Taloforum.fi

[Darre]

On kyllä hämmentävää katseltavaa. Joku ilkeämpi voisi jopa sanoa, että näyttää ihan kehitysmaalta toi autotalliparakkien viidakko. Kiitos kuvista muuten.

[prepo]

Onkohan nuo tallit enemmän autojen säilytykseen vai korjailuun..? Tuossahan tarttee jo laiskempi auton kun lähtee asunnolta autotallille käymään.

[eskimo]

jatkoa Apatiitti
Kaupungin keskustaa


Suomalaiset valloitusretkellä:


Elementtisaumat puhuttavat täälläkin.

[hmikko]

Ydinvoimaa kaupungin keskustassa.

Ei nyt sentään? Käsittääkseni tuo on hiilivoimala. Ks.

http://enipedia.tudelft.nl/wiki/Apatity_Tet_Powerplant

Kuolan siviilienergiatuotannossa olevaa ydinvoimalaa on kylläkin vaadittu suljettavaksi. Sen reaktorit ovat samaa tyyppiä kuin Loviisassa, mutta arvatenkaan suojarakennukset eivät (Loviisassa rakennettiin amerikkalaisen Westinghousen mallin mukainen suojarakenus). Ks.

http://en.wikipedia.org/wiki/Kola_Nuclear_Power_Plant

Kuolan niemimaalla on sitten tietysti varastoituna ydinsukellusvenelaivaston vanhoja reaktoreita suuri määrä. Ne on ymmärtääkseni tähän mennessä saatu pois satama-altaista ja suht vakaaseen tilaan kuivalle maalle, mutta ongelmajätettä niissä tietysti piisaa.

[eskimo]

Montšegorsk - Мончегóрск

Itärajamme lähellä oleva kaupunki on Pohjois-Suomessa tunnettu näistä "kauaskantoisista" ilmiöistä:

[eskimo]

Kola nuclear power plant at Poljarnie Zori

Venäjä on vihdoin korvaamassa Poljarnie Zorin kaksi vanhinta reaktoria uusilla reaktoreilla.
Sadan kilometrin päässä Suomen rajalta sijaitsevan ydinvoimalan reaktorit on tarkoitus korvata vuosina 2025 ja 2030.
Uudet reaktorit ovat jopa kolme kertaa tehokkaampia kuin nykyiset reaktorit.

On pelottava ajatus, että eräät maailman vaarallisimmat reaktorit voivat olla
reilusti yli 50-vuotiaita ennen kuin ne otetaan pois käytöstä.

Norjan ulkoministeriö, alueelliset poliitikot ja ympäristönsuojelijat ovat huolissaan vanhimmista Kuolan NPP reaktoreista, jotka pidetään yhä toiminnassa ja jatkuen aina vuoteen 2030.
Vanhat 1970-luvun reaktorit yskineet tänäkin vuonna. Erityisesti Norja on toivonut jo pitkään, että vanhat reaktorit suljettaisiin. Niissä ei ole suojakuorta ja reaktoreissa on ollut erilaisia ongelmia.
Viimeksi helmikuussa ykkösreaktorissa oli muuntajavikoja, joiden vuoksi reaktori jouduttiin sulkemaan useaan kertaan.
Suomalaisiakin huolestuttaa se, että vanhoja reaktoreita rääkätään yli 50-vuotiaiksi 2030-luvulle saakka.

Uusissa reaktoreissa on suojakuori ja ohjuskilpi
Ne ovat uutta mallia, joita ei ole vielä käytössä, mutta joiden rakennustyöt ovat pitkällä Leningradissa.
Jos reaktoreita kohtaa Fukushiman onnettomuuden kaltainen sähkönsaanti pettäminen, reaktoreissa on dieseljäähdytys.
Myös ytimen hätäjäähdytysjärjestelmä on uutta tekniikkaa.
Kuva: RIA "Novosti"

[RV]

Mikäs muu onkaan neuvostoteknologiaa 60-70-luvuilta? Loviisan 1 ja 2!

[eskimo]

Alakurtti oli 1940-luvulle saakka osa Sallan kuntaa. Kylä sijaitsee 50 km nykyisestä rajasta, asukkaita on 6700.

Alakurtissa toimi suomalaisten rakentama sotilastukikohta muutaman vuoden 1990-luvulla. Sen jälkeen alueella on toiminut saha ja leipätehdas.
Venäjä päätti joulukuussa 2014 sijoittaa kylään 7000 hengen arktisen prikaatin ja elektronisen sodankäynnin yksikön. Lisäksi Helikopteriyksikkö on tulossa alueelle. Tällä varustamisella arvellaan Venäjän turvaavan Barentsin alueen luonnonrikkauksien valtaamisen.

Vanhan suomalaiskylän harmaat hirsirakennukset on hävitetty ja tilalle on noussut yleisneuvostoliittolaisia kerrostaloja.


Kauppapalvelut toimivat, vaikka länsisilmin paikka näyttää hylätyltä. Rapistuvat asbestisementtilevyt katolla eivät täällä huoleta ketään.


Sotamuistomerkkejä näkyy tienvarsissa usein. Muovikukat koristavat niitä kesät - talvet.

[eskimo]

... jatkuu Alakurtti
Elämysmatka Alakurtissa:


[video]https://www.youtube.com/watch?v=-hVP-7Se6t8[/video]

[eskimo]

Vanha Salla - Kuolajärvi - Guollejávrri
Salla oli v.1939 vahva väkiluvultaan ripeästi kasvava kunta Sallatunturin ja Rohmoivan kupeessa. Tunturit loivat juurelleen suojaisan pienilmaston ja alueen maanviljelys menestyi. Jylhien tunturimaastojen ansiosta Salla oli Suomen hienoimpia maisema-alueita ja taiteilijat ikuistivat sen näkymiä ahkerasti.


Sallan matkailuelinkeino oli kasvamassa, tunturista oli tulossa eturivin hiihtourheilukeskus ja siellä pidettiin Suomen ensimmäiset syöksylasku- ja pujottelumestaruuskisat v. 1937.

Naapurimaamme tilanpuutteeseen Suomi luovutti sille Sallan kylät Alakurtti, Korja, Kuolajärvi, Kuolajärvi (kirkonkylä), Lampela, Sallansuu, Sovajärvi, Tuutijärvi, Vuorijärvi ja Yläkurtti vuonna 1940. Luovutetun alueen pinta-ala lähes 6000 neliö-km eli noin 2/3 Uusimaan kokoluokasta.
Pääosa alueesta oli koskematonta erämaata.

[eskimo]

.... Vanha Salla - Kuolajärvi - Guollejávrri
Vanhan Sallan kirkonkylä on hävitetty, talojen perustuskiviä löytyy paikoitellen ja asutuksen jättämä kentura taistelee metsittymistä vastaan.


Tunturit ovat laajasti puuttomia ja ne tarjoavat talvisin hienot olosuhteet vapaalaskuun. Moottorikelkkakyydillä pääsee mäkeen, joskaan mitään järjestettyä toimintaa alueella ei ole.



Leveäraiteinen rautatie Sallasta Alakurttiin valmistui v. 1941. Rata tehtiin talvisodan jälkeen Neuvostoliiton vaatimuksesta, mutta joutui itse purkamaan sen osittain haitatakseen saksalaisten etenemistä itään.


Tiestön hoidosta vastaavat satunnaiset kulkijat, kuvassa Vuorijoen silta.

[slette]

Leveäraiteinen rautatie Suomesta Murmanskin radalle oli 1920-30 -luvuilla tärkeä kauppareitti.

Ei muuten ollut... Rautatie Kemijärveltä itään rakennettiin Neuvostoliiton vaatimuksesta heti talvisodan jälkeen. Alakurtin ja valtakunnan rajan (Kelloselän) välinen osuus oli käytössä ainoastaan jatkosodan aikana saksalaisten sotatoimissa. Sen jälkeen se suljettiin liikenteeltä.

[eskimo]

Ei muuten ollut... Rautatie Kemijärveltä itään rakennettiin Neuvostoliiton vaatimuksesta heti talvisodan jälkeen. Alakurtin ja valtakunnan rajan (Kelloselän) välinen osuus oli käytössä ainoastaan jatkosodan aikana saksalaisten sotatoimissa. Sen jälkeen se suljettiin liikenteeltä.

Kiitos oikaisusta, Wikipediassa Sallan historiaosuudessa 1920-luvun kohdalla kerrotaan:

Muurmannin rata paransi Venäjän pohjois-etelä-yhteyksiä, minkä vuoksi Kuolajärvestä tuli sotatarvikkeiden kuljetusreitti Venäjälle.

Eipä siinä tosiaan Suomen rautieyhteydestä puhuta, vaikka sen käsityksen pikaluvulla sain.

[RV]

Metsittymisestä puheen ollen, itäblokissa ja Venäjällä ei ole samanlaista puupeltopolitiikkaa kuin Suomessa, mikä miellyttää minua suuresti. Annetaan metsien metsittyä; Puolan ja Baltian luonto on sen tähden esimerkiksi valtavasti rikkaampi kuin Suomen samankaltaisista ilmasto-olosuhteista (manner) huolimatta, meillähän 98% metsistä on valtion ja hakataan täysin aina muutaman vuosikymmenen välein eikä anneta aluskasvillisuuden tai ylipäätänsä muun kuin riviin istutettujen kuusten ja mäntyjen kehittyä. Vaikka Venäjän ja Baltiankin ympäristö on mitä on monessa paikkaa, sieltä ainakin löytää oikeita ikimetsiä. Esimerkiksi Via Balticaa ajaessa tämän haikeasti huomaa.

[Urbaani]

Metsittymisestä puheen ollen, itäblokissa ja Venäjällä ei ole samanlaista puupeltopolitiikkaa kuin Suomessa, mikä miellyttää minua suuresti. Annetaan metsien metsittyä; Puolan ja Baltian luonto on sen tähden esimerkiksi valtavasti rikkaampi kuin Suomen samankaltaisista ilmasto-olosuhteista (manner) huolimatta, meillähän 98% metsistä on valtion ja hakataan täysin aina muutaman vuosikymmenen välein eikä anneta aluskasvillisuuden tai ylipäätänsä muun kuin riviin istutettujen kuusten ja mäntyjen kehittyä. Vaikka Venäjän ja Baltiankin ympäristö on mitä on monessa paikkaa, sieltä ainakin löytää oikeita ikimetsiä. Esimerkiksi Via Balticaa ajaessa tämän haikeasti huomaa.

Juurikin näin. Jo Suomenlahden eteläpuolella metsäluonto on aivan toisenlaista. Muistan hyvin, kuinka Pärnun luonto teki minuun neljäsluokkalaisena vaikutuksen.