Taloforum.fi

Täytyy vielä uudestaan avautua tämän hienon kerrostalon ansioista, IMO. Värien puolella myös seinän huolella valittu perusväri ei ole mitä tahansa maalarinvalkoista tms. halvimmasta purkista löytyvää. Jos kuvan värit vastaavat todellisia, tuota väriä voisi kai kutsua kermanvalkoiseksi. Sen eri vivahteita löytyy mm. Helsingin keskustan vanhojen talojen seinistä. Juuri tämä sävy tuo itselleni mieleen 50-luvun muotoilun, mm. amerikanraudat ja pyöreitä muotoja viljelleet kodinkoneeet. Myös talon muodoissa, erityisesti parvekkeissa näkyy samaa henkeä, vaikka pyöreitä tai kaarevia linjoja ei olekaan. Vähän saman henkistä uutta rakentamista olen nähnyt Yhdysvalloissa, erityisesti niillä alueilla, jotka yhä ammentavat Art Decon muodoista ja tunnelmista. Vähän koristeellisuutta lisää, niin tämä rakennus kelpaisi jopa Miami Beachiin, missä yhä lainataan Art Decoa uudisrakennuksissa runsaasti ja häpeilemättä.

veka kirjoitti: ↑14.08.19 09:33 Täytyy vielä uudestaan avautua tämän hienon kerrostalon ansioista, IMO. Värien puolella myös seinän huolella valittu perusväri ei ole mitä tahansa maalarinvalkoista tms. halvimmasta purkista löytyvää. Jos kuvan värit vastaavat todellisia, tuota väriä voisi kai kutsua kermanvalkoiseksi. Sen eri vivahteita löytyy mm. Helsingin keskustan vanhojen talojen seinistä. Juuri tämä sävy tuo itselleni mieleen 50-luvun muotoilun, mm. amerikanraudat ja pyöreitä muotoja viljelleet kodinkoneeet. Myös talon muodoissa, erityisesti parvekkeissa näkyy samaa henkeä, vaikka pyöreitä tai kaarevia linjoja ei olekaan. Vähän saman henkistä uutta rakentamista olen nähnyt Yhdysvalloissa, erityisesti niillä alueilla, jotka yhä ammentavat Art Decon muodoista ja tunnelmista. Vähän koristeellisuutta lisää, niin tämä rakennus kelpaisi jopa Miami Beachiin, missä yhä lainataan Art Decoa uudisrakennuksissa runsaasti ja häpeilemättä.

Kuvassa on varmaan värit hieman sävyttyneet kun illalla kuvattu vastavaloon ja aukaistu varjokohtia jälkeenpäin hieman. Mikään perus maalarinvalkoinen väri ei ole ja kuvasta saa toki osviittaa oikeasta.
Laitan pian kuvan oikeasta väristä kun tuosta ohi kameran kanssa usein taaperran.
Samanlaisia pointteja, kuin Vekalla, noussut itselleni mieleen tästä elähdyttävästä uudisrakennuksesta. Niihin viittasinkin kuvan yhteydessä - kirjoittaessani "paremman ajan arkkitehtuurista".
Tuolla tarkoitin aikaa, jolloin kiinnitettiin mielestäni paremmin huomiota funktionaalisuuden ja esteettisyyden sopuisaan liittoon eikä suuret rahansiirrot olleet ainoa vaikutin ympäristön muokkaamisessa.

Tuo rakennus luo lievää toiveikkuutta niille, jotka arvostavat myös elinympäristönsä kauneusarvoja.
Pelkkä massiivinen koko ja suuruudenhulluus ei saa korvata kauneusarvoja.
Rakkaassa Helsingissä.

Tuodaan funkkis takaisin.

Edit 14.8.2019 iltapäivällä:
Nätti rakennus mutta aina vähän vastavalossa
Pitää kaivaa harmaakortti esiin...

Eeros kirjoitti: ↑30.07.19 20:47 Hertsi 30.7.2019.
Hitaasti etenevä töllinbyggaus. Pienin torni ensin ja korkein nousee viimeisenä - on järjestys tällä työmaalla.

Tasan kolme kuukautta edellisestä kuvapäivityksestä (tuossa ylempänä sivulla) - niin näkee kuinka laiskasti matelee pystytys.

Korkeimman talon kellarikerros on todella työlläs kun on paikalla valua lähes kaikki.Oli viellä 4 viikon kesäloma välissä.

joni.rantala kirjoitti: ↑14.08.19 16:12

Eeros kirjoitti: ↑30.07.19 20:47 Hertsi 30.7.2019.
Hitaasti etenevä töllinbyggaus. Pienin torni ensin ja korkein nousee viimeisenä - on järjestys tällä työmaalla.

Tasan kolme kuukautta edellisestä kuvapäivityksestä (tuossa ylempänä sivulla) - niin näkee kuinka laiskasti matelee pystytys.

Korkeimman talon kellarikerros on todella työlläs kun on paikalla valua lähes kaikki.Oli viellä 4 viikon kesäloma välissä.

Oolrait...

Mutta kun tuosta ohi taas iltasella pyöräilin niin kyllä siinä on auringonlaskun kajon aikaan tuollainen hieman vihertävä sävy oikeastikin - kuten aiemmassa kuvassa.
Kunpa tekisivätkin lisää rakennuksia hyvällä maulla.

Epäinhimilliset, brutalistiset elementtilaatikot ja muut betonihirviöyden ylistykset voisi korvata tämmöisillä lempeämmillä muodoilla ja väreillä.

Olen itsekin miettinyt miksi noita pastellivärejä käytetään niin vähän nykyään. Uudisrakentaminen tuntuu olevan joko steriilin valkoista, tiiltä skaalalla ruskea - musta, tai sitten jotain Jätkäsaari-tyylistä neontykitystä. Ne tummemmatkin julkisivut voivat tietty näyttää ihan hyvältä valoisaan kesäaikaan, mutta talvella koko maailma onkin sitten vaan mustaa, valkoista ja harmaata. Pastellisävyt taas näyttävät piristävältä vuodenajasta riippumatta. Suomessa kun kuitenkin eletään niin värien käyttö pitäisi melkeinpä olla suurimpia huomion kohteita julkisivuissa

Kerros kerrokselta, pikku hiljaa ja nousee sittenkin...
Hertsi, 19.8.2019

HS: Herttoniemen metroasemaa on yritetty kunnostaa jo parin vuosikymmenen ajan, mutta rapistuminen jatkuu yhä vain

Huolestuttavaa kieltämättä, siis metroaseman huonon kunnon lisäksi kaupungin yleinen välinpitämättömyys jo valmistuneiden alueiden kunnossapidosta. Metron varrelta löytyvät alueet ovat valtavan tärkeitä Helsingin tiivistämisen kannalta, joten on hyvin surullista nähdä suunnittelun olevan valtaisan kaukana paikallisten näkemyksistä. Juuri metron ja lähijunan pysäkeille Helsingin kuuluisi keskittää tulevaisuuden voimavaransa ja unohtaa liialliset puskemiset uusille alueille vailla kummempia yhteyksiä.

On tietysti ikävää jos liikuntaesteiset ja lastenvaunut eivät laiturille pääse, mutta eipä kaikkien hehkuttamassa New Yorkissakaan metroasemat kiiltele. Itse käytän lähimpänä asemana Puistolaa joka mielestäni on Helsingin rumin asema. Eivät ole oleskelupaikkoja niin ulkonäöllä ei ole mielestäni väliä.

Pyöröovi kirjoitti: ↑05.10.19 14:49 Huolestuttavaa kieltämättä, siis metroaseman huonon kunnon lisäksi kaupungin yleinen välinpitämättömyys jo valmistuneiden alueiden kunnossapidosta.

Mun havaitakseni kyse ei ole välinpitämättömyydestä. Aseman ja sen ympäristön uudistuksesta on järjestetty kilpailu nyt jo ilmeisesti kahteen kertaan ja kolmas alkamassa. Edellisten kierrosten jäljiltä valmisteltiin kaavakin. Samoin Helsingissä on kyllä rempattu metroasemia muuten. Toisin sanoen, kyllä kaupunkisuunnitteluvirastossa on välitetty. Vika vaan siinä, että on suunniteltu semmoista, mitä kukaan ei halua rakentaa. Tämän Hesarin jutussa haastateltu tutkijakin toteaa. Kaupunkisuunnittelussa on ollut vallalla malli Redi, eli maksimaalisen suuri kauppakeskus-asuintornimöhkäle metroasemalle. Herttoniemen suunnitelmissa se ilmeisesti ylimitoitettiin pariinkin kertaan, ja keskusliikkeet ja kiinteistösijoittajat eivät lähteneet tekemään. Mm. Kesko tyytyi olemassa olevan marketin laajennukseen, kun uusi olisi pitänyt suunnitelman mukaan tehdä kalliilla kannelle Itäväylän päälle.

Tarinan opetus pitäis mun mielestä olla se, että viraston pitäisi opetella suunnittelemaan paremmin vähittäin rakentuvaa, toisissaan kiinni olevista rakennuksista koostuvaa keskustaa. Möhkäleet kun on aina satojen miljoonien investointien takana, ja niitä kun jää odottamaan, niin menee em. 20 vuotta. Myös Redi myöhästyi tästä syystä enemmän kuin valitusten takia.

Megaprojekteissa on vielä sekin huono puoli, että ne tuhoavat kilpailun rakennusalalta, kun riittävän vakavaraisia toimijoita on vain muutama, ja käytännössä yksittäiseen hankeeseen ei välttämättä tule kuin yksi tarjous.

Vielä linkki meneillään olevan tarjouskilpailun pyyntöön. Hyväksytty lautakunnassa 3.9. Paperissa on kerrattu aiempia kierroksia ja tietysti selitetään, mitä nyt ajetaan takaa.

Herttoniemen metrokortteli. Kilpailullinen neuvontamenettely. Alustava tarjouspyynto. 21.8.2019 (PDF)

Hertsin tornit.

Hertsiä 20.2.2020