Taloforum.fi

[veka]

^Tuoreeltaan pidän tätä huomattavana onnistumisena. Eihän talo enää asetu ympäristöönsä ollenkaan luontevasti, mutta rahalla eli lisärakennusoikeudella on taianomainen vaikutus. Ehkä tämän jälkeen noiden kulmien muidenkin kulahtaneiden talojen omistajat ryhtyvät hieromaan mietintämyssyjään ja kunnostamaan omiaan. Kun vielä kunnianhimoa olisi sen verran, että lisäkerrosten lisäksi satsattaisiin myös aikanaan niukoilla resursseilla toteutettuihin julkisivujen seiniin.

Tässä vielä naapurin kulmatalon havainnekuva rempan jälkeen 2017-kaavamuutoksen selostuksesta. Katosta on tulossa vielä hurjemman näköinen kuin Hämeentie 62:ssa, jos näin toteutuu. Kulmatalon eli Hämeentie 64:n seinät ovat jo sen näköiset, että tuunaus kohti nykyaikaa tuntuu välttämättömältä, kun remonttiin ryhdytään.

[MindW]

Itse taas toivon että kulmatalon klikkerijulkisivu säilyy. Pesu ja tarvittavat (paikka)korjaukset vamaan tekevät jo ihmeitä. Vastustan ylipäätänsä muodistuksia yms.

[MindW]

Vanha julkisivu oli myös symmetrisempi kun taas uudessa julkisivussa on tehty nykymuodin mukaisia rytmityksiä, jotka eivät tosin ole missään nimessä pahimmasta päästä.

Ei ole enää nykymuotia kuin korkeintaan Turussa. Toki turkulainen arkkitehtitoimisto kyseessä niin selittää vähän ratkaisua. Väite naapuritaloihin sovittamisesta on hiukan erikoinen kun niissä on ikkunat suorissa riveissä.

[JamoL]

Hietalahdenranta 13,

..ja lännestä tuleva autoliikenne siirtyy altaan länsipuolelle kulkemaan suoraan kohti Uudenmaankadun tunnelia kiertämättä torin kautta...

Jos ja kun satama-altaan suunnitelmat toteutuvat ... parantaa talon tilannetta huomattavasti, kun autoliikenne siirtyy kauemmaksi ja etuovelta voi astua suoraan rauhalliselle rantapromenadille kavennetun satama-altaan laidalle.

Talon eteen jäänee käsittääkseni edelleen keskustasta länteen Lönnrotinkatua kulkeva liikenne, jota vuoden 2017 kartan mukaan oli 7800 autoa päivässä. Toki se on vähemmän kuin Hietalahdenrannan 19000 autoa (2019), mutta "rauhallinen rantapromenadi" on ehkä vähän liioiteltu ilmaus.

Samoin Bulevardin kautta tullee jatkossakin liikennettä, jos sitä ei muuteta joukkoliikennekaduksi (jota hiukan epäilen nykyilmapiirissä)

Teoriassa olisi tietysti mahdollista kääntää Lönkan liikenne Hietalahdenkadun kautta joko Porkkalankadun sillalle, tai Kalevankadun kautta rantaan, mutta nuo väylät ovat jo nyt pahasti tukossa, ja siksi päätös tuskin menisi läpi.

Oma fiilikseni on, että uusi silta lähinnä lisää aika reippaasti autoliikenteen kapasiteettia Eiranrannan ja Tehtaankadun suuntaan, ja seurauksena Porkkalankadun risteys tulee menemään entistä pahemmin jumiin.

Satojen miljoonien satamatunneli ei juuri muuta tilannetta, joten odotan Länsilinkin eritasoliittymän paluuta suunnittelupöydälle. Sen ja uuden sillan myötä Smith-Polvisen-suunnitelma olisikin toteutunut aika hyvin tuolla kulmalla

Toivottavasti olen väärässä, mutta ennen uutta liikennesuunnitelmaa, siihen liittyviä simulointeja, kaupungin päätöksiä, ja KHO:n ratkaisuja niiden laillisuudesta, oletan tämän suunnitelman olevan iso virhe.

[veka]

Niinpä. Hietalahdenaltaan suunnittelussa on jo kartoitettu muutokset liikennemääriin. Tulokset on koottu Hietalahdenrannan asemakaava-aineistossa asiakirjaan "Liikenteen toimivuustarkastelut eri vaihtoehdoissa" (2021, 82 sivua). Kahlailin sitä sen verran kuin ymmärrys riitti. Bulevardilta ei enää pääsisi ajamaan suoraan Hietalahdenrantaan, vaan pitäisi kiertää Mallaskadun risteyksen kautta. Jos Bulevardin länsipää suljettaisiin, pitäisi pyrkiä kohti Porkkalankadun siltaa. Lönkalta länteen pyrkivä liikenne kääntyisi pääosin oikealle kohti Porkkalankadun siltaa. Vain pieni osa siitä ohjautuisi Hietalahdenrantaan. Siis jos ja jos.

https://kartta.hel.fi/?sukkaId=2021-004215

[JamoL]

Niinpä. Hietalahdenaltaan suunnittelussa on jo kartoitettu muutokset liikennemääriin.

Kiitos! Ei osunut tämä lappu silmiin alkuperäisiä suunnitelmia aikoinaan selatessa.

Luvut vaikuttavat tarkasti vääriltä, kuten mallinnusten kuuluukin. Hauskana yksityiskohtana Kalevankadun ja Köydenpunojankadun risteyksessä tyhjästä ilmestyvä (?) +195 autoa/h virta idän suuntaan.

Itse suhtaudun tähän suunnitelmaan samoin kuin kadunvarsien parkkipaikkojen poistoon parkkihallin rakentamisen jälkeen - ei teknisesti mahdotonta, mutta epätodennäköistä.

[veka]

Hämeentien ja Näkinkujan kulmaan lähelle Hakaniemen toria on tulossa uusi asuinrakennus. Paikalla oleva Näkinkujan puoleinen kaksikerroksinen kokoontumistila ja teatterirakennus puretaan ja tilalle rakennetaan kahdeksankerroksinen asuinkerrostalo, jonka ylin kerros on osittain sisäänvedetty. Lisäksi Hämeentien puoleinen nauhaikkunainen liike- ja toimistorakennus säilyy entisessä käytössä ja sen katolle rakennetaan sisäänvedetty lisäkerros. Suunnitelma on asetettu nähtäville.

Helppo päätös, mutta korttelin taival kohti nykyaikaa olisi voinut edetä paljon onnekkaammin. Korttelin Hämeentien puoleiset kolme taloa (Hämeentie 1, 3 ja 5) suunnitteli taitava ja arvostettu rakennusmestari Heikki Kaartinen 1900-luvun alussa. Kulmatalot 1 ja 5 olivat upeita jugend-kivilinnoja, ja niiden välissä ollut Hämeentie 3 matala puurakennus. Hämeentie 5 sai sodan pommituksissa pahan osuman, eikä sen kulmassa ollutta kaunista pyöreää tornia koskaan korjattu entiselleen.

Vuonna 1969 omistaja (Svenska Litteratursällskapet i Finland) päätti purkaa puutalon ja Näkinkujan puoleisen (Hämeentie 5) kivitalon ja rakentaa paikalle modernin toimistotalon. Puutalo paloikin sopivasti 1969 ennen purkamista. Näkinkujan puoleiseen matalaan sivusiipeen tuli kokoontumistila Svenska Gården. Tässä yhteydessä talojen numerointi ilmeisesti muuttui (ennen Hämeentie 1, 3 ja 5, nykyään Hämeentie 1 ja 3). Nyt tuo sivusiipi saa siis antaa tilaa uudelle korkealle asuintalolle. Svenska Gårdenissa toimivat nykyisin Koko teatteri ja Koko Jazz Club.

Vaihtoehtoisessa menneisyydessä Hämeentie 5 olisi palautettu kulmatornia myöten entiseen loistoonsa ja Kaartisen komea kivitalojen pari olisi suojeltu pysyvästi. Puutalon paikalle olisi voitu rakentaa naapureitaan kunnioittava uudisrakennus.

https://kartta.hel.fi/?sukkaId=2022-013065

https://www.google.fi/maps/@60.1811859, ... 192?hl=fi



Hämeentie 5 1906-1969 - kuva: Aulis Ryyppö 1960-1969, Helsingin kaupunginmuseo

[Pyöröovi]

^Esimerkillistä täydennysrakentamista, jossa vanhaa korttelia tiivistetään matalien kerrosten kohdalta ja samalla kuitenkin säilytetään aikaisempaa rakennuskantaa. 70-luvun moderni osa ei enää dominoi, vaan jää sopivasti uuden ja vanhan väliin muistuttamaan omasta aikakaudestaan.

[veka]

Jep. Tuo purettu Hämeentie 5 olisi pitänyt kunnostaa jo aikoinaan eli viimeistään 60-luvulla. Yo. kuvan ja muiden perusteella siitä tuhoutui pommituksesssa näköjään muitakin kattorakenteita kuin pyöreän tornin yläosa. En ymmärrä, miksi taloa ei rempattu ehjäksi. Talon hieman kulahtanut ja likainen olemus 60-luvun valokuvassa kielii myös pyrkimyksestä päästä siitä eroon halvalla ja hakea lisärakennusoikeutta. Tuttu tarina noilta ajoilta. Toivottu lisärakennusoikeus olisi voitu saada puutalon tontilta ja pihalta, jolloin Kaartisen jugendlinna olisi säästynyt ja voitu kunnostaa. Ehkä omistajalla ei ollut resursseja näin mittavaan hankkeeseen,vaan oli tyytyminen helppoon ratkaisuun, jota muutkin olivat käyttäneet: kaikki nurin ja uutta tilalle.

[veka]

Supon tuleva päämaja Fabianinkadun eteläpäässä nousee jo näkyviin kahden nosturin voimin. Työmaakyltti kertoo, että paikalle tulee "Kaartin korttelin uudisrakennus", mutta ei meitä noin vaan hämätä.