Taloforum.fi

[tae]

Modet poistakoon, jos topic on turha. Mielestäni ei, sillä Talon tendenssi lienee suomalaisen bulkkirakentamisen haukkuminen ja nämä kohteet ovat omalla tavallaan samanlaisia kuin Suomessa - vain massiivisempina. Työreissulla mieleeni painui monissa paikoissa näkyneet ЮИТ-mainokset (YIT). Sen kunniaksi muutama kuva suomalaisten yritysten puuhasteluista itänaapurissa. Väistämättä mieleeni juolahtaa se, ettei pk-seusun asuntopula ole todellinen ennen kuin näiden kaltaisia, brutaaleja kohteita aletaan rakentamaan myös paikallisiin lähiöihin.


Lemminkäinen
Aino, Pietari:

Vitebski 85, Pietari:

Ilmarinen, Pietari:


Alexandria, Pietari:




YIT
Lotos, Pietari:

Vita Nova III, Pietari:

Solo, Pietari:

(oli vain pakko laittaa kuva rendatuista saumoista)
Komandatskin kortteli, Pietari:



Oriental, Pietari:


Optimist, Pietari:

[Klazu]

En nyt tiedä haluaisinko asua yhdessäkään noista, mutta jokin näissä Venäjän massiivisissa kerrostaloissa viehättää. Tuo oli ehkä tyylikkäin:



Hieno värimaailma, ei liian massiivinen sivusuunnassa, kiva sijoittelu, ei näytä aivan halvalta bulkilta...

[huopa]

mun silmissä noi on ihan ok perustuotantoa mitä suomessakin on, mutta vaan 2-3x korkeampina versioina kun asukkaitakin on vähintään sen verran enemmän näihin kohteisiin asiakkaiksi.. itse kyllä asuisin varmaan ihan mielellään jossain noista isoista komplekseista yläkerroksissa ainakin. Pietarissa ja Venäjällä ylipäänsä on kyllä jotain ihan hienojakin korkeita rakennuksia (arkkitehtuurillisesti), mutta olen jotenkin käsittänyt kaverieni puheista että keskimäärin Suomalaista rakennuttajaa pidetään luotettavana ja korkealaatuisena verrattuna keskiverto venäläiseen rakennuttajaan ja siksi asunnot menevät hyvin kaupaksi YIT:ltä ja muilta suomalaisilta vaikka aika peruslootiahan nuo monesti on.

[RV]

Mielestäni muutama noista on todella hienokin! Olisipa Suomessakin rohkeutta rakentaa tuollaisia aidosti massiivisia asuintaloja.

[järvellä nukkuva]

Eikö se nyt ole vähän tyypillistä suomalaista itseruoskintaa ajatella, että suomalaiset olisivat jotenkin erikoistuneet bulkkirakentamiseen. Monesti bulkki vain sekoitetaan vähäeleiseen modernismiin, joka on ollut suomalainen perinne (aaltolaisen humanistisin vivahtein) ja Talossa on suosittua vähätellä tätä perinnettä.

Ellei sitten aloittajan tarkoitus ollut toivoa vastaavan mittaluokan rakentamista Suomeenkin, jotta asuntojen hinnat saataisiin alas?

[Iggy.P]

Kyllä välillä tuntuu että kritiikki suomalaista kerrosrakentamista kohtaan on välillä turhankin kovaa täällä talossa. Olen tänä vuonna reissannut englannissa ja venäjällä jotka molemmat poikkeavat näkymiltään hyvin paljon Suomesta. Maamme rakentuu eri suuntaan kuin nuo valtiot ja siinä on sekä hyvät että huonot puolensa. Englanti on minun silmissäni monessa suhteessa pikkukaupunkien ja pienimuotoisen harkkorakentamisen maa. Suomalaiset kaupungit ovat huomattavan urbaaneja kerrostaloineen suhteessa todelliseen kokoonsa. Suomalainen rakentaminen on edelleen hyvin käytännönläheistä ja kerrostalo on mielestäni hyvä ratkaisu näin kylmässä ilmastossa. Arkkitehtuurilta toivoisin enemmän lähinnä aivan ydinkeskustoissa.

[RV]

Kyllä välillä tuntuu että kritiikki suomalaista kerrosrakentamista kohtaan on välillä turhankin kovaa täällä talossa. Olen tänä vuonna reissannut englannissa ja venäjällä jotka molemmat poikkeavat näkymiltään hyvin paljon Suomesta. Maamme rakentuu eri suuntaan kuin nuo valtiot ja siinä on sekä hyvät että huonot puolensa. Englanti on minun silmissäni monessa suhteessa pikkukaupunkien ja pienimuotoisen harkkorakentamisen maa. Suomalaiset kaupungit ovat huomattavan urbaaneja kerrostaloineen suhteessa todelliseen kokoonsa. Suomalainen rakentaminen on edelleen hyvin käytännönläheistä ja kerrostalo on mielestäni hyvä ratkaisu näin kylmässä ilmastossa. Arkkitehtuurilta toivoisin enemmän lähinnä aivan ydinkeskustoissa.

Kerrankin olen täysin samaa mieltä Iggyn kanssa! Espanjassa asuneena voin todeta, että "ihanat tiiviit pikkukaupungit" ja "tiivis, umpikorttelimainen rakentaminen" ovat kaikkea muuta kuin viihtyisiä. Espanjalaiset lähiöt on rakennettu umpikorttelikonseptilla, kadut ovat hyvin kapeita, puita tuskin on lainkaan ja talot ovat toisiaan niin lähellä, että moniin asuntoihin ei aurinko käytännössä saa valoaan lainkaan. Hyvin ankea ympäristö kasvaa ja elää.

Lisäksi suomalainen rakentaminen ja arkkitehtuuri on oikeastaan varsin laadukasta eurooppalaisella tasolla - ei jotain Raahen kantakaupungin uudisrakennusta voi lähteä haukkumaan siksi, että sitä verrataan johonkin Berliinin ydinkeskustan hienostokaupunginosan uudisrakennuskohteeseen.

[Jape]

Hyvä ketju!

Jännä, miten noissa yhdistyy suomalainen nykymodernismi venäläiseen perintöön, johon kuuluvat nuo kaarevat ulokkeet nauhaikkunoineen, pohjoismaalaisittain mauttomankin reikeät värit ja (paljon leimaavammin) symmetriset kaksijakoiset ikkunat (näin maallikkokielellä). YIT näyttäisi tosin pysyvän Lemminkäistä selvästi suomalaisemman näköisenä. Solo ja Komandatskin kortteli voisivat melkeinpä olla mistä tahansa päin Suomea jos kerroskorkeus tiputetaan puoleen tai kolmasosaan. Kysyntä taitaa olla tuolla melkoista.

Täysin mutupohjalta arvelisin, että nämä ovat (vaurastuvalle) keskiluokalle..? Uusrikkaat ilmeisesti rakentavat itselleen kokonaan omia kartanoita tai renovoivat pääkatujen arvokorttelit, ja alempi keskiluokka/duunaristo taasen asuu hiljalleen rapistuvissa neukkuaikaisissa yleisliittolaisten tyyppiprojektien mukaisissa kerrostaloissa, joita commieblockeiksikin kutsutaan. Oikaiskaa toki, jos olen väärässä. (?)

Mutta sielläpä takovat kun rauta on kuumaa.

Pakko vielä vähän OT:na puuttua kun tunnen piston sydämessä:

Eikö se nyt ole vähän tyypillistä suomalaista itseruoskintaa ajatella, että suomalaiset olisivat jotenkin erikoistuneet bulkkirakentamiseen. Monesti bulkki vain sekoitetaan vähäeleiseen modernismiin, joka on ollut suomalainen perinne (aaltolaisen humanistisin vivahtein) ja Talossa on suosittua vähätellä tätä perinnettä.

Vähäeleistä voi toteuttaa myös laadukkaan oloisesti ja vähemmän halpismaisesti. Jo julkisivujen päällystäminen tekee paljon (taitaa olla tuhannes kerta Talossa kun huokailen ja nyrpistelen elementtisaumoja vielä 80-luvun, ja 90-luvun... ja jopa 2010-luvun jälkeisessä rakentamisessa ;D). Ensimmäinen ja viimeinen kerros vähän erilaiseksi, kivijalka vaikka korkeammaksi ja viimeistä kerrosta vähän sisemmäs tekeekin sitten jo valtavasti.

Modernismi suosii bulkkirakentamista, mutta modernistinen ei ole automaattisesti bulkkia. Hyvällä maulla toteutetusta vähäeleisestä modernismista on myös paljon esimerkkejä ihan Suomessakin, ja myös ihan asuintalopuolelta. (Mutta niin on myös siitä kun mennään vähäeleisyyden varjolla yli aidan matalimmasta kohdasta, pykätään samoista mustavalkoisista elementeistä koko uusi kaupunginosa, yritetään hajottaa monotonisuutta tetris-kuvioilla ja kääntämällä nauhaikkunoita vertikaaliin ja jätetään saumat itkemään sadevettä.)

Mutta tästä lienee turha jatkaa tässä. Minulla taitaa jossain kovalevyn syövereissä olla tekstiasiakirjana työn alla uuden ketjun aloitusviesti (työ)otsikolla: "Suomibulkki ja modernismin perintö - suuri suomalainen arkkitehtuurin tasokeskustelu" Pitäisi ehkä joskus saada se ketju aloitettua.

[järvellä nukkuva]

Tuo voisi olla mahdollisesti mielenkiintoinen ketju. Itse en nyt mikään arkkitehtuurin asiantuntija varsinaisesti ole, enkä hirveästi osaa sanoa, mutta sellainen tuntuma on jäänyt, etteivät asiat ole täällä loppujen lopuksi hullummin, jos suurimpia ongelmia ovat elementtisaumat. Ehkä suomalaisen rakentamisen ongelma vain on tietynlainen tasapaksuus, kun yleinen standardi on hyvä, mutta turhan usein kaikesta leikataan jonkinlaisella keskinkertaisuuden juustohöylällä... Mutta ehdottoman hyvää Suomessa on se, että kerrostalojen mittakaava on täysin kohdallaan. Olen iloinen, ettei avausviestissä esitellyn tapaisia taloja rakenneta Suomessa.

Ostin muuten vähän aikaa sitten huvikseni (kuinkas muuten) venäläis-baltialaisen Projekt Baltia -lehden irtonumeron, ja siinä sattui olemaan joku viileän pohjoisuuden ja skandinaavisuuden teemanumero. En ole kyllä sitä jaksanut kokonaan lukea. Mutta siinä oli yllättävän paljon kritiikitöntä suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun ylistystä. Oli kuva pietarilaisesta Frikadelki-pikaruokalasta, joka oli äskettäin sisustettu aika lailla suomalaisvaikutteisesti. Pietarilaiset matkustavat nykyään niin paljon Suomessa, että olisi kai ihmekin ellei jonkinlaista kulttuurivaihtoa syntyisi, tai ehkä jopa trendiä. Toisaalta joku tyyppi siinä samalla kritisoi kovasti sitä, kuinka ruotsalaiset arkkitehdit ovat suunnitelleet Pietarin uutta Slavjankan aluetta. Sielläkin oli niitä samanlaisia 20-kerroksisia mammutteja, joita tuntuu nousevan Venäjälle vähän joka paikkaan (en tosin tarkemmin tiedä venäläisestä asumisesta).

Ehkä Pietariin pitäisi rakentaa joku Jyväskylän Kuokkalan tai Helsingin Viikin tapainen kokonainen Suomi-kaupunginosa, kun Kiinaankin rakennetaan kokonaisia kaupunkeja jotka ovat ottaneet vaikutteita Ruoholahdesta?

[hmikko]

Itse en nyt mikään arkkitehtuurin asiantuntija varsinaisesti ole, enkä hirveästi osaa sanoa, mutta sellainen tuntuma on jäänyt, etteivät asiat ole täällä loppujen lopuksi hullummin, jos suurimpia ongelmia ovat elementtisaumat.

Suurin ongelma todellakaan ei ole elementtisaumat. Melkein poikkeuksetta isoimpien kaupunkien vanhoja keskustoja lukuun ottamatta kerrostalot rakennetaan Suomessa jonnekin tontin perälle ja kadun viereen joku enemmän tai vähemmän epämääräinen autotallihässäkkä. Lopputulema on se, että yksityisiä melulta ja pölyltä suojaisia ulkotiloja ei synny, on vain epämääräistä etutakapihaa. Talot eivät muodosta jatkuvaa julkisivujen riviä, vaan harittavat mikä minnekin. StreetView-kuva yhdestä esimerkistä. Talo sinänsä on aivan kelvollisen oloinen, eikä saumoja näy. StreetView -kuvaamisen jälkeen viereen vasemmalle puolelle tyhjälle tontille on tullut toinen samanlainen. Tietysti siis erikseen seisovana pistetalona. Edelleen vasemmalle jatkamalla risteyksen toisella puolella näkyy vähän vanhempaa perua oleva, samalla typologialla tehty kerrostalo. Myös sen parkkipaikalle on kuvaamisen jälkeen ilmaantunut autotalleja. Ts. kaupunkeja tehdään edelleen ensi sijassa autoille, ei ihmisille.

[Chae-chu]

Olen samaa mieltä monen muunkin täällä kirjoittaneen kanssa, sillä Suomessa ei sinänsä ole ongelmana yksittäisten talojen ja rakennusten arkkitehtuuri ja se että iso osa taloista on melkolailla samasta pakasta vedettyjä, vaan juuri se että kaavoituksessa tehdään idioottimaisia ratkaisuja jotka aiheuttavat juuri tuon Seinäjoen tapauksen kaltaisia aivopieruja. Mielestäni kuitenkin parannusta on ainakin Helsingissä (muitten kaupunkien kehittymistä en ole hirveästi jaksanut seurata) havaittavissa, kun katsoo esimerkiksi Jätkäsaaren, Kalasataman tai muitten uutten alueitten suunnitelmia, on selkeästi nähtävissä että yritetään oikeasti rakentaa eläväistä kaupunkia ja IHMISTEN kaupunkia, ei autojen.

Mitä sitten tulee yksittäisten rakennusten arkkitehtuuriin, niin täällä foorumilla tuntuu olevan sellainen oletus että jokaikisen talon täytyisi olla täysin uniikki ja hirmuisen näyttävä arkkitehtuurin supertapaus. Pointti on kuitenkin se ettei tuollainen onnistu tässä maassa vaan bulkkiakin on pakko rakentaa, ei sillä etteikö minunkin mielestäni turhan suuri osa rakennettavista taloista ole juuri tätä. Suomalaisen bulkin taso on kuitenkin melko kova ja rakentamisen laatu on kuitenkin todella kova kun miettii minkälaisia erityisvaatimuksia suomalainen ilmasto ja olosuhteet vaativat. Voisin yrittää joku päivä käydä esimerkiksi ottamassa kuvia Helsingin etelä-Hermannista, jossa suhteellisen halvoilla ja helpoilla tavoilla on saatu hyvinkin näyttäviä taloja jotka eivät erityisemmin eroa normaalibulkista. Tietysti aina on hyvä toivoa parasta, mutta ei ulkomaillakaan kaikki rakennukset ja alueet ole yhtä hienoja kuin ne jotka tänne meidän perähikiän suomalaisten silmiin osuu.

Mielestäni joku keskustelu suomalaisen rakentamisen yleisestä tasosta olisi oikein hyvä, minulla olisi tarjota monia hyviä esimerkkejä onnistuneesta ja epäonnistuneesta kerrostalorakentamisesta helsingissä

[hmikko]

Mitä sitten tulee yksittäisten rakennusten arkkitehtuuriin, niin täällä foorumilla tuntuu olevan sellainen oletus että jokaikisen talon täytyisi olla täysin uniikki ja hirmuisen näyttävä arkkitehtuurin supertapaus. Pointti on kuitenkin se ettei tuollainen onnistu tässä maassa vaan bulkkiakin on pakko rakentaa

Juu, tai siis ei tietysti ole pakko tehdä huonoa, mutta maailmassa hienot ja halutut kaupunkiympäristöt ovat enemmän tai vähemmän yhtenäisiä, niin myös Helsingissä. Niissä on tavalla tai toisella noudatettu jonkinlaista koodia ja perinnettä, eikä yritetty lyödä naapuria laudalta jollain paukkuefektillä. Pariisin 1800-luvun bulevardien varsien talot tehtiin varsin tiukassa ohjauksessa, jopa niin, että kaupunginarkkitehti piirsi uusiksi, jos joku yksityinen yritti liikaa sooloilla. Helsingin jugend-talot ovat yksilöitä, mutta sopivat riveihinsä.

[Iggy.P]

Täysin mutupohjalta arvelisin, että nämä ovat (vaurastuvalle) keskiluokalle..? Uusrikkaat ilmeisesti rakentavat itselleen kokonaan omia kartanoita tai renovoivat pääkatujen arvokorttelit, ja alempi keskiluokka/duunaristo taasen asuu hiljalleen rapistuvissa neukkuaikaisissa yleisliittolaisten tyyppiprojektien mukaisissa kerrostaloissa, joita commieblockeiksikin kutsutaan. Oikaiskaa toki, jos olen väärässä. (?)

Kovin hyvää tietoa minullakaan ei ole, mutta Petroskoissa yksi paikallinen kertoi meille, että uusiin kerrostaloihin pääseminen on paikallisille aika hankalaa niiden kalleuden takia. Siksi niitä ei rakenneta kovinkaan paljoa esim. Petroskoihin. Joten voi olla aikaista kutsua niihin muuttavia vielä keskiluokaksi, varsinkin jos/kun asuntoihin muutetaan velkarahalla ilman varmoja takeita takaisinmaksun onnistumisesta. Sinänsä ajatuksesi lienee kuitenkin oikean suuntainen.

Ja juuri tuohon keskiluokkaisuuteen - tai sen historialliseen puuttumiseen - liittyy venäjällä vieläpä sellainen kansallinen trauma, että Neuvostoliiton synnyttäneen vallankumouksen yhtenä perussyynä pidetään juuri keskiluokan pienuutta tai suoranaista puuttumista keisariajan Venäjältä.

[ultrix]

Ketjun aloittajan mielestä nämä kohteet olivat brutaaleja. En voisi olla enempää eri mieltä. Ne ovat hyvin massiivisia kyllä, mutta mitään brutaalia niissä ei ole – brutaalia edustaa pikemminkin Itä-Pasila, Merihaka, Martsarin radan asemat ja näiden hengessä toteutetut kohteet 2000-luvulla.

Etenkin Lemminkäisellä on varsin kivoja kohteita. Ilmarinen on suorastaan herkullista väriloistoa, Alexandria taas miellyttävän assosiaation rantalomaan Egyptissä (jota en ole kokenut, mutta voin kuvitella). Jopa YIT:n venäläiset kohteet miellyttävät, toisin kuin Suomessa toteutetut. Terassoituva Oriental ja värikkään pehmeä Optimist ovat varsinkin sellaisia, joista kusen hunajaa.

Jos tehdään puolta pienempiä, mutta julkisivultaan samanlaisia taloja Suomeen, niin sanon vain:

добро пожаловать!

[Luukie]

Venäjän lähiöt ovat brutaaleja. Mielestäni melkein kaikki talot ekasta postauksesta ovat hienoja omalla tavallaan. Jos ne ovat lähiöissä ja tietyissä lähiöissä niin asia on eri. Suurin osa näyttää havainnekuvilta, ei valmiilta rakennuksilte, että ulkomuoto voi vaihtua. Ja kyllä venäjällä on hienoja torneja lähiössä, mutta siinä se ongelma on. Slummiutuvat ja ovat sillä tavalla brutaaleja. Vaikkei ulkoapäin olisikaan moitittavaa.