Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Avatar
Tekijänä Klazu
#26721
[Toukokuu 2009]

Kanadan reissumme viimeinen Kanadan puoleinen kohteemme oli maan toiseksi suurin kaupunki Montreal. Tämä 1,6 miljoonan asukkaan kaupunki on tunnettu myös maailman toiseksi suurimpana pääasiassa ranskaa puhuvana kaupunkina, jääden toiseksi vain itse Pariisille! Metropolialueen 3,6 miljoonasta ihmisestä 70% puhuukin etupäässä ranskaa ja muualla Quebecin osavaltiossa lukema yltää yli 80%:in.

Quebec on pitää voimakkaasti kiinni kielipolitiikastaan ja kun muualla Kanadassa esimerkiksi katukyltit ovat kahdella kielellä, ovat ne Quebecissä vain ranskaksi. Niinpä Ontarion ja Quebecin rajan ylittäessään tuntuukin kuin tulisi ulkomaille, niin huomattava ero on. Tiedä häntä vaikka joku vuosi tulisikin, sillä Quebecissä on jo pitkään haaveiltu itsemääräämisoikeudesta. Eikä ero muuhun Kanadaan rajoitu pelkkiin kyltteihin, vaan kaupunkikin näyttää ja tuntuu erilaiselta. Kyllä Montrealkin on perinteinen pohjoisamerikkalainen kaupunki pilvenpiirtäjineen, mutta katukuvassa on paljon eurooppalaisia vaikutteita ja varsinkin vanhoissa kortteleissa rakennukset muistuttavat Rapakon tätä puolta. Erona ainakin Torontoon Montreal on myös huomattavan paljon likaisempi kaupunki graffitteineen ja töhryineen.

Ranskankieliset kyltit tuottivat hieman ongelmia hotellille saapumisen kanssa, sillä tietenkin suorimman reitin käytön esti tietyö, jonka kiertotien opastuksesta emme ymmärtäneet sanaakaan. Niinpä ajoimme vain eteenpäin, kunnes lopulta löysimme hotellillemme kaupungin keskustassa. Majapaikkanamme toimi laadukas 4-tähden hotelli, josta saimme sattumalta käyttöömme 26. kerroksen ison lukaalin. Maisemat eivät olleet aivan Toronton 37. kerroksen veroiset, mutta huikeat silti. ;)

Jätettyämme tavaramme hotellille suuntasimme keskustan vieressä 233 metrin korkeuteen kohoavalle Mount Royalille, josta kaupunki on saanut nimensä (Mont-real). Matka huipulle oli melkoisen rankka, sillä tie nousi melkoisen jyrkästi mäkeä. Ihan ylhäällä sijaitsee näköalatasanne, josta on hyvät näkymät keskustan alueelle. Huipulla kiertää parin kilometrin mittainen suosittu lenkkeilyreitti, jonka mekin kiersimme. Oikein muualle metsäiseltä huipulta ei ole näkymiä, mutta pieni ulkoilu teki oikein hyvää autossa istumisen sijaan.

Ulkoilun jälkeen oli aika alkaa valmistautua illan erikoisohjelmaan. Olimme nimittäin varanneet liput maailmankuulun Cirque du Soleil -akrobatiasirkuksen uuden maailmankiertueen näytökseen. Montreal on sirkuksen kotipaikka ja niinpä näkemämme "Ovo" niminen esityskin aloitti kiertuneensa juuri Montrealista. Cirque du Soleil on suuri sirkus, jolla on koko ajan käynnissä 15 kiertuetta pitkin maailmaa, joten saman nimen alla kiertäviä ryhmiä on lukuisia. Yhteensä koko sirkuksessa on noin 3500 jäsentä ja sen ympärillä pyörii yli puolen miljardin dollarin bisnes.

Montrealissa sirkus majoittuu kaupungin keskustan tuntumassa vanhalla satama-alueella, joka toimii nykyisin kulttuuritapahtumien pitopaikkana. Paikalle kehoitettiin saapumaan tuntia ennen esityksen alkua ja tuona aikana voi ostaa popcornia ja juomia, sekä erilaista Cirque du Soleil -krääsää ison pääteltan aulasta. VIP-lipun ostaneille on tarjolla pääsy pieneen sivutelttaan, jossa on tarjoilua sekä jonkinlaista esitystä. Hieman ennen esityksen alkua ihmiset päästetään sisälle päätelttaan, jonne mahtuu noin 1700 ihmistä. Me maksoimme paikoistamme noin 60 euroa hengeltä ja tällä hinnalla sijoituimme lavan sivustalta noin puolimatkaan lavasta. Ihan kelvollinen paikka näkyvyydeltään, vaikka yksi tolppa toisinaan peittikin näkyvyyden tiettyyn kohtaan (käärmenaisen vääntyilyt eivät oikein näkyneet).

Esityksen aikana ei saa kuvata, joten omatkin kuvani rajoittuivat vain lämpiöön sekä ennen esityksen alkua. Tämä kerrottiin ihmisille, mutta silti joku yritti ottaa kuvaa aina silloin tällöin. Heti kuvan oton jälkeen paikalle kuitenkin ryntäsi joku henkilökunnasta ja todennäköisesti kuva jouduttiin poistamaan sen siliän tien. Sirkus on siis todella tarkka tämän suhteen.

Ihmeellisen kuuloinen "Ovo" sijoittuu hyönteismaailmaan, mikä näkyy lavasteissa ja esiintyjien puvuissa. Cirque du Soleil on tunnettu hyvin korkeista tuotantoarvoistaan ja erityisesti puvut ovat todella värikkäitä ja näyttäviä. On leppäkerttua, pörriäisiä, heinäsirkkoja ja niin edelleen, jotka kaikki näyttivät upeilta.

Kuten jo tuli mainittua, Cirque du Soleil ei ole perinteinen sirkus eläimineen ja pelleineen, vaan eräänlainen akrobatiasirkus, jossa esiintyjät harjoittavat uskomatonta akrobatiaa lavalla ja ilmassa. Mieleemme jäivät kaksi esitystä, joista ensimmäisessä kuusi pientä leppäkertuksi pukeutunutta pientä kiinalaista tyttöä asettautuivat selälleen lavan "puunkannoille". Mukanaan heillä oli jokaisella viipale "kiivi-hedelmää", jota sitten alkoivat puörittelemään jaloillaan ilmassa. Temppu eteni aina kohti vaikeampaa ja kun alussa he pallottelivat ilmassa "kiivejä" toisilleen, vaikeutui temppu kolmen mennessä toisten kolmen jalkojen päälle toistamaan samaa temppua. Hetken kuluttua ilmassa paikkaa vaihtoivat myös pienet kiinalaiset, joita alempana olleet pallottelivat toisilleen! Huikean näköistä omin silmin nähtynä.

Myös nuorallakävelijä jäi mieleen. Tämäkin pieni kaveri oli jostain päin Aasiaa ja kevyen näköisesti käveli ohutta nuoraa päästä päähän. Kävely ei ollut selvästikään tarpeeksi vaativaa, sillä kaveri heitti nuoralla kuperkeikkoja, käveli käsillään, seisoi kepin varassa, ajeli yksipyöräisellä ja huipennuksena ajeli samaisella yksipyöräisellä käsillään!! Tasapainoaistin täytyy olla melkoisen tarkka tällaisiin suorituksiin pystyäkseen, mutta ei kaveri kyllä kertaakaan nuoralta tipahtanut! Temppujen vaikeudesta kuitenkin kertoo, että nuora oli aina ensiksi vaivaisen metrin korkeudessa, jossa esiintyjä ensiksi suoritti tempun. Sen jälkeen nuora hilattiin kattoon, jossa temppu sitten uusittiin. Ja mainittakoon vielä, että mitään turvaverkkoa ei kaverilla allaan ollut!

Vaikka liput parin tunnin mittaiseen esitykseen olivatkin sangen kalliit, oli esityis huikea elämys. Voin lämpimästi suositella käydä katsomassa kyseistä sirkusta ja Suomessa siihen tarjoutuukin tilaisuus syyskuun lopulla Helsingissä ja Turussa, kun sirkuksen Saltimbanco -esitys tulee Suomeen.

Sirkuksen päätyttyä oli jo pimeää. Sään ollessa kaunis päätimme kävellä 3,5 kilometriä läpi öisen kaupungin. Näkymät pilvenpiirtäjien keskellä öisen kuutamon alla olivat upeat!

Seuraavana aamuna nukuimme pitkään. Herättyämme kävimme ensiki vähän kaupoissa, jonka jälkeen otimme metron Montrealin olympiapuistoon. Montrealissa järjestettiin vuonna 1976 kesäolympialaiset, joita varten kaupunkiin rakennettiin valtavat urheilutilat tapahtumaa varten. Kaiken keskus on itse olympiastadion, jonka 175 metrin korkeuteen kohoava kalteva torni on edelleen rakennustaiteellinen mestariteos. Huipulle on pääsy ihailemaan näkymiä, mutta valitettavasti Kanadan dollarimme alkoivat olla sen verran lopussa, että tyydyimme vain kävelemään alueen poikki.

Olympiapuistolta palasimme metrolla jälleen keskustaan. Montrealissa on koko Kanadan paras metroverkosto neljällä linjallaan (Torontossakin on vain kaksi linjaa) ja liikkuminen julkisilla onkin helppoa. Montrealin sotkuisuus näkyy hyvin metrossa, jossa ikkunat on naarmutettu aivan kuin Berliinissä (se on paljon se). Pienenä yksityiskohtana Montrealin metro on yksi maailman monista metroista, joka kulkee kumipyörillä. Metron kyydillä köröttelimme keskustaan St. Lawrence -joen pienelle St. Helenin saarelle. Siellä ihmettelimme hetken vuoden 1968 maailmannäyttelyyn rakennettua Montrealin Biosphereä, joka toimii nykyisin ympäristömuseona.

Kaksi yötä Montrealissa oli mielestämme ihan tarpeeksi. Jotenkin emme onnistuneet innostumaan kaupungista sen ihmeemmin, mutta ei siellä käynti silti kaduttanutkaan. Kaupunki oli vain hyvin tavallinen, jos nyt kaikkialla kuultavaa ranskaa ei huomioida.

Niinpä seuraavana aamuna otimme jälleen auton allemme ja suuntasimme kohti etelää. Vain noin 70 kilometriä moottoritietä numero 15 saavuimme Kanadan ja Yhdysvaltojen rajalle. Edessä oli etukäteen hieman jännittävä rajan ylitys Jenkkilän puolelle. Raja-alueelle saapumisesta kerrotaan selkeästi etukäteen ja itse rajalla on oikeastaan vain yksi tarkastuspiste. Jos kannat sikäläistä passia, selviää tarkastuksesta hyvin nopeasti. Mutta jos olet tulossa maahan ensimmäistä kertaa ikinä, kuten me, ohjaa puomilla ollut tarkastaja sinut viereisen toimiston pihaan. Passimme jäivät tarkastajalle ja heti auton parkkeerattuamme otettiin meiltä auton avaimetkin talteen. Ei muuta kuin toimistoon sisälle paperihommiin.

Toimiston sisällä saimme odottaa hetken, ennen kuin meidät kutsuttiin eräälle asiointitiskille. Tiskin takana selvästi donitseilla käyvä lainvalvoja pyysi meidät täyttämään maahantulokaavakkeen, jossa kysellään kaikenlaista osallistumisesta holokaustiin ja terrorismiin, mahdollisista eksoottisista sukupuolitaudeista sekä monesta muusta. Kaavakkeet täytettyämme meiltä otettiin sormenjäljet sekä valokuva minne lienee tietoarkistoihin - on se niin ihanan vapaa maa. Poliisi ei selvästikään ollut kaikkein terävimpiä ja kysyi koko ajan kaikenlaista hölmöä ja unohti heti perään vastaukset. Kenties osin käytettävää taktiikkaa, mutta ei tämä kaveri ainakaan ruutia ole keksinyt.

Eipä maahantulossa mitään ongelmia ollut ja jopa kuviomme (saksassa asuvat suomalaiset ajamassa kanadalaista vuokra-autoa Kanadasta Yhdysvaltoihin) ei tuottanut mitään ihmettelyä. Tarkkanahan sitä rajalla saavat olla, sillä viereisellä tiskillämmekin bussilastillinen pakistanilaisen oloisia passittomia ja viisumittomia naisia yritti rajan yli - äly hoi... Ei muuta kuin takaisin baanalle ja "New York 400mi" -kyltin suuntaan.

Emme kuitenkaan pitkään ajaneet tätä tietä vaan käännyimme toiselle tielle kohti Bostonia. New Yorkin osavaltio vaihtui pian Vermontin vehreisiin kukkuloihin, sitten New Hampshiren metsiin ja lopulta Massachusettsin maihin. Ohitimmepa matkalla Berlin -nimisen pikkukaupunginkin.

Näkymä Mont Royalille hotellihuoneestamme:
Kuva

Näkymä Mont Royalin huipulta keskustaan:
Kuva

Cirque du Soleilin telttoja:
Kuva

Teltan lämpiössä ennen esityksen alkua:
Kuva

Pilvenpiirtäjä ja täysikuu:
Kuva

Upea öinen Montreal:
Kuva

Montrealin olympiastadion:
Kuva

Massiivinen olympiastadion edestäpäin:
Kuva

Kumipyöräinen metro:
Kuva

Erikoinen Biosphere:
Kuva

Kahden mallin dollareita:
Kuva

Land of the Free and Paranoid:
Kuva

Vermontin vehreitä kukkuloita:
Kuva
Viimeksi muokannut Klazu, 21.08.16 05:08. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Iggy.P peukuttivat tätä
Avatar
Tekijänä sw
#83875
Montrealin fatkat Klazu omassa viestissä toikin jo esiin, kyseessä Kanadan toiseksi isoin kaupunki. Montreal on ilmeisen köyhää aluetta verrattuna vaikka Torontoon tai Vancouveriin, joten kaupunki on suhteellisen rapistuneen oloinen yleisilmeeltään. Kadut ja tiet erityisen huonossa kunnossa, kadunreunat murenevat nähes silminnähden, joten amerikkalaiset tuntenevat olonsa kotoiseksi. :lol: Kaupungissa on kuitenkin menossa mittavat infraprojektit tulevan vuosipäivän kunniaksi ensi vuonna, joten parannusta siis luvassa pian.

Myös kodittomia hulluja saa jonkin verran varoa, joskin ei ihan yhtä paljon kuin vaikka San Franciscossa. Pössyttely ei ole yhtä yleistä kuin länsirannikolla. Kadunkuvassa huomattava ero Vancouveriin verrattuna on aasialaisten puute, ihmiset näyttävät hyvin eurooppalaisilta, joskin selkeästi "eri euroopasta" kuin me :) Ranskan kieltä kuulee kaikkialla, mutta englannilla pärjää mainiosti. Ranskalaisuudesta yritetään pitää kiinni hieman väkisin ja epätoivoisestikin, sillä englanninkieli selkeästi tunkee joka tuutista. Kuitenkaan kukaan ei katso edes hieman pahalla silmällä, vaikka ranskaa ei puhuisi sanallakaan. Onneksi.

Kaupungissa on myös "vanha"kaupunki, joka tietenkin meikäläisille Tallinnaan ja Tukholmaan tottuneille ei oikeastaan aiheuta mitään tunteita, kyseessä on aika lailla eri ajanjakso mitä uudella mantereella pidetään vanhana vs. euroopassa.

Tässä tulee kuvatykitys, pitäkää hatuista kiinni :shock: :

Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva

Myös Quebecissa tuli pyörähdettyä yhtenä päivänä. Oma kierros rajoittui vain pienelle keskustan alueelle, missä turistit valtoimenaan ihmetteli kaikkea söpöä, olo oli tosiaan kuin huvipuistossa eikä niinkään aidossa kaupungissa, ainakin turistikorttelien osalta.

Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kantti, Iggy.P, veka ja 2 muut peukuttivat tätä
Avatar
Tekijänä Kantti
#83877
Hups, onpas melkoinen tykitys! Pojot sw:lle aikas siisteistä kuvista! Ei mittä kameran jpg oletusasetuksilla otettuja? Hienot sävyt kuvissa. Ei paha.
Avatar
Tekijänä Klazu
#83878
Pohjois-Amerikan rannikot ovat tosiaan fiilikseltään aivan erilaisia ja länsirannikko on paljon rennompi niin Amerikassa kuin Kanadassakin. Quebecin provinssi on tosiaan aika omanlaisensa paikka ja provinssin talous on ollut kuralla vaikka kuinka kauan. Muista itsekin Montrealista miten se oli sangen likainen ja tiet huonossa kunnossa, tosin asiaan vaikuttaa hieman myös kaupungin huomattavasti vanhempi ikä.

Montrealissa huokuvat voimakkaasti eurooppalaiset vaikutelmat ja ranskankieli lisää vaikutelmaa ulkomailla olosta. Tunne tulee jo pelkästään Montrealissa toisinaan lentoa vaihdettaessa. :)

Vaikka en itse Montrealissa haluaisikaan asua, niin monet kanadalaiset pitävät kaupungista kovasti ja se sisältää kyllä paljon monenlaista kulttuuria. Kiva että teillä oli mahdollista nähdä kaksi näin erilaista kaupunkia lyhyellä lomalla järisyttävistä välimatkoista huolimatta. Quebec Cityssä en ole vielä käynyt, tosin suunnitelmissa on ollut joku kesä tulla tutkimaan itärannikkoa enemmän. Suurkaupunkien ulkopuolelta voi löytää todella kiintoisia maalais- ja rannikkomaisemia, jotka eroavat täysin länsirannikosta.
Avatar
Tekijänä veka
#83895
Kuvien perusteella moni-ilmeinen ja mukavan tuntuinen kaupunki. En ole tuolla käynyt (enkä ylipäätään Kanadassa) mutta ainakin kesällä voisin viihtyä.

Kuvatietojen mukaan näyttäisivät olevan kännykkäkuvia? Kun vielä saavat niihin laadukkaat optiset zoomit, oikeat kamerat joutavat divariin, ainakin nettikäytössä.