Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Avatar
tekijänä Iggy.P
#102075
Pari sanaa skandinaavisesta mytologiasta

Maailman alkuperä on pohjoisessa tunnettujen myyttien mukaan valtavassa rotkossa, Ginnungagapissa. Rotko rajoittuu etelässä Muspelheimiin, tulen sijoille, jota vartioi tulijättiläinen liekehtivällä miekallaan. Pohjoisessa on kylmä Niflheim.

Kiinnostusta muinaiseen menneisyyteen ovat lisänneet maailmanmittakaavassakin merkittävät arkelogiset löydöt. Oslon viikinkilaivamuseossa esillä oleva Osebergin laiva löydettiin vuonna 1903 suuresta hautakummusta Oslovuonon länsirannalta. Löytö kaivettiin esille vuosina 1904–1905:
Kuva

Maailmanloppu on ilmestyskirjan tapahtumia hieman muistuttava Ragnarök eli jumalten tuho. Sitä edeltää kolme ankaraa talvea, jotka johtavat ihmisten välisiin sotiin kunnes maa peittyy lumeen ja jäähän. Lopulta aurinkokin pimenee ja maa alkaa tuhoutua.

Oslon arkkitehtuurissa ei näy juurikaan muinaisia aiheita. Kuvassa tyypillinen katunäkymä yli sadan vuoden takaa. Oikealla Sagene kirke vuodelta 1891:
Kuva

Ragnarökin aikana hyvyyden voimat taistelevat pahuuden voimia vastaan. Asetelma on vastaava kuin Qumranin luolasta löydettyjen Kuolleenmeren kääröjen ns.sotakäärössä eli Valon lapsien sodassa Pimeyden lapsia vastaan. Taistelun jälkeen maa peittyy liekkeihin, repeää ja vajoaa mereen, ja kaikki on kaaosta, tulta ja jäätä...

Laivalöytöä kuljetetaan Oslon kaduilla:
Kuva


Norjalaisten käytännön elämässä luomismyyttiä ja Ragnarökiä elävämpää perinnettä ovat olleet kuitenkin pahuuteen ja susiin liitetyt mielikuvat ja käsitykset. Ne juurtuivat syvään vuosisatojen saatossa. Susiaiheesta tehtiin aikanaan mm. Uppsalassa julkaistu saksankielinen Michael Jacobyn väitöskirja Wargus, vargr. "Rikollinen", "susi". Kirja on erittäin yksityiskohtainen ja laajalti käytetty hakuteos germaanisesta sanasta warg jonka muinaisskandinaavinen muoto kuuluu vargr. Vargrilla oli kaksoismerkitys, se merkitsi paitsi sutta myös jumalatonta ihmistä. Aihe tunnettiin laajalla alueella. Anglosakseille hän oli paha mies: waerg, kulkuri, gooteille vargit olivat riiviöitä. Normannit julistivat lainsuojattomaksi sanoilla "wargus esto". Joskus lainsuojattomilla sanottiin olevan suden pää jne.

Nimitystä käytettiin myös pohjoisen Euroopan vanhimmissa kirjatuissa lakiteksteissä, usein etuliitteellä varustettuna jolloin saatiin tarkempi lakitermi, kuten gorvargher (karjavaras) tai morthvargr (tappaja). Vanhassa islantilaisessa gragas-lakitekstissä morthvarg on lainsuojattomien eräs alaluokka.

Susi oli myyttinen hahmo. Se kuvattiin usein yksinäiseksi viholliseksi, eläimellisyyden ruumiillistumaksi, joka ihmisten silmissä edusti itsekkyyttä ja raakaa voimaa. Susi eli metsässä, joka symboloi demonista maailmaa ihmisten yhteiskunnan ulkopuolella. Susi edusti voimia, joita inhimillinen sivilisaatio ei halunnut nähdä itsessään, ja joihin se siksi suhtautui epäluuloisesti tai hämmästellen:
Kuva

Nykyään tämänkaltainen vertauskuvallinen ajattelu on selvästi vähäisempää kuin ennen ja ikiaikaista "pahan ongelmaakin" pyritään lähestymään toisella tavalla.

Lähteitä:
- Egerkrans, Johan: Pohjoismaiset jumalolennot. Suomentanut Ojanen, Eero. Minerva, 2017
-Michael Moynihan "Kaaoksen ruhtinaat", Johnny Kniga 1998.
-Eric Lancelot, Ulver

Vanhat kuvat:
-wikimedia commons
veka, 16valve tykkää tästä
Avatar
tekijänä Iggy.P
#102084
Iggy.P kirjoitti: 08.04.21 20:21 Oslon arkkitehtuurissa ei näy juurikaan muinaisia aiheita...
Tämä vaatii vähän tarkennusta. Vaikka muinaiset koristeaiheet ja ns. kansallisromantiikka eivät ole kovin näkyvästi esillä Oslon kantakaupungin rakennuksissa niin toki sellainen arkkitehtuurin tyyli on kuitenkin olemassa. Dragestil eli lohikäärmetyyli syntyi 1800-luvun jälkipuoliskolla kun Norjassa elvytettiin vanha muinaispohjoismainen eläinkoristelu. Usein siihen liittyi myös romaanisia aiheita kuten kasveja.

Oslossa dragestiliä rakennettiin erityisesti Holmenkollenille. Kuvan rakennus valmistui v.1889 (ja paloi 1895):
Kuva

Tämä on sen sijaan säilynyt. Siinä toimii hotelli:https://en.wikipedia.org/wiki/Scandic_H ... Park_Hotel
Kuva

Yksityiskohta edellisestä:
Kuva

Tämäkin rakennettiin Holmenkollenille:
Kuva

Dragestil-portti:
Kuva


Muualla Norjassa dragestil-rakennuksia on vähän siellä täällä. Muutamat niistä ovat kirkkoja ja rautatieasemia. Rakennukset sijaitsevat usein kaupunkien ulkopuolella. Tämä on Trondheimista:
Kuva

Vuoden 1889 Pariisin maailmannäyttelyyn Norja osallistui näillä rakennelmilla:
Kuva

Kuva

https://commons.wikimedia.org/wiki/Cate ... _of_Norway
https://en.wikipedia.org/wiki/Dragestil
https://wikivisually.com/wiki/Dragestil
https://www.re-thinkingthefuture.com/ar ... e-vikings/
https://historyofvikings.com/norse-myth-dragons/
Biosphere, apollonkatu, 16valve tykkää tästä
Avatar
tekijänä Iggy.P
#102135
Tässä muutamia ketjun aiheisiin liittyviä hyviä kirjoja:

Kuva

Richard Hall:
MATKA VIIKINKIEN MAAILMAAN
Matka viikinkien maailmaan kertoo viikinkien historiasta ja kulttuurista. Se valottaa viikinkien elämää, taidetta ja uskontoa sekä viikinkien alkuperäisillä alueilla että heidän valloitusretkillään ja kertoo viikinkien koko tarinan skandinaavisista juurista viikinkiajan kukoistuskauden kautta 1400-luvun hiipumiseen saakka.

Kaarina Kauhala:
KOIRAN VILLIT SUKULAISET
Mitä koirat merkitsevät ihmisille? Kuinka sudesta tuli koira? Nisäkästutkija Kaarina Kauhala esittelee kirjassaan elintavoiltaan kiinnostavimpia luonnonvaraisia koiria ja kertoo maailmalla liikkuvien koiratutkijoiden työstä.

Michael Moynihan, Didrik Søderlind:
KAAOKSEN RUHTINAAT - MUSTAN METALLIN MESSU
Venom-yhtyeen albumista nimensä lainannut black metal nousi 1990-luvun Norjassa ilmiöksi, jota niin iltapäivälehdillä kuin viranomaisilla oli usein syytäkin kauhistella. Kaaoksen ruhtinaat kertoo, miten ja miksi black metal muuttui alakulttuuriksi, jonka jäsenet hakivat voimansa pohjoismaiden esikristillisestä perinteestä

Pentti Viita:
VIIKINKIAIKA KALEVALAN KERTOMANA
Maailmanhistorian merkittäviä vaiheita on viikinkiaika n. 800-1050 j.Kr, värikäs taloudellisen ja henkisen kehityksen kausi. Suomalaisille viikinkiaika oli turkiskaupan ja taisteluiden sävyttämä. Valtiotieteen tohtori Pentti Viidan teos hahmottaa oivallisesti ja jännittävästi Kalevalan historiallista sisältöä. Viidan taitava Kalevala-runojen analysointi osoittaa, miten suomalaiset talonpojat säilyttivät vapautensa väkivaltaisia viikinkejä vastaan.

Atle Naess:
EDVARD MUNCH ELÄMÄNKERTA
Edvard Munch (1863 -1944) eli värikkään ja erikoisen elämän. Hänen uransa oli pitkä ja luomisvoimainen: tuottelias taiteilija jätti Oslon kaupungille 1000 maalausta, 15 400 vedosta, 4 500 piirrosta ja vesivärimaalausta sekä kuusi veistosta.

SKRIK Parodier av Arvid
Tähän upeaan huumori- ja lahjakirjaan sarjakuvataiteilija Arvid Andreassen on kerännyt 86 Edvard Munchin "Huuto" parodiaa. Tästä on tullut hieno huumori-, turisti- ja lahjakirja 100 sivua, kiiltävä pehmeäkantinen 21 x 25 cm. "Huuto" on yksi maailman tunnetuimmista kuvakkeista ja on saanut erityistä huomiota viime vuonna, joten kirja julkaistaan ​​myös englanniksi
Avatar
tekijänä Iggy.P
#105968
Norjan kansallinen metsiensuojeluohjelma on ollut menestys, vaikka kansalliset metsänsuojeluviranomaiset ovat vasta puolessa välissä saavuttamaan tavoitteensa suojella 10 %:n koko maan metsäalasta.

Yritykset suojella Norjan havumetsiä hallituksen johtamilla suojeluohjelmilla 1980-luvun lopulla ja 1990- luvulla johtivat toistuviin ja usein kiivaisiin kiistoihin metsänomistajien ja ympäristöviranomaisten välillä. Nämä konfliktit olivat yleensä Norjassa näkyvämpiä kuin Ruotsissa tai Suomessa. Hallitusohjelmien korkeat konfliktitasot 1990-luvulla loivat kannustimen pyrkiä vapaaehtoisiin tapoihin suojella metsiä. Vuodesta 2003 lähtien lähes kaikki uudet metsänsuojeluprosessit yksityismaalla ovat olleet vapaaehtoisia. Vapaaehtoiset prosessit alkavat, kun metsänomistaja alkaa tehdä yhteistyötä NFO:n tai muiden kansalaisjärjestöjen kanssa.

Viimeisen 20 vuoden aikana 610 metsäaluetta on valittu vapaaehtoisesti luonnonsuojelualueeksi. Vapaaehtoista metsänsuojeluohjelmaa pidetään onnistuneena, sillä konfliktitaso on vähentynyt huomattavasti.

https://www.tandfonline.com/doi/full/10 ... 22.2075448
https://vkm.no/english/riskassessments/ ... 94c99.html
https://en.wikipedia.org/wiki/Norwegian ... ssociation
https://www.nina.no/english/About-NINA/ ... skogbruket


Tiheät, yhtenäiset metsät näyttävät olevan alttiimpia äärimmäisille sääolosuhteille ja vaurioille kuin metsät, joissa on paljon erilaisia ​​puita ja organismeja.
Kuva


Vaikka Norjassa on viime aikoina tapahtunut lievä lasku uhanalaisten lajien määrässä, on edelleen satoja lajeja, joiden katsotaan olevan äärimmäisen uhanalaisia.
KuvaAkryyli kankaalle 45x55 (2022)
Avatar
tekijänä Iggy.P
#105970
Sudet pääkaupungin ongelmana

Kirjoitin pari vuotta sitten tähän ketjuun Norjan susista ja siitä kuinka susikysymys on yksi Norjan polarisoituneimmista keskustelun aiheista yhdessä maahanmuuton ja ilmastonmuutoksen kanssa. Oslon Stortingetissä susista taistellaan vähän väliä. Jäin miettimään miten se voi olla mahdollista, ja jatkoin asian selvittelyä.

Norjan eduskunta perustettiin nykyisessä muodossaan ensimmäisen kerran Eidsvollissa vuonna 1814, vaikka sen alkuperä voidaan jäljittää jo 800-luvun muinaiseen alltingiin. Susikysymys on ollut elävästi läsnä päätöksenteossa koko tämän ajan vaikuttaen vähintään taustalla ennakko-oletusten ja epäluulojen aavemaisessa maailmassa. Kyse on suurelta osin myös kaupunki vs maaseutu-asetelmasta. Kuvassa Stortingetin rakennus Oslossa.
Kuva


Sain selville että yksi keskeinen ikiaikaiseen susivihaan johtava syy löytyy suden saalistustavasta. Se sopii erittäin huonosti yhteen karjatalouden kanssa. Hyökätessään vaikkapa lammaslaumaan susi pyrkii vahingoittamaan kaikkia lauman lampaita vaikka ei söisi niistä kuin yhden. Karjanhoitajan kauhistellessa hyökkäyksen jälkiä susi vaikuttaa mielipuoliselta tappajalta. Usein ne tulevat vieläpä laumana. Ranskassa on raportoitu tapauksia joissa susilauma on ajanut 300 lammasta louhikkoon yhdellä kertaa. Lisäksi susi tappaa paljon metsästyskoiria. Susi menee ns. tunteisiin.
KuvaAkryyli kankaalle 50x70 (2022)


Luonnossa susi jättää haaskoja muille eläimille. Viimeisen kolmensadan vuoden aikana jolloin suden käyttäytymistä on systemaattisesti tutkittu käytöksessä ei ole tapahtunut muutoksia. On paljon näyttöä siitä ettei susi palaa kaikille haaskoilleen. Vanhan ajan saamelaisilla oli tapana sanoa ettei sudesta olisi harmia jos se tappaisi vain sen minkä se syö. Susi on lisäksi pelkästään lihansyöjä, se on lähes aina liikkeellä tappaakseen. Karhu syö paljon marjoja ym ja nukkuu talvisin eikä tule ihmisten asumusten lähelle. Susi uskalsi tulla ennen tuliaseiden yleistymistä kaupunkien kaduillekin.
Kuva

1800-luvun lopulle asti laumojen alfa-urokset olivat eläneet tuhansien vuosien ajan vailla todellista uhkaa ihmisten taholta. Monet niistä olivat hyvin suuria. Miesten keskipituus oli sata vuotta sitten 168cm. Kuva on vuodelta 1910.
Kuva
https://www.suomalainen.com/products/suden-pohjola
https://sciencenorway.no/animals-societ ... es/1702886
https://wolf.org/headlines/wolf-pups-fo ... lo-forest/
https://www.recordshopx.com/book/ulver/ ... ver_story/
https://en.wikipedia.org/wiki/Storting