Mikä on Taloforum?

Avatar
tekijänä Iggy.P
#82323
Wawellin linna - Puolan historian keskeisin paikka


Goottilaisvaikuteinen Wawellin linna Krakovassa rakennettiin Casimir III Suuren aikana 1300-luvulla.

Samoihin aikoihin Puolan alue alkoi saada kulttuurisia vaikutteita Italiasta. Italialainen runoilija ja diplomaatti Filippo Buonacorsi vaikutti yli 20 vuotta Krakovan hovissa. Tuolta ajalta peräisin olevaa Sigismund-kappelia pidetään ”puhtaimpana” renessanssiteoksena Italian ulkopuolella.


Kuva



Koululaitos kehittyi itäisessä Keski-Euroopassa Länsi-Euroopan mallin mukaan. Lukutaito oli Puolan aateliston, porvariston ja papiston keskuudessa 1400-luvulla korkea. Wawelin linnasta johdettu Puolan talous kasvoi kovaa vahtia ja se saavutti kehityksessä Länsi-Euroopan suuria maita mutta oli kuitenkin jäljessä niitä vielä vuonna 1500.


Sigismundin renessanssikappeli:
Kuva



Puola sai kehittyä 1500-luvulla ja 1600-luvun ensimmäisellä puoliskolla ilman suuria konflikteja ulkomaita vastaan. Se vältti myös reformaatioajan suuren sodan ja julistautui siinä puolueettomaksi. Puolan aatelistasavallasta tuli Euroopan suvaitsevaisin maa jonne vainotut kansanryhmät pakenivat.

Puolan aatelisilla oli kuitenkin Peter Johnsonin ja Yrjö Lautelan toimittaman kirjan (Puola 2004) mukaan 1600-luvulla taloussuhteista epärealistinen käsitys. Puolan aateli sai näihin aikoihin paljon vaikutteita ottomaanien valtakunnasta. Tämä heijastui pukeutumisessa ja varusteissa kuten sapeleissa, jotka erosivat tuntuvasti Länsi-Euroopan muotitrendeistä.


Kuva


Aatelistasavallassa kehittyi myös ideologia Puolan poikkeuksellisuuden ja aateliston etuoikeuksien perustelemiseksi. Tämä aateliskulttuuri johti etääntymiseen Länsi-Euroopasta. Lännessä alettiin pitää Puolaa omituisena ja poikkeavana lintuna Euroopan maiden joukossa. Puolan aatelisto piti historioitsija Janusz Tazbirin mukaan kuitenkin maan poliittista järjestelmää ylivoimaisena. Aateliset näkivät mahdottomana sopeutua siihen vapauden puutteeseen, joka vallitsi Länsi-Euroopan itsevaltaisissa yhteiskunnissa. Sanat ”kansalainen”, ”vapaus” ja ”tasa-arvo”, olkoonkin että ne koskivat vain aatelistoa, kuuluivat Puolan poliittiseen sanastoon kauan ennen kuin ne tulivat muotiin muualla Euroopassa.


Kuva


Vuonna 1648 Puola oli pinta-alaltaan Euroopan suurin maa, mutta reilu sata vuotta myöhemmin se oli kadonnut Euroopan kartalta. Kirja ´Puola – vanhaa ja uutta 2004´ kysyy oliko tuhon syynä aatelin niskuroiva ja yhä ehdottomampi vapauden vaatimus?
Vanhoissa skandinaavisissa historian oppikirjoissa esiintyy määritelmä ”puolalaiset valtiopäivät” useimmiten kuvaamassa kaoottista kokousta, jossa kaikki puhuvat toistensa suuhun, eikä päätöksiä saada aikaan.



Kuva


Tekstin tietolähde: Peter Johnsson, Yrjö Lautela: Puola - vanhaa ja uutta Eurooppaa (2004)


.............................................................................................................................................