Taloforum.fi

[bonk]

Pyöräilin eilen Kätilöopiston ohi ja pääsisäänkäynnin kohdalla oli aloitettu rekennustelineiden kasaaminen seinustalle. Toivotaan, että rakentaminen lähtee nyt käyntiin kaikkien näiden vuosien jälkeen.

[Pyöröovi]

https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset ... aen-itaosa

Pitäjänmäen Patterimäen asemakaava hyväksyttiin jo aiemmin, mutta Helsingin hallinto-oikeus kumosi sen vuonna 2020, joten suunnitelmia on hiottu vaatimusten mukaisesti. Uudisrakennusten määrä on nyt vähentynyt ja puistoa säästetty. Mukana on edelleen kaksi 14-kerroksista ja yksi 10-kerroksinen, joita on koetettu häivyttää ympäristöön harjakatoilla ja muurauksilla. Muut rakennukset muodostavat kaksi 5-7-kerroksista korttelia, jotka ovat siis enemmän aiemman rakennuskannan mitoissa. Mielestäni on positiivista, että tornit eivät ole aivan kadonneet kuvioista, tässä on edelleen aikamoista kontrastia.

[veka]

Päivän Hesarissa on hieno juttu Kansallismuseon laajennusosan rakentamisesta runsaine kuvineen. Uudisrakennuksen maan päälle nouseva maljamainen katto-osa paviljonkeineen tulee olemaan vielä upeamman näköinen kuin suunnittelukilpailun kuusi vuotta sitten voittaneessa JKMM:n Atlas-ehdotuksessa. Itseltäni ainakin loppuvat sanat, parasta vain sanoa: ihan törkeän hieno.

Maljan pohja eli katon alapinta on rakennettu yli 5000 käsin valetusta keraamisesta laatasta, jotka on kiinnitetty metalliseen tukikehikkoon. Ei varmaan kovinkaan halpa katto, mutta ihan sama. Mitä nyt Seurasaaren ulkomuseo uhattiin jo sulkea ym. kun rahat loppuivat Museovirastolta, kunnes valtio tuli taas apuun. Katosta ja koko uudisrakennuksesta taitaa tulla Helsinkiin sellainen nykyarkkitehtuurin monumentti, että turistibussien parkkipaikoille voi jo nyt ryhtyä raivaamaan tilaa.

Näyttelytilat ovat maan alla, ja siellä näkymiä hallitsevat kookkaat ja komeat portaat. Jossain on varmaan hissi, mutta selväksi käy että täälläkin on menty arkkitehtuuri edellä. Liikuntaesteiset eivät ole tähän rakennukseen tervetulleita. - Kuvat alla ovat JKMM:n sivuilta. Siellä on myös leikkauskuvia ja pätevä introvideo. Uudisrakennuksen kerrotaan valmistuvan jo ensi vuonna, ja koko Kansallismuseo uusine näyttelyineen avataan 2027.

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000011442323.html
https://jkmm.fi/fi/work/kansallismuseo- ... arakennus/

kuvat: JKMM

[Jary]

Katosta ja koko uudisrakennuksesta taitaa tulla Helsinkiin sellainen nykyarkkitehtuurin monumentti, että turistibussien parkkipaikoille voi jo nyt ryhtyä raivaamaan tilaa.

Totta, sinne voi sitten hurahtaa Temppeliaukion kirkon katon jälkeen...tai sitten toisin päin.

[CalvinDeHaan]

Signe-toimistotalon Kalevankadun puoleinen julkisivu on jo hahmottunut hyvin. Luonnonkivestä tuli vaaleampaa kuin odotin, mutta ero ei ole dramaattinen. Kaikki havainnekuvat oli esitetty sellaisessa golden hour -valossa.

Aktian talo (Kurt Simberg, 1963) on painunut jo visusti unholaan, ja hyvä niin. Tässä Kalevankadun puolella oli tökerö korttelilinjan sisäänveto.

[sw]

Ulkokerros edistyy Signessä.

[Pyöröovi]

Olen yli vuoden ajan seuraillut pientä torniprojektia Arabianrannassa Kumpulan kampuksen lähistöllä, joten saatte tästä pienen kuvasarjan muutoksesta. Arabian kauppakeskuksen kulmauksessa olleet toimisto- ja asuintilat purettiin viime vuoden aikana, ja tilalle on nousemassa 16-kerroksinen asuinrakennus. Nykyisessä taantumassa kyseessä on aika poikkeuksellinen projekti, kun muu rakentaminen on liki aivan jäissä monen kilometrin säteellä.

Valmiista rakennuksesta tulee alueen korkein, joten sikäli se on päässyt aika vähällä huomiolla ja moni on varmaan ihmetellyt, milloin kerrokset mahtavat loppua. Toisaalta mukava saada kaupunkikuvallisia muutoksia, jotka tulevat selvästi yksityisen hakijan omasta aloitteesta, eivätkä kaupungin suurvision puskemana.

Ensimmäisen kunnon kuvan tajusin ottaa viime vuoden syyskuussa, kun alkuperäisestä kulmauksesta oli jo irroitettu julkisivua huomattavissa määrin:


Pian purku käynnistyi jo oikein urakalla:


Lokakuun loppuun mennessä purkuhommat alkoivat olla lähestulkoon valmiina:


Perustuksia hoidettiin aidan takana puolisen vuotta, joten tässä tulee pieni aikahyppy suoraan viime elokuuhun, jolloin rakentaminen oli edennyt jo kolmanteen kerrokseen:


Tuorein kuvani on kuukauden takaa, kun menossa oli kahdeksas kerros. Aika samalta nykyinen työmaa kuitenkin näyttää, mutta kerrokset alkavat olla suunnilleen 13. tai 14. tienoilla:

[veka]

Mainio kuvasarja, kiitos kuvaamisesta. Ihan eeppinen on toinen kuva ylhäältä, jossa konehirviöt suurine kitoineen rusikoivat purettavaa rakennusta. Klassikko jo syntyessään.

Uudisrakennuksesta en löydä juuri muuta hyvää kuin sen että sitä on ryhdytty rakentamaan keskellä rakennusmarkkinoiden suurinta ahdinkoa miesmuistiin. Hanke on saatu erittäin kannattavaksi perinteisin konstein: vapaarahoitteinen vuokratalo, jonka 16 kerrokseen on mahdutettu peräti 199 asuntoa. Niistä yli puolet on pieniä yksiöitä (25-28 m2). Kaksiot ovat pääosin haarukassa 34-42 m2.

[veka]

Syksyn kiinnostavimpia kaavahankkeita Helsingissä on Hylkysaari. Kaikille tutun Korkeasaaren kyljessä majailevan pikkusaaren (4 ha) asemakaavaehdotus on parhaillaan lautakunnassa käsiteltävänä. Suunnitelman mukaan saaresta tehdään korkeatasoinen loma- ja virkistymisparatiisi: hotelli kokous- ja ravintolatiloineen, 45 lomamajaa, joista osa kelluvia, majoituskapasiteetti yhteensä runsaat sata huonetta, rantasauna, laajoja laiturirakenteita ym. Uuden hotellin on suunnitellut JKMM.

Saaren omistaa VALO Group. Yritysryppään ”Hylkysaari Development Oy” osti saaren rakennuksineen valtion Senaatti-kiinteistöiltä 2021 seitsemällä miljoonalla. Saaren rannat jäivät kuitenkin Helsingin kaupungin omistukseen. Hotelli tulee saaren rantakalliolla näkyvällä paikalla sijaitsevan entisen Luotsiaseman rakennukseen, joka peruskorjataan ja laajennetaan hotelliksi. Saarella ei liikuta autoilla, joten hotellin asiakkaat saapuvat saarelle taksiveneillä tms. Meritse hoidetaan myös hotellin ja ravintoloiden huolto ja muutkin kuljetukset saarelle.

Kaupungin tiedotteen mukaan ”Hylkysaari säilyy kaupunkilaisille avoimena virkistyskohteena.” Kaavaselostuksen mukaan ”yksityisomistuksesta huolimatta saarta kehitetään yleiskaavan mukaisesti merellisenä virkistyskokonaisuutena.” Tavoitteena on mahdollistaa myös jalankulku Korkeasaaren ja Hylkysaaren välillä, mutta tämä edellyttää kulunvalvontaa, kerrotaan. Rakennettavat korttelialueet on rajattu saaren muista alueista, joille on merkitty ulkoilureittejä yleiseen käyttöön. Korttelialueiden ulkopuolella on mahdollista liikkua jokaisenoikeudella. Lisäksi ranta-alueilla säilytetään pääosin vähintään 20 metrin levyinen rakentamaton vyöhyke, joka mahdollistaa rantojen virkistyskäytön. Kaavasuunnitelman asiakirjoissa visioidaan saarelle kaikenlaista kivaa: Esimerkiksi ”reitit ja oleskelupaikat suunnitellaan maastoa myötäillen, ja alueelle sijoitetaan harkitusti penkkejä, nuotiopaikkoja ja pieniä grillipaikkoja maisemallisesti soveltuviin kohtiin.”

Kuinkahan realistista tuo kaikki on? Saari on yksityisomistuksessa, jolloin jokaisenoikeudella ei kuleskella rakennusten pihapiirissä saati sytytellä nuotioita. Ihmettely saattaa tuntua turhalta nyt kun saareen pääsy on hankalaa, mutta tilanne voi muuttua pian. Kruunusiltojen ratikkalinja starttaa 2027, ja Korkeasaaren pysäkiltä on kävelymatkaa Hylkysaareen alle kilometri. Korkeasaaren pääsylippu on hankittava, mutta vuosilippukin Korkeasaareen maksaa vain kymppejä.

https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-20 ... 9625fb1211


kuvat: JKMM ja Loci Maisema-arkkitehdit



Toisenlainen Hylkysaari näyttäytyy VALOn visioissa. Niissä ei kaiveta repusta omia eväitä eikä etsitä kulkureittejä pitkospuilta. Netin ihmeellisestä maailmasta löytyy Hylkysaaren lomaparatiisia esittelevä näyttävä markkinointivideo, muutama pysäytyskuva alla.

Omasta mielestäni VALOn ”Hylkysaari Luxury Private Island Resort” on erittäin hyvän tuntuinen hanke, vaikka kaupungin suunnitelmien valossa nimestä voi huoletta pyyhkiä pois sanan Private. Jos VALOn suunnitelma lähtee lentoon, Helsinkiin saadaan hyvin maksaville asiakkaille aika ainutlaatuinen ja tarpeeksi aidosti suomalainen uusi premium-lomakohde.

Ehkä VALOn ja kaupungin toiveet voidaan sittenkin yhdistää samaan suunnitelmaan. Mielestäni kaupungin tulee tarvittaessa joustaa enemmän. Hankkeen kaikki riskit ovat VALOn puolella. Kaupunki voi vain voittaa, eikä se ole tähänkään mennessä saanut Hylkysaaressa aikaiseksi yhtään mitään, vaikka aikaa on ollut vuosikymmeniä.

https://www.majinleisure.com/hylkysaari ... and-resort

pysäytyskuvia Majin Leisuren toteuttamasta videosta

[JamoL]

Syksyn kiinnostavimpia kaavahankkeita Helsingissä on Hylkysaari.

Hylkysaaren huolto- ja asiakasliikenne järjestetään vesiteitse maanomistajan toimesta. Nykyinen maakannas tai mahdollinen maakankaalle toteutettava siltayhteys Hylkysaaren ja Korkeasaaren välillä mahdollistaa pelastusajoneuvojen kulun saareen. Tavoitteena on mahdollistaa myös jalankulku Korkeasaaren ja Hylkysaaren välillä, mutta tämä edellyttää kulunvalvontaa. Osapuolet sopivat käytännönjärjestelyistä erikseen.

Tämä huolto- ja asiakasliikenne lautoilla on kyllä kiinnostava yksityiskohta. Tuon kokoinen hotelli generoi runsaasti liikennettä.

[veka]

Hylkysaari-suunnitelman poliittinen käsittely alkoi eilen kymp-lautakunnassa. Lautakunta ei tykännyt Luotsiaseman eli hotellin päärakennuksen uudesta modernista hahmosta:

”Lautakunta ohjeistaa Hylkysaaren Luotsiaseman jatkosuunnittelussa huomioimaan, että se on jo nyt ikoninen maamerkki Helsingin kaupunkikuvassa. Tästä syystä Luotsiaseman kattomuotoa tulee jatkosuunnittelussa arvioida uudelleen niin, että se mukailee enemmän alkuperäisen rakennuksen kattomuotoa. Lisäksi jatkosuunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että mahdollinen uudisrakennuksen korotusosa kunnioittaa alkuperäisen rakennuksen ulkoasua muodoltaan ja sijainniltaan.”

Erittäin aiheellinen huomautus. Se saattaa tarkoittaa, että hotellin katolle suunniteltu uima-allas ei ehkä toteudukaan. Ehkä joku vielä täsmentää, mitä tarkoittaa ”alkuperäinen rakennus”. Luotsiaseman kerrosmäärä ja katon muoto ovat vaihdelleet vuosien mittaan. JKMM pääsee taas hommiin.

kuva: Pia Kilpinen, Helsingin kaupunki, asemakaavoitus

[hylje]

Miten niin ikoninen maamerkki? Keskustassahan kaikki on ikonista mutta lähiöitä ei ole olemassakaan. Kulttuuriarvoja pitää vaalia tasapuolisesti koko kaupungissa, ei pelkästään keskustan näköpiirissä.

[Pyöröovi]

Kulttuuriarvoja pitää vaalia tasapuolisesti koko kaupungissa, ei pelkästään keskustan näköpiirissä.

Tästä on vaikea olla yksiselitteisen samaa mieltä. Toki lähiöistä on löydettävissä omia arvokkaita piirteitä, joita on syytä suojella. Esimerkiksi itse pidän huolestuttavana, kuinka nopeaa tahtia 70-80 -lukujen ostari- ja toimistoarkkitehtuurin kiehtovimmat piirteet ovat katoamassa ja korvautumassa nykyaikaisilla laatikoilla. Toisaalta moni lähiö on kaavoitettu aikanaan kovin huolimattomasti, joten niiden ongelmia on pakko korjata jälkeenpäin hyvin kovalla kädellä, jotta paikalle saadaan turvattua yhdenvertaiset palvelut ja viihtyisä elinympäristö. Muutosten seurauksena etenkin 60-70 -lukujen lähiöiden kasvot muuttuvat väistämättä kovin rajusti, vaikka niistä säästettäisiin arvokkaimpia kulttuurikohteita.

Ikä tuo suojeluarvoja myös lähiöille. Esimerkiksi Kulosaari ja Munkkiniemi ovat säilyttäneet lähestulkoon alkuperäiset ulkoasunsa, eikä suuria muutoksia niille enää juuri ehdoteta. Kuten veka aiemmassa viestissään kuvasi, myös Hylkysaari on muuttunut ajan saatossa ja vasta nyt joku on keksinyt suojella Luotsiaseman "ikonisuutta"

[hylje]

Kulttuuriarvot eivät ole pelkästään suojelua ja vanhaa. Esimerkiksi uusia maailmanluokan nähtävyyksiä voidaan tehdä lisää, erityisesti sosiaalisesti alakuloisiin lähiöihin.

Keskustassa voidaan sitten tehdä asiat enemmän hälläväliäasenteella kun siellä ei voi kompastua törmäämättä ties mihin kulttuurikohteisiin. Tasapuolisuutta.

[CalvinDeHaan]

6.2.2026 havainnot Signe-toimistorakennuksesta.




Olen muuten aina tykännyt tuosta katetusta jalkakäytävästä. On varsin harvinaista, että työmaan aikaisiin poikkeusjärjestelyihin kiinnitetään huomiota myös visuaalisessa mielessä. Signe palkittiinkin Rakennuslehden Vuoden työmaa -palkinnolla 2025.