa. Jos osayleiskaava käy ajan oloon tehojen ja uusien toiveiden kannalta riittämättömäksi, voidaan tehdä uusi ja parempi.

Hista on kyllä aivan eri asia kuin Kruunuvuorenranta. Jos Kruunuvuorenrantaa ei saisi rakentaa ilman uutta saaristoratikkalinjaa, olisimme varmaan kuulleet jo asiasta. Eiköhän nykyinen metro + liityntäliikenne busseilla täytä tuon vaatimuksen.
RV tykkäsi tästä
tekijänä hmikko
#86667
veka kirjoitti:Eiköhän nykyinen metro + liityntäliikenne busseilla täytä tuon vaatimuksen.


Väitän, että poliittinen haloo olisi kyllä syntynyt, jos Kruunuvuorenranta olisi päätetty jättää liityntäliikenteen varaan. Se olisi käynyt räikeästi kaupungin hyväksymiä strategioita vastaan ja raideliikenteen varaan perustaminen on ollut Kruunuvuorenrannan suunnitelmissa koko ajan. Tässä asiassa näyttää ajat aidosti muuttuneen. Viikki-Latokartanoa tehtäessä epämääräinen lupaus metrosta hamassa tulevaisuudessa vielä riitti, nykyään ei enää.
Avatar
tekijänä veka
#86680
hmikko kirjoitti:
veka kirjoitti:Eiköhän nykyinen metro + liityntäliikenne busseilla täytä tuon vaatimuksen.


Väitän, että poliittinen haloo olisi kyllä syntynyt, jos Kruunuvuorenranta olisi päätetty jättää liityntäliikenteen varaan. Se olisi käynyt räikeästi kaupungin hyväksymiä strategioita vastaan ja raideliikenteen varaan perustaminen on ollut Kruunuvuorenrannan suunnitelmissa koko ajan. Tässä asiassa näyttää ajat aidosti muuttuneen. Viikki-Latokartanoa tehtäessä epämääräinen lupaus metrosta hamassa tulevaisuudessa vielä riitti, nykyään ei enää.

Näin taitaa hyvinkin olla. Tuossa edellä oli kuitenkin puhe jostakin maakuntakaavan tulkinnasta, jonka mukaan Kruunuvuorenrantaa ei olisi saanut tai voinut rakentaa ilman uutta ratikkalinjaa. Tätä en usko. Kyllähän kaavoitus ja rakentaminen tuolla aloitettiin vailla minkäänlaista päätöstä tai varmuutta ratikoista. Jos ratikkasillasta olisi toistaiseksi luovuttu vaikkapa hinnan takia, tuskin rakentamista alueella olisi keskeytetty.

Itse näen tilanteen oikeastaan toisinpäin. Kun päätös ratikkalinjasta ja sillasta tehtiin, syntyi alueen kannalta uusi tilanne. Samalla olisi pitänyt arvioida uudestaan myös mahdollisuudet rakentaa reilusti aikaisemmin suunniteltua tehokkaammin ja käydä saman tien kaavatöihin tämän toteuttamiseksi.
#86688
^ Näinhän se on. Ikävä kyllä suomalainen suunnittelujärjestelmä ei taida oikein taipua tuollaisiin nopeisiin muutoksiin.

Toki jos lähtökohta kymmenisen vuotta sitten oli vielä kalliimpi liikenneväline (metro meren ali Katajanokkaan), mutta vielä väljempi alue, niin ei tämä nykyinen mikään täysi katastrofi ole.
Avatar
tekijänä veka
#90024
Stansvikin kyläyhdistyksen asukasaktiivit ovat sitä mieltä, että alue pitäisi säilyttää kokonaan rakentamattomana. Alueella on monia erilaisia luontotyyppejä, minkä vuoksi alueen lajisto on hyvin runsas. Laho­kaviosammalen ja lepakoiden lisäksi alueella on muitakin suojeltavaksi määrättyjä eläimiä, kuten viitasammakko ja palokärki.


Lahokaviosammal on varmaan kaikille aivan uusi tuttavuus. Samassa sarjassa ellei vielä hämmästyttävämpi tapaus kuin Espoon puolella kunnostautuneet meriuposkuoriainen ja ketosukkulakoi. Jutun mukaan aktiivi toimija tässäkin on ollut luontokartoittaja Olli Manninen. Viime karralla hän esiintyi lehtien palstoilla tittelillä metsäaktivisti.
grendy tykkäsi tästä
Avatar
tekijänä Tande
#91654
Vähän tulee Vuosaari mieleen... Mahdollisuuksia vaikka mihin, mutta suunnitelmat kuin jostain 90- 2000-lukujen vaihteesta. Turha valittaa tonttipulasta, jos Kruunuvuorenrannan kaltaiselle paikalle rakennetaan harvaa ja matalaa.
tekijänä hmikko
#91655
Tande kirjoitti:Turha valittaa tonttipulasta, jos Kruunuvuorenrannan kaltaiselle paikalle rakennetaan harvaa ja matalaa.


Mahdollisesti turha myöskin pistää tätä kitinää joka havainnekuvan perään erikseen. Suunnittelukilpailussa noudatetaan kilpailuohjelmaa ja tässä ilmeisesti myös valmista asemakaavaa, joka on tullut voimaan 2012. Selostuksen mukaan kaava-alueen (yhteensä kolme suurkorttelia) teho 0,93 ja asuintalotonttien 1,61. Suunnittelukilpailussa näemmä yhden suurkorttelin puolikas.
  • 1
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9