Mikä on Taloforum?

tekijänä syksy
#90982
PELIYHTIÖ Supercell ostaa Helsingin Jätkäsaareen valmistuvan puurakenteisen toimistorakennuksen ja pysäköintitalon rakennusyhtiö SRV:ltä uudeksi pääkonttorikseen. Alueelle alettiin suunnitella puurakenteista Wood City -korttelia jo vuonna 2010.

Toimiston rakennustyöt alkavat aikaisintaan keväällä 2018. Alueella on jo rakenteilla puurakenteisia asuintaloja.


https://www.hs.fi/talous/art-2000005398078.html

Ehkäpä tämäkin nytkähtää nyt vihdoin liikkeelle. Hieno homma, että löytyi maksukykyinen ostaja.
tissot, Clepe tykkäsi tästä
Avatar
tekijänä veka
#91338
Jätkäsaaren tulevista pysäköintirakennuksista on julkaistu ensimmäiset kuvat. Tönöt sijoittuvat maan päällle, joten niistä ei ole väestönsuojiksi valtavan maanalaisen Rokkiparkin tapaan. Sen sijaan niiden arkkitehtuuriin on satsattu suomalaisittain harvinaisen runsaasti. Saukonlaiturin parkkitaloa reunustaa ainakin alla olevan kuvan suunnasta nerokas "kuntoiluportaikko" istutuksineen. Mäkeä ei parkkitaloksi ihan uskoisi. Vähän kyllä askarruttavat hyvät näkymät ylhäältä suoraan viereisten talojen koteihin. Atlantinkaaren parkkitalo puolestaan pitää alakerrassan Lidlin ruokakauppaa, jonka päälle pysäköintikerrokset tulevat.

http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutiset/2017-10-30/arkkitehtuuria-ja-laatua-jatkasaareen-pysakointitaloihin

Kuva Saukonlaiturin parkkitalo

KuvaAtlantinkaaren parkkitalo

Kuva
hmikko, jfo, Lurkkeri tykkäsi tästä
Avatar
tekijänä veka
#91442
Hesarin tuore uutinen on masentavaa luettavaa.

Helsingin Jätkäsaareen rakentuvan 100 miljoonan euron Wood Cityn puukerrostaloista on löytynyt hometta – Mikrobivauriot ovat olleet tiedossa jo puoli vuotta

Helsingin Jätkäsaareen rakentuvan Wood City -puukerrostaloalueen taloissa on ilmennyt kosteuteen liittyviä ongelmia, jotka voivat olla vakavia. Puuelementtien liitoskohdista on löytynyt mikrobivaurioita.

”Rakennusaikaisen kosteudenhallinnan osalta kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaan”, sanoo Tampereen teknillisen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha.

...

Vinha korostaa, että Wood Cityssä on haluttu kokeilla Suomen oloissa uudenlaista rakennustekniikkaa.

”On haluttu kokeilla, onnistuuko puukerrostalon rakentaminen ilman koko talon peittävää sääsuojaa. Ensimmäisissä kohteissa tulee aina enemmän ongelmia.”

Toisaalta yleisessä kosteudenhallintaprosessissa on ollut työmaalla puutteita.

”Pitäisi olla selkeästi valittuna kosteudenhallinnasta vastaava henkilö. Nyt asiasta ei ole sovittu kunnolla.”

...

https://www.hs.fi/koti/art-2000005442247.html
Avatar
tekijänä veka
#91506
SRV on sivuillaan julkaissut tiedotteen, jossa kerrotaan Wood Cityn asuintalojen ongelmista ja vastataan esitettyihin kysymyksiin.
...

Kuten mediassa on kerrottu, Jätkäsaareen rakennettavan Wood Cityn puukerrostalojen rungon kiinnikkeinä käytettyjen koivuvanerilevyjen pinnoilla on esiintynyt pilkkumaista mikrobikasvustoa.

Kasvustoa on kuitenkin löydetty vain koivuvanerisista kiinnikkeistä, joten uutisoitu kosteusongelma koskee todella pientä osaa rakennuksesta. Koivuvaneristen kiinnikkeiden osuus on vain vajaa puoli promillea koko rakennusmateriaalista. Puukerrostalojen pääelementti (suomalaisesta kuusesta valmistettu LVL-elementti) on pysynyt koko rakentamisen ajan kunnossa.

Wood Cityn puukerrostalot rakennetaan Stora Enson valmistamista ja toimittamista LVL-massiivipuuelementeistä. Stora Enso vastaa tuotteen laadusta ja asennuksesta.

Ongelma huomattiin normaalissa laatutarkistuksessa. Tämän jälkeen näytteitä on heti otettu molemmista Wood Cityn kerrostaloista. Testeissä on todettu, että mikrobikasvustoa on hyvin pienillä alueilla, ja mikrobeja on löydetty ainoastaan koivuvaneristen kiinnikelevyjen pinnoista.

Me SRV:llä suhtaudumme asiaan erittäin vakavasti. Kun kosteusongelmat havaittiin, korjaavista toimenpiteistä sovittiin välittömästi yhdessä Stora Enson, ATT:n, Helsingin Kaupungin ja Swecon kanssa. Mikrobikasvusto on poistettu ja vauriokohdat on puhdistettu huolellisesti. Mikrobien lisäkasvulle ei ole enää edellytyksiä, sillä puu on nyt hyvin kuivaa. Puhdistustoimenpiteillä saadaan havaitut vauriot pysyvästi korjattua. Rakennuksissa ei kuitenkaan ole aloitettu vielä sisätöitä, emmekä ole antanut lupaa peittää kosteusongelmista kärsineitä rakenteita. Huolehdimme yhdessä tilaajan ja rakennusvalvonnan kanssa siitä, että rakennus on varmasti turvallinen jatkorakentamista varten. Sisätöiden aloittaminen on viivästynyt tämän vuoksi useita kuukausia.

...
https://www.srv.fi/srv-yhtiona/media/artikkelit/wood-city-ollut-esilla-mediassa-vastaukset-useimmin-esitettyihin
tekijänä hmikko
#91658
LKH-ryhmässä tuli vastaan tämmöinen kaupunkisuunnitteluviraston kommentti koskien Tyynenmerenkadun poikkikatuja ja pikkuaukioita. Valottaa ehkä sitä, miten nykynormisto on tehnyt viihtyisien katutilojen rakentamisesta monipuolisesti hankalaa. Virkamies toteaa: "Valitettavasti emme mahda kasvaville jakeluautoille ja pelastuskalustolle mitään." Muualla maailmassa on voitu, mutta Suomessa jumala loi ensimmäiseksi leveän lumiauran, ja siihen ei voi puuttua.

https://www.facebook.com/jatkasaari/pos ... cation=ufi

Hietasaarenkujan aukiot ja nyt erityisesti Rionaukio ovat herättäneet kritiikkiä asukkaiden keskuudessa. Olen asukkaiden kanssa samaa mieltä. Aukioiden ja siihen liittyvien katujen mitoitus on nykytiedon valossa epäonnistunut ja toteutus ei ole enää se, mitä aikanaan tavoiteltiin. Aluerakentamisessa monet suunnitteluratkaisut ja perusperiaatteet lukitaan jo vuosia ennen toteutusta kaavoituksen yhteydessä. Pitkällä aikavälillä tulee väistämättä ennakoimattomia muutoksia. Pyrimme tekemään mahdollisimman viihtyisiä ja toimivia kaupunginosia - kaikki me haluisimme puita enemmän Jätkäsaareen. Lisäksi toivomme aukiota ympäröiviin liiketiloihin kahviloita ja ravintoloita, elämää aukioille mm. terassien muodossa.

Jätkäsaaren asemakaavoituksessa tavoitteena on ollut kantakaupunkimainen tiivis kaupunkirakenne. Tämä on vaikuttanut kaavan mukaisten yleisten alueiden mitoitukseen. Kantakaupunkimainen tiiveys ja tiukka katualue tuottavat sen, että puita ei kaduille mahdu juuristolle tarvittavan ohjeiden mukaisen tilan jäädessä liian pieneksi.

Syitä aukioiden suunnitelmien muuttumiseen on monia. Ensimmäinen syy oli tonttikatujen mitoitus, jotka asemakaavan laadinnan yhteydessä mitoitettiin metrin liian kapeaksi pelastusajoneuvoille ja pelastuspaikoille. Tämä metri on jouduttu ottamaan lisää jalkakäytäviltä ajoradalle pelastusajoneuvojen nykyvaatimukset täyttäviksi. Viranomaisvaatimus, joka oli vain korjattava jälkikäteen talojen jo rakentuessa. Mitoituksen korjaus on tehty kaikilla Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaava-alueen poikkikaduille. Tämä on vaikuttanut kaikkien aukioiden suunnitelmiin ja viihtyisyyden puolesta vaikutus on varmasti ollut negatiivinen.

Toiseksi, aukioiden mitoituksessa ei maanalaisen maailman tarpeita huomioitu suunnittelun alkuvaiheessa riittävästi. Kunnallistekniikan liitokset, niiden sijainti ja tarpeet ovat tulleet osin esille jatkosuunnitteluvaiheessa. Etenkin Rionaukio on täynnä taloille tarpeellista kunnallistekniikkaa (imujäte, kaukolämpö, kaukojäähdytys, vesi ja sprinkler), jotka risteilevät aukion alla. Puut ja kunnallistekniikka eivät nykykaupungissa keskustele kovin hyvin keskenään ilman useiden metrien suojaetäisyyksiä. Riskirakenteita halutaan välttää.

Kolmas syy oli, ettei aukioiden mitoituksen yhteydessä osattu varautua riittävällä tavalla logistiikan muutoksiin. Aukiotilan ollessa napakka, on niitä elementtejä kuten puita ja penkkejä, jotka oikeastaan tekevät tilasta aukion, jouduttu karsimaan pois. Valitettavasti emme mahda kasvaville jakeluautoille ja pelastuskalustolle mitään. Toisaalta emme halua toteuttaa Rionaukiolla katutilaa, jossa päiväkodin läheisyydessä raskas ajoneuvo peruuttelee edes takaisin. Tämän johdosta aukioiden mitoitus jouduttiin nyt ennen toteutusta tarkastelemaan uudelleen isommalla kääntösäteellä. Vapaan tilan vaatimus kasvoi ja tilaa puille, penkeille ja taiteelle jäi paljon suunniteltua vähemmän. En voi sanoa olevani tyytyväinen tähän.

Neljäs syy muutostarpeisiin ovat aukioihin rajautuvien kortteleiden suunnitteluratkaisut. Pelastusauton kääntyminen kortteliin johtavasta kulkuaukosta vaatii laajan kaaren, pelastuspaikat ovat kiinni huoneistojen suunnittelusta ja päiväkodin tontille tulleet autopaikat tarvitsivat tilaa peruuttamiselle, keittiö jäsentyi päiväkodissa Rionkadulle, jossa on taloyhtiön LPA-tontit, joten huoltotaskua ei saatu tehtyä. Ja muitakin muutoksia saattaa vielä ennen lopullista toteutusta tulla. Yhteensovitusta ja kompromisseja.

Viides seikka, joka ehkä tehtäisiin toisin nyt ja Rionaukiolla joudutaan vielä kerran harkitsemaan uudelleen, on shared space eli ajatus yhteisestä katutilasta. Tämä metodi oli rantautumassa Suomeen asemakaavan ja siihen liittyneen liikennesuunnitelman laatimisen yhteydessä ulkomaisten esimerkkien innoittamana. Taustalla on ajatus yhteisestä katutilasta, jossa eri liikennemuodot ovat samassa tilassa eikä niitä erotella toisistaan esimerkiksi reunakivin eikä kadulle esimerkiksi merkitä suojateitä. Jaetun katutilan metodin keskeinen ajatus on edellä mainituilla keinoilla pitää autojen nopeudet maltillisina ja saada kadulla liikkujat huomioimaan paremmin toisiaan. Muilla aukiolla aukioiden alkuun on tuotu suuria kukkaruukkuja, jotka merkkaavat aukion alkamista. Tämä on käsitykseni mukaan jonkin verran parantanut tilannetta liikenneturvallisuuden osalta ja tuonut ainakin hieman viihtyisyyttä lisää. Myös Rionaukiolle voidaan kukkaruukut hankkia. Lisätarkastelua on tehty jo muiden aukioiden kanssa ja valitettavasti edellä kuvattujen suunnitteluratkaisuiden muuttaminen on osoittautunut haastavaksi.

Suojateiden osalta olemme tarkastelleet muutamia vaihtoehtoja. Jos suojatie rakennettaisiin ennen aukiota ns. ajoradan ylityksenä, joutuisi suojatietä käyttämään päästäkseen kulkemaan aukion reunoja pitkin, joka ei tunnu kovinkaan luontevalta toimintatavalta. Tämä ratkaisu myös suuntaisi autoilijan varovaisuuteen juuri ennen aukiota, mutta ei itse aukiolla, jossa varovaisuutta autoilijan puolelta nimenomaan tarvitaan. Lisäksi aukioiden luontaiset reitit kulkevat diagonaalisesti, ei suojatielle ole löydettävissä kaikkia kulkusuuntia palvelevaa paikkaa. Aukiot ovat asemakaavassa osoitettu jalankululle ja pyöräilylle ositetuksi katualueen osaksi. Suojateiden sijoittaminen aukiolle edellyttäisi erillisen ajoradan rakentamista aukion poikki. Lisäksi, jos suojatie aukion poikki rakennettaisiin, olisivat jalankulkijat velvoitettuja käyttämään nimenomaan sitä, eivät aukion muita osia.

Rionaukion lopullinen toteutus on riippuvainen Bunkkerin toteutuksen aikataulussa, sillä Bunkkerin kunnallistekniikka kulkee aukiolla. Liittymiä ei voida tehdä valmiiksi vaan liittymälupa annetaan lopullisten rakennuslupasuunnitelmien pohjalta hankkeeseen ryhtyvälle. Aikaa mahdollisimman hyvän ja asukkaille mieluisen suunnitteluratkaisun löytämiseen kyllä on, mutta huomioitavia reunaehtoja on valitettavan paljon.

Outi Säntti
Projektinjohtaja, Länsisataman aluerakentamisprojekti


Fase-ketjussa kuva Rionaukiosta nykymuodossaan. Tuo on siis menossa uusiksi, mutta siihen ei ole tulossa puita, koska päiväkotiin pitää päästä toimittamaan ruoka yhdistemärekalla tms. Ja kuten virkamies edellä toteaa, toteutus odottaa Bunkkerin kunnallistekniikan rakentamista, jota sijoitetaan aukion alle.

Kuva
Viimeksi muokannut hmikko, 25.11.17 10:14. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
#91659
Miten tällainen shared space-liikenneympäristö huomioi näkövammaiset, joille kuvittelisin tuollaisen vapaan ja jaetun tilan olevan epäselkeämpi nykymuotoiseen liikennemerkein ja rakentein rajattuihin ratkaisuihin?
tekijänä Biosphere
#91660
Kyllähän sitä vihreää voi tuoda asfalttiympäristöön vähän kevyemmilläkin keinoilla kuin puita istuttamalla. Artikkelissa mainitut kukkaruukut ovat hyvä alku, mutta kunnon istutuksiakin voi toteuttaa ilman, että maata tarvitsee juurikaan kaivaa.
Viimeksi muokannut Biosphere, 25.11.17 10:29. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Pyöröovi tykkäsi tästä
tekijänä Xerdoz
#91661
hmikko kirjoitti:LKH-ryhmässä tuli vastaan tämmöinen kaupunkisuunnitteluviraston kommentti koskien Tyynenmerenkadun poikkikatuja ja pikkuaukioita. Valottaa ehkä sitä, miten nykynormisto on tehnyt viihtyisien katutilojen rakentamisesta monipuolisesti hankalaa. Virkamies toteaa: "Valitettavasti emme mahda kasvaville jakeluautoille ja pelastuskalustolle mitään." Muualla maailmassa on voitu, mutta Suomessa jumala loi ensimmäiseksi leveän lumiauran, ja siihen ei voi puuttua.

https://www.facebook.com/jatkasaari/posts/163738

Kuva


Tuossa artikkelissa ja kuvassa on aika hyvin kiteytetty, miksi suomessa ei enää kaupunkia osata / saa rakentaa. Umpikorttelit ovat kiellettyjä. Parkkipaikat pitää olla järjettömän suuret. Invavessat joka asuntoon. Parvekkeet pitää olla yhteen suuntaan ja tietysti pakotetaan lasitukset. Porttikongista pitää mahtua lentämään lentokoneella. Joka paikan pitää olla harmaata, että kaikkia masentaa. Yms. Jne.
slette tykkäsi tästä
tekijänä hmikko
#91662
Raimo Miettinen kirjoitti:Miten tällainen shared space-liikenneympäristö huomioi näkövammaiset, joille kuvittelisin tuollaisen vapaan ja jaetun tilan olevan epäselkeämpi nykymuotoiseen liikennemerkein ja rakentein rajattuihin ratkaisuihin?


Huomioi kaiketi jos huomioidaan. Pikaisesti googlaten näemmä ainakin hollantilaiset ovat kehittäneet suunnitteluohjeita: http://www.eccolo.nl/shared-space/english/#/home/ Tosin luin tuota viraston kommenttia niin, että ei ole vielä päätetty, tehdäänkö shared spacea / pihakatua vai jotain muuta.
Avatar
tekijänä veka
#91664
Oman ymmärrykseni mukaan perimmäinen syntipukki kaikkeen tuohon on liian kapeat kadut eli kujat. Kuten vuodatuksessa todetaan, jakelu- huolto- pelastuspalvelu- yms. autot tarvitsevat kuitenkin tilansa. Jalkakäytävistä tulee onnettoman kapeita, eikä istutuksille sun muulle mikroarkkitehtuurille ole enää tilaa. Talot ovat lisäksi niin lähellä toisiaan, että kesälläkin joutuu pitämään sisällä valoja päällä. Olisihan taloista voinut tehdä vaikka kerroksen verran korkeampia ja laittaa ne sitten kauemmaksi toisistaan. Tai luopua tasaisesta 8 kerroksen tyylistä ja vaihdella talojen korkeuksia nykyistä runsaammin.
tekijänä sekovene
#91667
veka kirjoitti:Oman ymmärrykseni mukaan perimmäinen syntipukki kaikkeen tuohon on liian kapeat kadut eli kujat. Kuten vuodatuksessa todetaan, jakelu- huolto- pelastuspalvelu- yms. autot tarvitsevat kuitenkin tilansa. Jalkakäytävistä tulee onnettoman kapeita, eikä istutuksille sun muulle mikroarkkitehtuurille ole enää tilaa. Talot ovat lisäksi niin lähellä toisiaan, että kesälläkin joutuu pitämään sisällä valoja päällä. Olisihan taloista voinut tehdä vaikka kerroksen verran korkeampia ja laittaa ne sitten kauemmaksi toisistaan. Tai luopua tasaisesta 8 kerroksen tyylistä ja vaihdella talojen korkeuksia nykyistä runsaammin.


Tuossa ei tosin puhuta mistään kadusta tai kujasta, vaan aukiosta, joka on mitoiltaan noin 25x30 metriä.

---

Sinänsä jälleen yksi surullinen esimerkki siitä, kun kaupunkia suunnitellaan kumipyöräkaluston ehdoilla, mutta rehellisyyden nimissä ei vanhassa suunnitelmassakaan kummoisia istutuksia ollut, pari yksittäistä puuta vain, joten ei tuossa mitään kovin merkittävää ole mennyt. Pakko kuitenkin myöntää ihan kivikaupungin ystävänäkin, että muutama iso puu tai pensas toisi hyvää kontrastia noille kiviaukioille. Rionaukion reunalla on kaiken lisäksi tuo Verkkokaupan rumilus, jonka vaikutusta pitäisi ainakin jotenkin pehmentää. Luulisi, että sen seinään olisi mahdollista saada köynnöksiä, kun ei siinä juuri ikkunoitakaan ole?

Mutta mikäli tuosta on tarkoitus ajaa rekkoja koululle joka päivä, aukio on remontin tarpeessa noin 15 vuoden päästä, joten viimeistään silloin asia otettaneen uuteen tarkasteluun.
tekijänä JamoL
#91671
> Oman ymmärrykseni mukaan perimmäinen syntipukki kaikkeen tuohon on liian kapeat kadut eli kujat

Välimerenkadun poikkikatujen poikkileikkaus on jalkakäytävä-parkkipaikka-2 ajorataa-jalkakäytävä-parkkipaikka.

Voisi kuvitella että tilan loppuessa kesken poistettaisiin ensin parkkipaikat, mutta Helsingin erityisolosuhteissa tämä ei tietenkään koskaan ole mahdollista.

Jätkäsaaressa nimittäin noiden poikkikatujen varsilla ei ole juurikaan kiekkopaikkoja tms., vaan kaupunki on kaavoittanut autopaikat enimmäkseen omille vuokrataloilleen, jotta rakennuskustannukset pysyisivät matalina. Muut taloyhtiöt ovat sitten rakentaneet noin 1000 paikan parkkiluolan.

Voisi kuvitella että kaupunki voisi muuttaa Rionkadulta esim. 3 parkkipaikkaa mahdollistamaan jakelurekan kääntymisen ja hankkia korvaavat paikat luolasta, mutta tietysti on halvempaa luopua penkeistä ja puista.

Alueen "kapea katu" on Hietasaarenkuja. Siinä ei rekka mahdu kääntymään, mutta läpiajo aukiolta aukiolle ei ole ongelma.

Sivuhuomiona että Jätkäsaaren typerät pysäköintiratkaisut tekevät oman auton ostamisen lähes välttämättömäksi jos autoa välillä tarvitsee, koska yleisten kadunvarsipaikkojen (tai rahalla toimivan parkkihallin) puute estävät vuokra- tai yhteiskäyttöauton käytön.
tekijänä Xerdoz
#91677
Näyttävät ihmiset elävän ihan hyvin esimerkiksi täällä

https://goo.gl/maps/VTKjZAph32k

tai täällä

https://goo.gl/maps/VeaVEE4dmpt

vaikka ei mitään melumääräyksiä ole täytetty tai lentokoneiden kiitoratoja olekaan mitoitettu. Porttikongitkin näyttävät ajavan asiansa ihan hyvin. Joku voisi jopa sanoa, että elävät mielekkäämmässä ja mielenkiintoisemmassa ympäristössä, kuin jätkäsaaressa.
tekijänä hmikko
#91679
^ Soininvaara kirjoitti joskus blogissaan / kommenteissa siitä, millaisia tikasautoja pelastuslaitoksella on, millaisista porttikongeista ne mahtuvat ja miksi laitos vaatii nykyisiä isoja aukkoja kortteleihin. En löydä vanhaa kirjoitusta tähän hätään. Pelastuslaitoksen ajatus muistaakseni ja arvattavastikin on, että he eivät halua hankkia ja ylläpitää "hankalan paikan" kalustoa erikseen, vaan ajaa samalla isolla punaisella paloautolla joka paikkaan. Ja varmaan Helsingin vanhoissa kortteleissa ihan oikeastikin voi olla puutteita paloturvallisuudessa uusiin alueisiin verrattuna.

Ite luulisin, että nämä pelastusasiat on kyllä ratkaistavissa nykynormienkin mukaan. Esim. Vuosaareen on vuosituhannen alussa tehty jättikokoinen umpikortteli, jossa on korkeat porttikongit. Isompi ongelma on jakeluliikenne ja lumenpoisto, jotka ovat jokapäiväistä toimintaa. Pitäis vaan käyttää julkista valtaa ja vaatia pienempiä vehkeitä.
  • 1
  • 79
  • 80
  • 81
  • 82
  • 83
  • 85