Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Avatar
tekijänä veka
#93688
Biosphere kirjoitti:Hauska muuten tuo havainnekuva, kun siinä on hevareita, raksaäijiä tauolla ja muita random-kulkijoita. Vähän erilainen kuin ne perinteiset havainnekuvat, joissa on aina etnisesti tasaisesti jakautunut joukko iloisia kiiltokuvamenestyjiä boutique-kauppojen pienet paperikassit käsissään.
Hyvä havainto. Tosin tästäkään kuvasta ei löydy yhtään ikäihmistä eikä ulkomaalaisen näköistä.

Minusta ero vanhan ja uuden suunnitelman välillä on suuri ja valitettavasti väärään suuntaan. Parvekkeiden ja ikkunoiden taidokas rytmitys on hukattu lähes kokonaan. Nyt saadaan tuohonkin sitä itseään eli mm. Jätkäsaaresta ja Kalasatamasta tuttua elementtitehtaan perustuotantoa 'suomalaiseen makuun'. Saas nähdä, onko edes tiiliseinä paikalla muurattu ja väritykseltään kauniin lämmin. Värimallihan löytyy vieressä olevista vanhoista rakennuksista. Kyllä Helsinkiin tarvittaisiin yhä jokin julkisivulautakunta tms. viheltämään pilliin, kun viranomaisia ei kiinnosta huolitellun ja kauniin kaupungin rakentaminen. Skanskan tapaisia yrityksiä se ei näköjään kiinnosta.
Avatar
tekijänä veka
#93689
Skanskan sivuilla olevasta lähikuvasta näkee parvekkeiden rytmityksen vähän selvemmin. Että osaa olla yksitoikkoista. Paitsi oikealla olevassa erikoisemman näköisessä rakennuksessa. Se näyttää olevan väritykseltäänkin muusta joukosta poikkeava. Sisäinen pelkääjäni kyllä aavistelee, että noista parveketaloista saattaa tosiaan tulla harmahtavan ruskeita.

Reippailin eilen tuosta ohi, ja työmaalla on jo ahkera purkumeininki päällä.

Kuva
hmikko tykkää tästä
tekijänä Domo
#93690
Noiden kuvien perusteella ei tuota ainakaan alkuperäiseen verrattuna huonommaksi voi sanoa. Kahteen korkeimpaan näyttäisi tulleen kerros lisää, joka vain parantaa rakennusten mittasuhteita. Mitä arkkitehtuuriin tulee mielestäni nykyarkkitehtuuri saa ja pitääkin näyttää siltä ja tämä kokonaisuus toteuttaa sitä todella hyvin, sopeutumalla ympäristöönsä ja näyttämättä silti vähääkään kornilta.
Avatar
tekijänä Urbaani
#93692
Samaa mieltä. Telakkaranta erottuu edukseen perusbulkista. Ei tetrisikkunoita ja kaiken kaikkiaan "jykevää" arkkitehtuuria. -Näen potentiaalia "pöhinälle". Nyt vaan Helsinki vielä enemmän brändäämään ja rummuttamaan aluetta (englanninkielellä) sosiaalisessa mediassa, niin mahdollisuudet ovat liki rajattomat.

Toivottavasti lisäksi Cloud Cityn suunnitelmat kaivetaan vielä jonain päivänä naftaliinista. Erinomainen lisä kokonaisuuteen!
Avatar
tekijänä Pyöröovi
#93693
Kuten veka mainitsi, ainoastaan oikeanpuoleinen rakennus erottuu edukseen ankeista neliöikkunahirvityksistä. Jätkäsaaren Saukonpaadenrannan tapaan ulkonäkö on lähtöisin yksinkertaisesta muotista sen sijaan, että jokaiseen julkisivuun olisi yritetty keksiä omia kiinnostavia muotoja. Yhtä kauniille paikalle harvoin suunnitellaan uutta, joten on suuri sääli nähdä rannan täyttyvän lähiömäisistä tusinataloista.
Avatar
tekijänä arkkinikkari
#93695
veka kirjoitti:Kyllä Helsinkiin tarvittaisiin yhä jokin julkisivulautakunta tms. viheltämään pilliin, kun viranomaisia ei kiinnosta huolitellun ja kauniin kaupungin rakentaminen. Skanskan tapaisia yrityksiä se ei näköjään kiinnosta.
Kyllähän virkamiehiä kiinnostaa. Virkamiehillä ei vain ole valtaa vaikuttaa asiaan muuten kuin kaavoituksen kautta, näin ovat juristit ja tuomarit viisaudessaan päättäneet mkrl:n tulkinnoissa.

Tämä virkamiesten vallan puute on sama syy miksi myös kaupunkikuvatoimikunta lakkautettiin: sillä ei ollut mitään valtaa.

Muutos voi tapahtua vain asiakkaiden vaatimusten, gryndereiden epäitsekkyyden tai sitten lainsäädännön kautta. Virkamiehillä tai arkkitehdeillä ei ole asiaan nykyoloissa mitään sananvaltaa.
Clepe tykkää tästä
Avatar
tekijänä Krio
#93696
arkkinikkari kirjoitti:Kyllähän virkamiehiä kiinnostaa. Virkamiehillä ei vain ole valtaa vaikuttaa asiaan muuten kuin kaavoituksen kautta, näin ovat juristit ja tuomarit viisaudessaan päättäneet mkrl:n tulkinnoissa.

Tämä virkamiesten vallan puute on sama syy miksi myös kaupunkikuvatoimikunta lakkautettiin: sillä ei ollut mitään valtaa.

Muutos voi tapahtua vain asiakkaiden vaatimusten, gryndereiden epäitsekkyyden tai sitten lainsäädännön kautta. Virkamiehillä tai arkkitehdeillä ei ole asiaan nykyoloissa mitään sananvaltaa.
Tulisipa stalinistinen puhdistus arkkitehteihin ja heitä opettaviin. Ja paskaksi samalla pyhän lehmän taloista aikalailla kaikki.
Avatar
tekijänä veka
#93710
arkkinikkari kirjoitti:
veka kirjoitti:Kyllä Helsinkiin tarvittaisiin yhä jokin julkisivulautakunta tms. viheltämään pilliin, kun viranomaisia ei kiinnosta huolitellun ja kauniin kaupungin rakentaminen. Skanskan tapaisia yrityksiä se ei näköjään kiinnosta.
Kyllähän virkamiehiä kiinnostaa. Virkamiehillä ei vain ole valtaa vaikuttaa asiaan muuten kuin kaavoituksen kautta, näin ovat juristit ja tuomarit viisaudessaan päättäneet mkrl:n tulkinnoissa.

Tämä virkamiesten vallan puute on sama syy miksi myös kaupunkikuvatoimikunta lakkautettiin: sillä ei ollut mitään valtaa.

Muutos voi tapahtua vain asiakkaiden vaatimusten, gryndereiden epäitsekkyyden tai sitten lainsäädännön kautta. Virkamiehillä tai arkkitehdeillä ei ole asiaan nykyoloissa mitään sananvaltaa.
Näinhän se on, kuten on todettu täälläkin monet kerrat. Gryndereiden epäitsekkyyteen en luota pätkääkään, se on jo nähty. Asiaan puuttuminen lainsäädäntöteitse lienee vain teoriaa. Entäs sitten asiakas? Jos tontti myydään grynderille, tämä muuttuu samalla eräänlaiseksi välivaiheen asiakkaaksi. Jos loppukäyttäjille eli tuleville asukkaille merkitystä on lähinnä hinnalla ja sijainnilla, saadaan sitä mitä nyt sitten saadaan, tällä haavaa isoja lasitettuja parvekkeita pienissä asunnoissa.

Kysymyksiä jää kuitenkin ilmaan. Miksi tonttia luovutettaessa ei voida asettaa tiukempia ehtoja rakennuksen ulkoasulle? Tekevätkö viranomaiset kaikkensa, jotta rakennuksista tulisi myös tyylikkäitä, vai olisiko neuvotteluteitse sittenkin saavutettavissa jotain? Millä tavalla toimivat käytännöt niissä maissa, joissa pystytään yhä tekemään komeaa kaupunkia ainakin paraatipaikoilla, esimerkkeinä vaikka Tanska, Saksa, Hollanti ja Italia? Jotain tehdään eri tavalla kuin Suomessa. Auttaisiko opintomatka?

Nyt on Helsingissä jouduttu tilanteeseen, missä jopa Telakkarannan tapaisilla ainutlaatuisen hienoilla paikoilla hyväksytään rakennusfirman häikäilemätön halpuutus tuosta vain.
tekijänä hmikko
#93711
^ Maailmassa on paikkoja, joissa gryndaaminen on kielletty. Siis se, että tontin omistaja, rakennuttaja, rakentaja, asunto-osakeyhtiön perustaja ja asuntojen myyjä on sama taho.
Clepe tykkää tästä
Avatar
tekijänä arkkinikkari
#93712
Tärkein ero muihin maihin lienee siinä, että useimmissa muissa maissa rakennusten ulkonäön virkamiesvalvonta tapahtuu vasta rakennussuunnitteluvaiheessa jolloin siihen voidaan parhaiten vaikuttaa, ei ainoastaan kaavoitusvaiheessa kuten Suomessa.

Toki tontinluovutuskilpailuja (siis arkkitehtuurisellaisia) voitaisiin käyttää enemmän, mutta onhan se ihan helvetin raskas prosessi, jossa haaskaantuu valtavasti työpanoksia.

Teoriassa varmaan olisi mahdollista tehdä täysin mahdoton kaava johon jokainen rakennus pitäisi sitten tehdä poikkeusmenettelyillä, jolloin virkamiehet saisivat lisää valtaa rakennussuunnitteluvaiheeseen, mutta en usko sen olevan lain mukaista.

Ja tietysti tuo mikon mainitsema grynderipohjainen asunto-osakeyhtiötuotanto on myös suomalainen ominaispiirre.
Clepe tykkää tästä
Avatar
tekijänä veka
#95079
Telakkarannan ensimmäistä asuintaloa, Annex nimeltään, rakennetaan jo, ja sen asuntomyyntikin on edennyt julkiseen vaiheeseen. Talon 29 asunnosta näyttäisi jo 16 olevan jollain tapaa varattuja. Se on mielestäni ihme, sillä hintataso saa hiukset nousemaan pystyyn. Yli kymppitonni neliöltä sellaisissakin asunnoissa, jotka ovat liikennöidyn Telakkakadun puolella ja vailla näkymiä meren suuntaan. Telakkaranta ei helsinkiläisittäin ole ainakaan vielä kovin häävi paikka, ja tämä Annex tulee sijaitsemaan alueella kahden isomman talon välissä ja osittain varjossa.

https://kodit.skanska.fi/asuntohaku/annex

Edit: kuva vaihdettu

Annexin työmaa näkyy parhaiten meren puolelta tarunhohteisen Nosturin kulmalta.
Kuva
hmikko, Maeeeq, Clepe tykkää tästä
Avatar
tekijänä veka
#95101
Muutama kuva lisää Telakkarannan alueelta. Täysi tohina on päällä jo monella rakennuksella. Suunnitelma on niin upea, että tätä lienee jo mahdotonta sössiä. Kaikki kaikessa onnistumisen kannalta on rantaraitti. Toivottavasti sinne saadaan muutakin kuin asfalttia ja kestopuusta kyhättyjä kaljaterasseja. Jopa suunnittelukilpailu voisi olla paikallaan. Vielä ehtii.

Tehtaakadun ja Telakakkadun kulmassa on huputettuna säilytettävistä arvorakennuksista kookkain ja komein, punatiilinen Konepajahalli vuodelta 1916. Siitä tulee kokouskeskus viereisen kemikaaliviraston käyttöön Kuva

Uudisrakennusksista näyttävin on Annankadulta muuttavan Euroopan kemikaaliviraston toimitalo.Kuva

Kemikaaliviraston talo on työmaista pisimmällä. Vasemmalla Konepajahallin huppu, oikealla vanhan ja säilyvän Messinkivalimon pääty.Kuva

Kemikaaaliviraston meren puoleinen länsipääty näyttäisi nousevan tämän vanhan ja säilytettävän punatiilisen Puutyöpajarakennuksen (1898) päälle mannermaiseen tyyliin.Kuva

Telakkakadun puolelle hyvin näkösälle jää entinen Messinkinvalimo (1914). Ensimmäinen asuintalo Annex rakentuu siihen kiinni. Samalla kohdalla rannempana on kaksikerroksinen punatiilinen Saha- ja höylämörakennus (1899).Kuva

Rantapromenadi on telakkarannan paraatipuoli. Siellä on jo valmiina kolme historiallista höyrylaivaa tunnelmaa luomassa, Suomen höyrylaivaston kunnostetut aateliset. Vasemmalla näkyy yhä keikkapaikkana toimiva vaaleatiilinen Nosturi. Sen taru loppuu vuodenvaihteeessa 2019-2020, jolloin alueen rakentaminen siirtyy pohjoisemmaksi ja Nosturi puretaan.Kuva
pallo, hmikko, Maeeeq ja 1 muuta tykkää tästä
Avatar
tekijänä Pyöröovi
#95105
Onneksi kemikaaliviraston tuleva rakennus vaikuttaa astetta tyylikkäämmältä kuin aiemmissa havainnekuvissa. Olen kuitenkin edelleen kovin pettynyt muun Telakkarannan suunnitelmaan: vanhaa kaunista rakennuskantaa jyrätään aivan liian paljon pois ilman, että tilalle tulisi mitään samantasoista tilalle. Esimerkiksi Nosturista olisi voinut edes ottaa vaikutteita tulevaa varten, eikä vain tunkea mielikuvituksettomia ruskeita torneja vieretysten. Toivottavasti rantaan panostetaan toden teolla, kuten veka mainitsi, sen anti ratkaisee paljon alueen houkuttelevuudessa. Vrt. Clarionin tympeä edusta vastapäätä.
Avatar
tekijänä Clepe
#95365
Kemikaalivirastosta tulee jotenkin mieleen Star Wars elokuvista tuttu sandcrawler.

Kuva
Urbaani tykkää tästä
Avatar
tekijänä Urbaani
#96937
Rakennuslehden artikkeli 17.1.2019.

Kuva

Skanska rakentaa Helsinkiin ”Pikku-Kööpenhaminaa” – pääkaupunki saa ensimmäisen kunnon rantabulevardin
Historiallinen Hietalahden telakka-alue muuttuu tanskalaisten ideoilla paikaksi, jossa voi kuvitella olevansa Kööpenhaminassa tai Amsterdamissa.

Teppo Kuittinen

Helsinkiläiset ovat saamassa ensimmäisen kunnon rantabulevardin. Tähän asti kahviloilla ja ravintoloilla reunustettua rantabulevardia ei ole ollut, ainoastaan yksittäisiä kahviloita ja ravintoloita merenrannalla eri puolilla kantakaupunkia.

Historiallisen Hietalahden telakka-alueen rantaan tulee bulevardi, jonka viereen rakennettavan rakennuskannan katutaso on varattu lähes kokonaan liiketiloja varten. Kyseessä on Skanskan kruununjalokivikohde, jota on jatkuvien valitusprosessien vuoksi työstetty koko 2000-luku.

Skanska ja Helsingin kaupunki järjestivät kansainvälisen arkkitehtikutsukilpailun vuonna 2010. Kilpailun voittajaksi valikoitui tanskalaisen Lundgaard & Tranberg Arkitekter -toimiston työ. Kilpailun tavoitteena oli löytää ideoita liiketoiminnan sijoittamiseen teollisuusrakennusten yhteyteen. Lisäksi etsittiin ideoita vanhojen rakennusten uusiokäyttöön ja asuinkorttelin sijoittamiseen alueelle.

Telakkarannan suunnitelma perustuu Helsingin perinteiseen ruutukaavaan. Punavuoresta johtavat kadut on jatkettu rantaan asti, Hietalahdenlaiturille. Katujen rajaamina muodostuvat omat korttelit asumiselle, liikkeille, ravintoloille ja kahviloille.

Skanska rakentaa alueelle useita asuinrakennuksia sekä suuren toimistorakennuksen EU:n kemikaalivirastolle. Kyseessä on sekä arkkitehtuurin että rakennustekniikan kannalta poikkeuksellinen hanke, sillä yksi telakka-alueen suojelluista rakennuksista jää toimistorakennuksen sisään. Uusi rakennusmassa nousee perinteisen punatiilisen telakkarakennuksen sivulle ja yläpuolelle.

Rakennuskanta aaltoilee

Tulevien asuinrakennusten korkeus vaihtelee merkittävästi. Rakennusten harjakatot on suunniteltu niin että räystäslinja nousee ja laskee kuin meren aallot. Rakennusten julkisivusta poikkeuksellisen suuri osuus on ikkunapinta-alaa.

Asuinrakennuksilla on yksi yhteinen piha-alue, ja muu rakennusten ympärillä oleva alue on julkista tilaa, josta Helsingin kaupunki suunnittelee mahdollisimman viihtyisää muun muassa erilaisine istuttavine portaineen. Tämä yhdessä ravintoloiden ja kahviloiden sekä koko alueelle yhteisesti suunniteltavan iltavalaistuksen kanssa tulee muodostamaan Helsinkiin ensimmäisen kunnon rantabulevardin.

”Uskon että tästä tulee todella suosittu alue kaupunkilaisten keskuudessa. Pelkästään naapurustoon rakennettavista Jätkäsaaresta ja Hernesaaresta sekä vanhasta kantakaupungista tulee paljon ihmisiä ja moni varmasti kauempaakin”, arkkitehti Matti Kaijansinkko Helsingin kaupungilta toteaa.

”Bulevardi on vielä pohjois-eteläsuunnassa, eli ilta-aurinko paistaa siihen mukavasti.”

Skanskalle kohde onkin herkullinen.

”Tällaista ei ole muualla Suomessa. Vastaavanlaisia paikkoja löytyy esimerkiksi Kööpenhaminasta ja Amsterdamista”, Skanskan hankekehitysjohtaja Satu Ryynänen toteaa.

Kyseessä on niin poikkeuksellinen kohde, että asuntojen myynti on lähtenyt Skanskan mukaan hyvin käyntiin, vaikka ensimmäiset kaksi asuinrakennusta valmistuvat vuosina 2021 ja 2022.

”Asunnoista on jo noin puolet myyty. Moni on odottanut vuosia sitä, että pääsemme aloittamaan rakentamisen. Hintataso on plus, miinus 10 000 euroa neliömetriltä”, Skanska Kotien myynti- ja markkinointijohtaja Marja Kuosma toteaa.

https://www.rakennuslehti.fi/2019/01/sk ... jWa7ONQp2c
Mikäli kaupunkilaiset ja turistit löytävät alueen, uskon Telakkarannasta tulevan yksi kaupungin kohokohdista. Konsepti varmasti muotoutuu tulevien vuosien aikana, mutta mielenkiintoista nähdä, tuleeko alueesta "bilemesta", vai pykälää hienostuneempi.

Arkkitehtuuri on edelleen allekirjoittaneesta plussan puolella, joskaan ei vedä vertoja Tallinnan Rotermanniin verrattuna, mikä on vähän vastaavantyylinen alue. Iso ikkunapinta-ala on tietysti aina positiivinen asia.