Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Kaikenlaista rakentamiseen ja remontointiin liittyvää keskustelua voit käydä täällä vapaasti.
tekijänä hmikko
#80464
Hesarin pitkä ja vähän puiseva, mutta mielenkiintoinen juttu nykyisten määräysten tolkullisuudesta ja tolkuttomuudesta: Energiatehokkaissa rakennuksissa piilee riskejä – tuleeko Suomesta mätien kotien maa?

Kosteus- ja homeongelmien lisäksi ollaan vissiin vähitellen havahtumassa siihen, että uusien ja remontoitujen matalaenergiaisten talojen energiankulutus ei ole sitä, mitä piti, ja usein ilmanvaihdon yms. systeemien kuluttamaa sähköä ei edes lasketa, kun tuijotetaan lämpöenergian kulutukseen. Määräysten laadinnassa näyttää alan teollisuudella olevan sormet aika syvällä sopassa, ja ilmanvaihtokoneita ja putkia onkin saatu hyvin kaupaksi.
#80466
Oman lisämausteensa ylimitoitettu IV-tekniikka antaa myös arkkitehtisuunnitteluun. IV-kuilut ja konehuoneet lasketaan rakennuksen bruttoalaan, ja kun kustannusarvioinnissa käytetetään vanhoja kertoimia (eli 1,5 suhde hyötyalan ja bruttoalan välillä), joudutaan "ylimääräisestä" arkkitehtuurista luopumaan talotekniikan hyväksi. Siis vaikka rakennusoikeus ei loppuisikaan kesken laajentuneiden konehuoneiden vuoksi. Käytännössä siis erilaiset aulatilat ja käytävät puristetaan aivan ehdottomaan minimiin, samalla kun IV-suunnittelijat vaativat aivan loputtomasti lisää pinta-alaa ja korkeutta konehuoneilleen ja kanavilleen...

Ja kun kerroskorkeutta joudutaan nostamaan jotta pää ei kolisisi kanaviin, kustannusten nousu merkitään arkkitehtuurin suunnittelualaan, ei talotekniikkaan. Eli sitten karsitaan materiaaleista ja viimeistelystä. Peruskorjaaminen on kokonaan oma asiansa (vanhoihin taloihin uusien vaatimusten mukaista iv-tekniikkaa ei vaan saa mahtumaan millään), mutta onneksi purkaminen on halpaa...
tekijänä hmikko
#80467
arkkinikkari kirjoitti:Peruskorjaaminen on kokonaan oma asiansa (vanhoihin taloihin uusien vaatimusten mukaista iv-tekniikkaa ei vaan saa mahtumaan millään), mutta onneksi purkaminen on halpaa...
Tätä olen tykönäni hiljaa ihmetellyt, kun aika monen 60- ja 70-luvun toimistotalon ja mm. TYKSin U-sairaalan kohdalla on sanottu, että niistä ei saa enää kalua, kun ilmanvaihtokanavat eivät mahdu kerroskorkeuteen. Tyhmempi luulis, että jotain ilmaa niissä taloissa on tähänkin asti hengitelty, mutta se vissiin sitten oli ihan riittämätöntä ellei suorastaan hengenvaarallista.
Avatar
tekijänä veka
#81768
Näin Suomi homehtui – hyvä rakentamistapa sai aikaan pahaa jälkeä

Rakennuslehti 50 vuotta
Julkaistu: 10.03.2016 - 20:19, Päivitetty: 21.03.2016 - 09:58 35
Seppo Mölsä

Vuoden 1974 energiakriisi synnytti energiakorjausbuumin, jonka virheet tulivat esiin vuonna 1978 karmealla tavalla.

Alan niin sanottu hyvä rakentamistapa johti Juhani Pirisen mukaan osaltaan hometalojen tekemiseen. Energiamääräykset kiihdyttivät kehitystä. Vielä 1990-luvun puolivälissä professori Kari Reijula uskoi, että homeongelmat ratkeaisivat ennen vuosituhannen vaihtumista. Hän erehtyi ainakin vuosituhannesta.

Mikään ei ole vaikuttanut suomalaisen rakentamisen laatumaineeseen niin pahasti kuin yhä jatkuva homeongelma.

Helsingin Sanomien päätoimittaja Simopekka Nortamo kertoi 16.1.1998 kirjoittamassaan pääkirjoituksessaan, miksi juuri suomalaiset pääsivät rakentamaan Venäjälle sotilaskyliä.

”Idea syntyi Natossa, missä hyvin tunnetaan suomalaisen työn laatu. Siellä laskettiin, että kymmenen vuoden kuluttua ainakin viisi venäläistä divisioonaa on poissa taisteluvahvuudesta homevaivojen takia.”

Jos kyse ei olisi ollut pääkirjoituksesta, olisi tuota voinut pitää huonona huumorina.

...

Homeongelmien määrä
Suomessa on n. 1,45 miljoonaa rakennusta
Näissä merkittävien kosteus- ja homevaurioiden esiintyvyys:
•pien- ja rivitaloissa 7–10 %
•kerrostaloissa 6–9 %
•kouluissa ja päiväkodeissa 12–18 %
•hoitolaitoksissa 20–26 %
•toimistoissa 2,5–5 % kerrosalasta

Eduskunnan tarkastusvaliokunta 1/2012 (Työterveyslaitos)

http://www.rakennuslehti.fi/2016/03/nai ... aa-jalkea/
Rakennuslehdessä on jälleen kerrassaan erinomainen kirjoitus tärkeästä aiheesta. Laaja mutta helppolukuinen artikkeli kuuluu lehden 50-vuotisjuhlajuttujen sarjaan. Kynän varressa on taas Seppo Mölsä. Suosittelen lämpimästi lukaisemaan tämän tärkeän kirjoituksen.
Avatar
tekijänä veka
#92598
Siirrän vähän väärässä paikassa toisessa ketjussa (Fabriikki - ratapiha-alue) olleen kysymyksen tänne. Eli, osaisko joku sanoa, miten näin ohuessa tiiliseinässä on huolehdittu läpi menevän veden ohjaamisesta oikeaan paikkaan. Seinän vedenpitävyys ei liene häävi ainakaan tässä tiilikuoressa. Vähän myös askarruttaa, kuinka pitkäikäinen ja huollettava tällainen rakenne on verrattuna perinteisiin paksumpiin tiiliseiniin. Amatöörin silmin rakenne näyttää ainakin hyvin tuulettuvalta.

Kuva

Kuvakuvat: Kantti
#92601
Tuollaisen seinän kosteustekniikka on ihan sama kuin muillakin tuulettuvilla rakenteilla (lautaverhous, metallikasetit), eli kyllä se virtaavan veden pitää ulkopuolella, ja loppu sitten tuulettuu pois.

Käyttöikää tuotetoimittajat (esim. Stofix) lupaavat jopa enemmän kuin perinteiselle muuratulle tiilijulkisivulle, juuri tuulettuvuuden vuoksi. Eli tiililaatan pitäisi pysyä paremmin kuivana kuin paksumman tiilen, ja altistuvan siten vähemmän säärasitukselle. Uskooko myyjän puheisiin vai ei on sitten toinen juttu.
Avatar
tekijänä veka
#92602
Kiitos vastauksesta. Kovalla tuulella vesi painuu noin ohuen tiilen läpi vaivatta, mutta ehkä siitä ei ole haittaa rakenteen ansiosta. Olin kuvitellut, että tällaista rakennetta käytetään lähinnä huonosti toimivien tai kurjan näköisiksi käyneiden betonielementtiseinien remppaamisessa, mutta näköjään niitä on myös uudiskohteissa. Tuo Stofix lupailee seinälleen ikää 50-100 vuotta ja takuutakin 20 vuotta. Aika näyttää kuinka toteutuu.
tekijänä hmikko
#92606
arkkinikkari kirjoitti: Käyttöikää tuotetoimittajat (esim. Stofix) lupaavat jopa enemmän kuin perinteiselle muuratulle tiilijulkisivulle, juuri tuulettuvuuden vuoksi.
veka kirjoitti:Tuo Stofix lupailee seinälleen ikää 50-100 vuotta ja takuutakin 20 vuotta.
Miten lienevät määritelleet "perinteisen muuratun julkisivun"... Mun käsittääkseni semmoiset ovat kestäneet monta saataakin vuotta, huollettuina toki. Vähän epäilen, että tuommoista Stofixia ei tulla korjailemaan sauma tai tiili kerrallaan, vaan menee uusiksi koko hoito (enkä löisi vetoa sen puolesta, että firma on olemassa 100 vuoden päästä).
Avatar
tekijänä veka
#92607
Niinpä. Ei myöskään kerrota, mihin arvio 50-100 vuotta perustuu, kokemustahan ei ole. Itse asiassa valmistajan sivut herättävät enemmän kysymyksiä kuin antavat vastauksia. Ovat esim. varmaan käytännössä kokeilleet, miten rakenne toimii tuulessa ja sateessa. Siitä saisi olla video sivuilla. Jonkinlainen kuvaus ja kuva tuuletuksen toiminnasta detaljeineen parantaisi myös uskottavuutta.
#92609
Ei siinä mitään sen kummempaa ole kuin muissakaan tuulettuvissa rakenteissa. Eli verhous on auki sekä ylhäältä että alhaalta (pellitettynä siten, että vesi ei mene sisään), ja takana on tuuletusväli jossa ilma kiertää. Kyllä niiden sivuilta löytyy detaljit.

"Perinteisellä muuratulla julkisivulla" tarkoitetaan myöskin tuulettuvaa tiilijulkisivua, jollaisia on tehty ehkä noin 50 vuotta, ja joita on myös purettu ja tehty uudestaan. Yksi perusvirhe niissä on ollut laiskat muurarit, jotka ovat tukkineet tuuletusvälin laastilla, jos tuuletusväliä on alunperin tehtykään.

"Historiallinen tiilijulkisivu" on sitten erikseen, niissä julkisivu on osa kantavaa tiilimuuria, ja rakenne on toiminnaltaan aivan erilainen kuin mikään mitä nykyään rakennetaan.
Avatar
tekijänä MindW
#92610
Tuossa ylläolevassa kuvassa taustalla näyttäisi olevan (kylmä) betonielementti ja sen takana parveke. En näe tässä tapauksessa tarvetta edes osittaiselle vedenpitävyydelle kun kyseessä on koriste ilman funktiota. Eri asia sitten kun taustalla on lämmöneriste.