Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

#33166
Vanhojen mustavalkoisten kuvien kaupunkinäkymiä kannattaa katsella ilman kiirettä. Toisin kuin nykyinen Varsova, vanha Varsova oli Euroopan monikulttuurisimpia kaupunkeja. Merkittävissä asemissa sen elinkeinoelämässä oli niin saksalaisia, venäläisiä, juutalaisia kuin tietysti puolalaisiakin. Vuosisadan alkupuolella kaupungin väkiluku ylitti miljoonan asukkaan rajan.


Kuva



Kuva



Kuva




Kuva



Kuva



Kuva



Kuva Kuva



Kuva Kuva



Kuva



Kuva Kuva




Kuva





Kuva




Kuva



Kuva



Kuva




Kuva




Kuva Kuva



Kuva



Kuva



Kuva



Kuva



Kuva



Kuva



Kuva



Kuva



Kuva


Kuva
Viimeksi muokannut Iggy.P, 27.09.18 12:11. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
#77960
Hello, I am really amazed by your outstanding, unique photographs of Warsaw. I've found them while searching for the one particular picture:

Kuva.

You have uploaded at your post the piece of this photo but in better quality:

Kuva.

Is there any chance that you own the whole one? Maybe in the higher resolution?
It would help me much with my work, as I am an architect.
Please email me. I attach my email address: piotr.lisowski@gazeta.pl.
All the best,
Piotr
#89664
Varsovan vanhat pääkadut

Marszalkowska- eli Marsalkankatu on ollut Varsovan pääkatu 1870-luvulta lähtien. Se on saanut nimensä 1700-luvulla eläneen kruununmarsalkka Franciszek Bielinskin mukaan, jonka ansiosta Varsovan katuja alettiin kivetä ja katuja valaista.

Kuva

Marszalkowskan merkitys kauppakatuna ja liikenneväylänä kasvoi varsinkin sen jälkeen, kun rautateiden Wienin-asema sijoitettiin sen varrelle.

Wienin aseman toinen torni näkyy kuvassa vasemmalla:
Kuva

Kirjailija Isaac Bashevis Singer kuvaili 1900-luvun alun Marszalkowskaa näin:

Vossikka kääntyi Marszalkowska-kadulle ja ajoi Wienin aseman ohi. Aseman tornikello näytti neljännestä vaille yhtätoista, mutta kadulla oli ihmisiä niin paljon, että ilta olisi voinut olla vielä varhainen. Raitiovaunuissa oli kova tungos. Vossikoita ajoi joka suuntaan. Jalkakäytävällä mahtui tuskin liikkumaan.

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva


Varsovan Jerusalem-katu

Aleje Jerozolimskie – Jerusalemer Allee -Les allees de Jerusalem – Jerusalem Avenue

Kuva


Kuva


Kuva

http://www.starawarszawa.pl/

Vanhaa värifilmiä Varsovasta:

https://www.youtube.com/watch?v=v6MJixU5bVw
#89671
Kazaam kirjoitti:Hienoja kuvia. Kyllä noiden juutalaisten lonkerot vaan ulottuvat pitkälle.
Se on aivan totta. Jo ennen ajanlaskun alkua he liikkuivat varsin laajalla alueella ja ensimmäisellä vuosituhannella ajanlaskun aloittamisen jälkeen heidän kauppareittinsä ulottuivat jo kaukoitään. Vastaavanlaiseen verkostoitumiseen pyrkivät myös muut lähi-idän kansat. Olen itse sen verran kansallismielinen että toivoisin Suomen olevan varovainen näiden verkostojen kanssa.
#89680
Venäjän vallan aikaa

Napoleonin epäonnistuneen Venäjän-retken jälkeen vuonna 1815 näki päivänvalon Varsovan kuningaskunta, jonka kuninkaana oli Venäjän keisari.

Venäjän vallan aikana Varsova sai arkkitehtuuriinsa itäisiä piirteitä:

Kuva

1800-luvun puolivälissä Varsova alkoi voimakkaasti teollistua. Sitä edesauttoi rautatieyhteyden rakentaminen Wieniin (1848), Pietariin (1861) ja Berliiniin (1862).

Ydinkeskustaan nousi Aleksanteri Nevskin ortodoksinen katedraali:
Kuva

Läntinen Wolan kaupunginosa kehittyi rautateiden ansiosta teollisuusalueeksi. Vuonna 1840 Varsovan asukasluku oli 139 000 ja vuonna 1882 jo 380 000.

Teollistumisen tuoma vaurastuminen näkyi kaupungin arkkitehtuurissa:
Kuva

Uudelle vuosisadalle tultaessa nopea kasvu oli nostanut väkilukua niin että se oli v.1914 884 000. Varsovasta oli tulossa miljoonakaupunki. Rakennustoimintaa johti venäläissyntyinen pormestari Sokrates Starynkiewicz, joka on yksi harvoja varsovalaisten silmissä ”hyviä” venäläisiä virkamiehiä. Starynkiewiczille on jopa nimetty aukio Jerusalem-kadun varteen.

Näkymä Aleksanteri Nevskin katedraalille:
Kuva

Kaupunki rikastui ja sen elämänmeno nopeutui. Kehitys oli nopeaa mutta venäläistämistoimien vastareaktiona puolalaisten kansallistunne nousi samaa mukaa kaupungin venäläistymisen kanssa:

Kuva

Arkkienkeli Mikaelin kirkko:
Kuva

Kun Varsovaa venäläistettiin kovaa vauhtia niin Krakova ja Lwow ajoivat Varsovan ohi puolalaisen kulttuurin keskuksina. Venäjän valta päättyi preussilaismiehitykseen 1915-18. Sota johti talouskriisiin ja jopa väkiluvun laskuun. Kun Puola julistautui itsenäiseksi 11.11.1918, Varsova oli köyhä ja väsynyt provinssikaupunki. Uusi toivorikas vaihe oli kuitenkin alkamassa.

Sankarimatkailijan Varsova, Like 2006
https://en.wikipedia.org/wiki/Cathedral ... ne,_Warsaw
https://en.wikipedia.org/wiki/Church_of ... el,_Warsaw
https://en.wikipedia.org/wiki/Church_of ... y,_Podwale
#89699
Vanha kuva vuosina 1898-99 rakennetusta vakuutusyhtiö "Rossyan" - talosta, joka sijaitsi osoitteessa ul. Marszalkovska 124, katujen Sienkiewicz ja Moniuszko välillä. Se oli yksi Varsovan merkittävimmistä rakennuksista ennen kaupungin tuhoa.
Kuva


Tässä sama paikka myöhemmin. Rakennettu entiseen verrattuna täysin mauttomasti.
Kuva

Vielä toinen kuvapari saman korttelin alueelta:
Kuva

Varsovan lähi-historiaa ei voi ymmärtää ilman tutustumista kahden 1900-luvun pahimman diktaattorin ajatusmaailmaan. Sekä Hitler että Stalin inhosivat Varsovan juutalaiskristillistä historiaa ja halusivat pyyhkiä sen olemattomiin. Stalinistinen kaupunki tulisi edustamaan sekä uutta tulevaisuuden visiota että olemaan muistomerkkinä uudelleen kirjoitetusta historiasta: ihmiskunnan historia tulisi olemaan kommunistisesta näkökulmasta tulkittua sosialismin historiaa. Jopa vanhan kaupungin vuosisataisiin koristeisiin ujutettin törkeästi sosialistista realismia.


Aivan kaikkea ei Varsovassakaan sentään ole tuhottu. Puhelinyhtiö PASTin rakennus sinnitteli läpi myrskyisän 1900-luvun.
Se oli jonkin aikaa Venäjän vanhan imperiumin korkein rakennus ja ensimmäisiä teräsbetonirakennuksia.
Kuva

Kuva

Kuva

:smt006



https://pl.wikipedia.org/wiki/Dom_Towar ... a%E2%80%9D

https://en.wikipedia.org/wiki/PAST_(Poland)
Jary tykkää tästä
#94251
Mukava huomata että ketjun valokuvat toimivat taas. :)

Aiheeseen sopivia kuvia saattaisi löytyä vielä lisääkin.
#94266
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen käynnistynyt positiivinen yhteiskunnallinen kehitys pysähtyi brutaalisti Toiseen maailmansotaan. Käytännössä koko kaupunki tuhottiin. Kun viimeisetkin hengissä selvinneet marssitettiin pois kaupungista se oli jonkin aikaa täysin tyhjä ja autio.

Kuva

Kaikkein totaalisimmin tuhottiin juutalaisten asuttamat osat kaupungista. Ne räjäytettiin talo talolta maantasalle niin että entinen kantakaupungin alue muistutti enää hiekka-aavikkoa. Ennen sotaa Varsova oli ollut jo vuosisatojen ajan Euroopan suurin juutalaiskaupunki. Se oli heidän eräänlainen henkinen kotinsa ja turvapaikkansa - ns. uusi Jerusalem.
#94283
Jary kirjoitti:Upeita kuvia ja rankka aihe myös näin kaupunkikulttuurin näkövinkkelistä. Kyseinen sota-aika ei päästänyt Saksaakaan helpolla...
Maailmansotien aikakausi oli ihmiskunnan pimeän puolen julmaa näytöstä alusta loppuun. Oman aikakautensa merkittävimpiin suomalaisiin historioitsijoihin kuulunut Johannes Öhquist kirjoitti 1930-luvulla Saksan yhteiskunnallisesta elämästä kirjoja jotka valottavat nykylukijalle saksalaisten juutalaisvihan nousuun johtaneita syitä. Taustalla oli epäilemättä kateutta juutalaisten suuresta vaikutusvallasta Saksassa. Se kävi kunnian päälle. Tilasto keväältä 1933 ilmoittaa Berliinin kaupungin osalta seuraavat luvut:

- Juutalaisia oli kaikista lääkäreistä 42%, sairaskassalääkäreistä 35%, apteekkareista 28%, asianajajista 48%, notaareista 56%.
Kaikista Berliinin koulu- ja sosiaalisen huollon lääkäreistä oli juutalaisia 68% ja kiinteästi palkatuista huoltolääkäreistä samoin 68%. Tähän kansallisuuteen kuului suurten sairaaloiden ylilääkäreistä 45%, johtavista lääkäreistä 44%. Keisari ja keisarinna Friedrichin sairaalan lääkäreistä oli 80% juutalaisia ja Weddingissä toimivista kaupungin 6 koululääkäristä viisi.
Berliinin yliopiston lainopillisen tiedekunnan 44 professorista oli juutalaisia 15 (34%), lääketieteellisen tiedekunnan 265 professorista 118 (43%) ja filosofisen tiedekunnan 268 professorista 85 (31%).

Nämä prosenttiluvut joutuvat oikeaan valoon, kun muistaa, että Saksan kokonaisväestöstä juutalaisia oli vain hiukan yli 1%.

(Johannes Öhquist – Kolmas valtakunta, Otava v.1938)


Juutalaisten koulutuksellinen etumatka ja verkoistoitumisen tuomat hyödyt sopivat erittäin huonosti yhteen kansallisuusaateetta ja kunniakysymyksiä painottaneen natsiaatteen kanssa. Samanlainen kompleksi juutalaisista on muodostunut nykyään Lähi-Idässä. Myös islam on kunnian kulttuuri jonka on mahdotonta hyväksyä oman oppinsa puitteissa juutalaisten vaikutusvaltaa.

Suomen Kuvalehti kirjoitti Saksan juutalaisista kristalliyön jälkeen marraskuussa 1938 näin:

- Juutalaisten rahankäsittely- ja hankintakyky on tunnettu ja Saksankin talouselämässä heillä on ollut tavattoman suuri vaikutusvalta. Käsitys rahanansaitsemisen mahdollisuuksista näyttää olevan yleinen Israelin kansan keskuudessa, sillä eipä juutalaisia monestikaan näe kovassa ja raskaassa työssä. Saksassakin he keskittyivät helppoja elämänmahdollisuuksia tarjoaviin kaupunkeihin, nousivat kuin öljy pinnalle sodan (1914-18) jälkeen ja asettuivat ennen kaikkea Berliiniin, joka veti puoleensa yli 40% kaikista Saksan juutalaisista. Ja sitävastoin, että jokaisesta 100 saksalaisesta oli jokin vuosi sitten 15 itsenäistä ja 49 työntekijää, niin 100 juutalaisesta oli 47 itsenäistä yrittäjää ja vain 9 työntekijää. Juutalaisia istui joukoittain suurten yhtymien hallintoneuvostoissa ja johtokunnissa, he olivat pankkiireja ja pörssimiehiä. Berliinin pörssin 147 johtokunnan- tai valiokunnanjäsenestä v.1933 oli 116 eli miltei 80% juutalaisia...
veka tykkää tästä
#95659
Vieraan vallan symboli puretaan


Uuden vuosisadan lähestyessä Euroopan suurvallat pyrkivät lujittamaan valtaansa hallitsemillaan alueilla. 1800-luvun loppupuolella itä-euroopassa käynnistyi useita rakennushankkeita joiden tehtävänä oli vahvistaa aluetta johtavan suurvallan (Keisarillisen Venäjän) hallitsevaa asemaa. Merkittävin niistä oli Aleksanteri Nevskin nimeä kantavan katedraalin rakentaminen Varsovan keskustaan.

Aleksanteri Nevskin katedraali oli ortodoksinen katedraali Puolan pääkaupungissa Varsovassa. Sen rakennuttivat Venäjän keisarikunnan viranomaiset vuosina 1894-1912, jolloin Puola oli Venäjän keisarikunnan hallinnassa.
Kuva

Katedraali ylsi 70 metrin korkeuteen, ja se oli tuolloin Varsovan korkein rakennus. Se sijaitsi Saski-aukiolla, joka oli Varsovan pääaukioita.

Venäjä ei ollut ainoa suurvalta joka halusi hallita Puolaa. Tässä kuvassa saksalaiset sotilaat ovat vallanneet aukion Ensimmäisen maailmansodan aikana. Vuosi on 1915. Saksalaismiehitys toistui uudestaan muutama vuosikymmen myöhemmin Toisen maailmansodan aikana:
Kuva


Puolan itsenäistyttyä viranomaiset tuhosivat katedraalin 1920-luvun keskivaiheilla. Sen valmistumisesta oli ehtinyt kulua alle 15 vuotta. Tuhoamista perusteltiin puolalaisten negatiivisilla tunteilla Venäjän keisarikunnan harjoittamaa politiikkaa kohtaan ja sillä, että venäläisten katsottiin rakentaneen katedraalin vain vahingoittaakseen puolalaisten kansallistunnetta.
Kuva


Puolan omat sankarit saivat jälleen hallita Varsovaa. Sigismundin veistos kuvaa 1500-luvulla hallinnutta kuningas Sigismund III Vaasaa:

Kuva
#105976
Tässä ketjussa on paljon vanhoja kuvia aivan 1900-luvun alusta. Sitä edeltävältä ajalta valokuvia on erittäin vähän ja aikaa kuvasivatkin teoksissaan lähinnä kirjailijat ja taidemaalarit. Yksi 1800-luvun lopun Puolaa teoksiinsa tallettanut taiteilija oli Alfred Kowalski (1849-1915). Alla muutamia teoksia häneltä:

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva
Kuva

https://www.porta-polonica.de/en/atlas- ... z-kowalski
https://en.wikipedia.org/wiki/Alfred_Kowalski
https://www.wikiwand.com/en/Alfred_Kowalski
veka tykkää tästä
#105981
.. vielä jatkoa edelliseen viestiin

Liikkumisen ilot ja surut olivat hänen töidensä aiheina kaikkein useimmin. Asutuskeskuksia ja kaupunkeja hän maalasi vain vähän.
Kuva

Kuva

Aurinko laskee..
Kuva

.. ja pimeys saapuu keskitalvella aikaisin.
Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Hän oli syntyisin pohjoisesta, Suwałkin kaupungista.
Kuva

https://en.wikipedia.org/wiki/Suwa%C5%82ki
veka tykkää tästä