Mikä on Taloforum?

Avatar
tekijänä veka
#82893
Kuva

Uusi ketju Lauttasaarelle. Saarella rakennetaan koko ajan uutta varsinkin Vattuniemessä ja Lauttasaarentien varrella. Iso mullistus on kuitenkin vasta tulossa.

Uuteen yleiskaavaan liittyen on Lauttasaaren kehityksestä laadittu uusi kartta. Se ei ole kaavaehdotus, vaan lähinnä kai kertoo viraston suunnittelijoiden tämän hetken näkemyksistä. Hienoa että tällaisia tuodaan nähtäväksi ja keskustelun pohjaksi. Edelliseen vastaavaan karttaan (9/2013) verrattuna muutoksia on tullut valtavasti. Jotkut niistä näyttäisivät olevan yleiskaavakeskustelujen tuottamia.

Merkittävintä on Länsiväylä-bulevardin linjauksen ja liittymien tarkentuminen. Nyt "Länsiväylä" näyttäisi imaisevan Lauttasaarentien länsipään mukaansa. Lauttasaarentie päättyisi siis jo Luoteisväylän kohdalla olevaan liikenneympyrään (käytän vielä tätä perinnesanaa). Espoosta tuleva autovirta joutuu tässä ympyrässä päättämään, pääseekö kantakaupungin puolelle liukkaammin jatkamalla bulevardilla vai ajamalla Lauttasaaren sillan kautta.

Toinen uusi liikenneympyrä on vähän idempänä Lemissaaren kohdalla nykyisen eritasoliittymän paikalla. Se palvelisi mm. Länärin pohjoispuolelle tulevaa uutta asutusta ja vanhastaan Maamonlahden niemessä asuvia. Kuvasta ei oikein osaa sanoa, jääkö Maamonlahden nykyinen ylikulkusilta purkamatta. Lännessä Isokaaren ja Katajaharjuntien välinen ylikulkusilta näyttäisi jäävän entiselleen.

Noihin ympyröihin tulee kai liikennevalot. Jos ei tule, yksikin Luoteisväylältä tuleva auto saa etuajo-oikeuden Espoosta saapuviin nähden. Kuinkahan tuolla on tarkoitus järjestää jalankulkijoiden ja fillareiden pääsy Länärin toiselle puolelle? Myllykallion koulu on Luoteisväylän ympyrän lähellä.

Uusia rakennuksia on joka suunnalla reilusti vähemmän kuin 2013-kartassa. Uuteen karttaan ei ole piirretty talojen varjoja, joten niiden korkeuksista ei oikein saa käsitystä. Näppituntumalla sanoisin, että uusia rakennuksia on nyt puolet vähemmän.

Pyrkän urheilukenttä on palautettu nykyiselle paikalleen. Maamonlahden niemestä lähtee pohjoiseen pikkuisen Annansaaren yli erikoisen näköinen viritys. Mikähän se on?
hmikko tykkäsi tästä
Avatar
tekijänä veka
#82905
Vuorokauden sulattelun jälkeen muutama kommentti suunnitelmasta. Hyvää: Tasapainoisen tuntuinen setti täydennysrakentamista. Vähemmän merentäyttöjä kuin aluksi ehdoteltiin.

Oikein hyvää on tietysti myös se, että nyt vissiin ekaa kertaa nähdään, mitä bulevardisointi voi käytännössä tarkoittaa.

En käsitä, miten tuosta viedään päivittäin läpi ne "70 000 espoolaista ökymaasturia" ja päälle vielä Jätkän sataman ja Kehän välinen rekkaliikenne. Osa tietysti ryhtyy etsimään muita reittejä (Lehtisaari-Kuusisaari, Tarvontie) ja ehkä Länsimetrostakin on apua, mutta iso kuva säilyy. Sujuva ja turvallinen liikenneympäristö muuttuu huonosti sujuvaksi ja turvattomaksi.

Saaren kaikki palvelut ovat bulevardin eteläpuolella. Jos asuisin Myllykallion koulupiirin alueella pikkumuksujen kanssa, ryhtyisin suunnittelemaan muuttoa turvallisempaan paikkaan. Onneksi tämäkin remontti tapahtuu sen verran hitaasti, jos on edes tapahtuakseen, että kaikki ehtivät sopeutua.
tekijänä hmikko
#82907
veka kirjoitti:Jätkän sataman ja Kehän välinen rekkaliikenne.


Tyhmempi luulis, että rekkojen laivaaminen ollut pakko siirtää pois Länsisatamasta siinä vaiheessa, kun tuo toteutuu, mutta mikä näistä tietää. Eteläsatamaan jyristellään edelleen presidentinlinnan vierestä kahdeksan vuotta Vuosaaren sataman avaamisen jälkeen.

veka kirjoitti:Länsimetrostakin on apua, mutta iso kuva säilyy.


Länsimetron hankesuunnitelman aikaisten (luokkaa 2006) arvioiden mukaan metro ei juuri muuta kulkutapaosuuksia. Silloin ei taidettu laskeskella semmoista skenaariota, että bulevardi aiheuttaisi merkittävää siirtymistä joukkoliikenteeseen. Saapi nähdä, miten pitkälle lyhyillä laitureilla pötkitään.
Avatar
tekijänä veka
#84428
Lauttasaarentien uusia asuintaloja

Lauttasaaren talokantaa on viime vuosikymmenet kasvatettu etupäässä Ryssiksen suunnalla eli nykykielellä Vattuniemessä. Nyt on kuitenkin samaan aikaan ollut käynnissä neljä uutta asuintaloprojektia valtaväylä Lauttasaarentien varrella. Valkoinen rulettaa täällä päin Helsinkiä.

KuvaKomea talo komealla paikalla Lauttasaaren sillan kupeessa (Lauttasaarentie 1). Talossa asutaan jo, pihatöitä vielä viimeistellään.

KuvaLauttasaaren uusi ostari metroaseman päällä (Lauttasaarentie 28). Kolme asuintaloa, jotka olisivat saaneet ja voineet olla korkeampia. Metroaseman pääsisäänkäynti on oikealla alalaidassa näkyvän mustan lasipömpelin luona.

KuvaOstari idästä päin. Matala siipi on kunnianosoitus paikalla olleelle vanhalle ostarille.

KuvaUusi asuintalo ostaria vastapäätä Esson entisellä tontilla (Lauttasaarentie 25). Neljän asuinkerroksen alle tulee metron liityntäbussin kääntöpaikka.

KuvaTarunhohteisen Vulcanin mäen alapäähän (Lauttasaarentie 52) Myllykallion koulun viereen tulee kokonainen kortteli uusia asuintaloja. Ensimmäinen talo on jo hyvän matkaa harjassa ja seuravan rakentaminen alkanee pian.
Avatar
tekijänä Tande
#84429
^Kiitos kuvaamisesta.

Viime vuosien rakentamista Lauttasaaressa voisi kuvata sanalla konservatiivinen. Siis ihan jees kaupunkirakentamista suomalaisittain, mutta jonkin jää uupumaan. Tietty Lauttasaari taitaa Ydinkeskustan, Munkkiniemen jne. olla vaikeimmin kaavoitettavia alueita koko kaupungissa. Asukkaat kun tuntuvat olevan aika nimby-henkisiä ja nykyinen kaupunkikuva on aika tasapainoinen. Metroaseman ympäristöä olisi esim. kuitenkin voinut kaavoittaa vähän rohkeammin ja tehokkaammin. Myös Vattuniemi tuntuu olevan lähinnä rykelmä pistetaloja, ilman selkeää suunnitelmaa, vaikka ihan mielelläni ko. alueella itsekin asuisin.
tekijänä hmikko
#84430
Tande kirjoitti:Myös Vattuniemi tuntuu olevan lähinnä rykelmä pistetaloja, ilman selkeää suunnitelmaa, vaikka ihan mielelläni ko. alueella itsekin asuisin.


Ei vaan tunnu, vaan itse asiassa on juurikin noin. Teollisuusaluetta alettiin aikanaan muuttaa asunnoiksi postimerkkikaava kerrallaan, eikä uutta laajempaa kaavaa tai suunnitelmaa tehty. Mm. Soininvaara on tästä rutissut toistuvasti, ja uudet asukkaat koulujen ja päiväkotien puuttumisesta, kun kokonaisuus ei ollut hallinnassa. Postimerkkikaavoituksessa katukuvakin on ollut melko hukassa, ks. esim. uusimmat pistetalokaavat.

Uusi metroasemakompleksi tosiaan näyttää todella puuduttavalta vakiotuotannolta. Tuossa olisi suonut rakennuksen jotenkin ottavan maamerkkipaikkansa, kun metroasema ja ostoskeskus semmoinen käytännössä kuitenkin on.
tekijänä shameinyou
#84431
Metriksen tontilla tehokkuus on kuitenkin ~2,8, mikä on ihan siedettävä. Tosin asuinkerrosalalle tehokkuus on vain vajaa 1,6, joten pari lisäkerrosta asuintaloihin ei olisi ollut paha. Tällaisella paikalla pitäis ehdottomasti vähintään kahteen päästä. Eikä toi pari kerrosta olisi ollut mitään ennennäkemätöntä, Lauttiksesta löytyy kuitenkin jo muutama 9 kerroksinen talo. Ratkaisuna toi kuitenkin voittaa yhden yksinäisen tornin tyyliin Niittykumpu, vaikka onkin peruslarutyyliin kaukana kunnollisesta kaupungista tai mainitsemisen arvoisesta arkkitehtuurista.

Muuten noilla kuvissa olevilla tonteilla päästään hädintuskin 1,5 tehokkuuksiin paitsi tuolla syrjemmässä mäellä, missä päästään ~2,2. Mutta tämä varmaan juurikin sen takia että ollaan kauempana vanhemmasta alueesta missä "huonoa ja tehotonta" teemasta pidetään kaavoittajien ja (tällä kertaa keskiarvoa rikkaampien) nimbyjen johdolla kovaa kiinni.
Avatar
tekijänä Tande
#84432
^Tietysti "postimerkkikaavoituksessa" saattaa olla se hyvä puoli, että tällöin vältytään (joidenkin mielestä monotonisilta) yhden rakennusliikkeen rakentamilta kokonaisuuksilta, tyyliin Konepaja. Tietysti jonkinlainen yleissuunnitelma olisi hyvä olla, kuten nyt onkin esim. Tikkurilan kohdalla tehty. Se mitä Tikkurilassa muuten on parhaillaan tapahtumassa saattaa oikeasti olla parasta mitä Suomen kaupunkisuunnittelussa on tapahtunut sotien jälkeen! (Sori offtopic ;) )

Samaa mieltä uudesta ostarista. Ja nyt kun vesitornikin purettiin viime vuonna, niin tyylikäs ja hoikka 14-20krs tornitalo olisi ollut mitä mainioin metroaseman miereen, koko saaren maamerkiksi.
tekijänä hmikko
#84433
Ite en ajatellut metrokeskuksen osalta niinkään korkeutta tai tehoja, vaan julkisivun yksityiskohtia, laatua ja rakennuksen hahmoa. Tuo sillan vieressä oleva uusi on sekin jo parempi, vaikka ei varmaan teknisesti paljon poikkea perusbulkista ja on samaa valkoista. Näyttää kuitenkin heti omanlaiseltaan, eikä samalta kuin rakennusliikkeen kaikki kerrostalot kautta maan.
Avatar
tekijänä RV
#84442
Mun mielestä Laru on aika lailla sellainen alue johon "ei tarttis koskea". Moottoritiekään ei asukkaita juuri häiritse; pienehköt 50-luvun teollisuustalot ovat sympiksia. Sinne Vattuniemeen jossa on jo ennestään 11-kerroksista taloa muutama voisi sitten kaavoittaa vaikkapa kolme 22-kerroksista puoliympyrän muotoon rantaan tjs originellia. Lauttasaaren very own maamerkin purkaminen, ja se mitä tuli tilalle, surettaa muitakin kuin larulaisia. Aina vaan Leinelää 50-luvun shitin tilalle katsomatta edes taaksepäin, aivan kuin kaupungistumisen aikaan kohdeltiin jugendtaloja...

Lauttasaaren ja Munkan puistomaisuus on myös ehdottomasti säilytetettävä!

Sairaalavalkoinen ei tod sovi edellämainittuihin kaupunginosiin (samoin vielä Kumpula, Käpylä, Hertsika) vaan pastellivärit! Niiden aikaansaaminenkin lie unohtunut... Kuus-seisarin vakioharmaa vie kirkkaasti sekin tuon hirveän nykyisin rehottavan steriilinvalkoisen! Ostariakin on ikävä, nythän on päätetty purkaa Suomen kaikki ostarit tyyliin ja korvata ne tällä 4krs bulkilla pääosin :smt021
tekijänä shameinyou
#84443
Tande kirjoitti:^Tietysti "postimerkkikaavoituksessa" saattaa olla se hyvä puoli, että tällöin vältytään (joidenkin mielestä monotonisilta) yhden rakennusliikkeen rakentamilta kokonaisuuksilta, tyyliin Konepaja.


Joo mutta yleensähän se menee näissä niin että on vaan pistetalo keskellä tonttia. Ei toikaan ole hyvä, jos ei ole massiiviset kokonaisuudetkaan. Monotonisen sijaan on tosi rikkonaista. Aika heikkoa jos nämä on ainoat vaihtoehdot.

Yksi asia mikä näyttäisi olevan tosi trendikästä arkkitehtuurissa nykyään, ja mikä on hyvin esillä näissä Lauttiksenkin kohteissa, on noi ikkunakohtien väritykset. Metriksellä mustaa, toisissa valkoista ja harmaata. Kai tämä on kaikista halvin ja helpoin tapa saada edes jonkinnäköistä eloa julkisivuun? Siltä se ainakin näyttää. Toivottavasti päästään nopeasti eroon tästä trendistä.
Avatar
tekijänä hylje
#84450
Ei postimerkkitontille tule pistetaloja keskelle tonttia, koska sellaiseen ei ole tontilla tilaa. Jos tulee kuitenkin, tontti olisi voinut olla vielä pienempi.

Toisekseen kaupunki rakennetaan talo kerrallaan, eivätkä talot ole lopullisia. Rikkonaisuus kuuluu asiaan kaupunkialueen alkuaikoina ja se eheytyy vuosikymmenten saatossa.
tekijänä hmikko
#84451
hylje kirjoitti:Ei postimerkkitontille tule pistetaloja keskelle tonttia, koska sellaiseen ei ole tontilla tilaa.


Siis puhe oli postimerkkikaavoista, eli alueen kaavoittamisesta talo tai pari kerrallaan ilman, että laajemmalla tasolla suunnitellaan muutosta. Tonttien koossa sinänsä ei liene vikaa.

Elementtikerrostalot ovat Suomessa seisseet paikoillaan yleisesti 40+ vuotta, ja nykyinen tekniikka lienee rungon kestävyyden kannalta parempaa kuin 60-luvulla. Veikkaisin, että Vattuniemen katunäkymien sun muiden kanssa elellään kauemmin kuin kukaan tämän päivän foorumilainen niitä on katsomassa. Siinä mielessä olis ehkä kannattanut tutkia ennen hutkimista.
tekijänä shameinyou
#85745
Huomasin muuten tossa että Albertinkadun ja Lönkan risteyksen (Albertinkatu 27) peruskorjattu ja asumiseen muutettu 60-luvun uloste on oikeastaan täysin identtinen noiden metriksen talojen kanssa, vaan ilman parvekkeita. Sillon kun tämä oli vielä hupussa näin jossain kommentin että metriksen talot on kuin julkisivukorjattuja 60/70-luvun taloja. Aika Nostradamus.

Kuva

Liekö sama arkkitehtitoimisto (köh tehdas köh) asialla molemmissa?
tekijänä hmikko
#85746
^ Miten tuo ikkuna-aukotus onnistuukin näyttämään noin pahalta noiden naapureiden välissä? Joku kaupunkikuvalautakunta tms. ois saanut vaatia, että jos kerran alkuperäisistä nauhaikkunoista luovutaan, niin laitetaan edes naapurien kanssa yhtenevästi pystylinjaiset ikkunat, eli leveys pienempi kuin korkeus ja pystysuunnassa suoraan riviin.