Määritelmiä

Tornitalolle tai pilvenpiirtäjälle ei ole olemassa mitään yleisesti hyväksyttyä virallista määritelmää. Varsinkin Suomen mediassa termiä ”torni” käytetään silloin tällöin hyvinkin laveasti. Joskus alle viisikerroksisia kerrostalojakin on kutsuttu torneiksi. Korkean rakennuksen ”määritelmä” on jossain määrin myös ympäristöstä riippuva. Esimerkiksi suurissa pilvenpiirtäjäkaupungeissa 20-kerroksinen rakennus ei ole järin korkea, mutta Suomen kaupungeissa sellainen erottuu jo selvästi ympäristöstään. Toisaalta myös rakennuksen muoto voi vaikuttaa sen ”tornimaisuuteen”, jolloin edes absoluuttinen korkeus ei anna yksikäsitteistä mittaria tornitalolle.

Tietynlainen auktoriteetti korkeiden rakennusten maailmassa on Chicagossa päämajaa pitävä Council on Tall Buildings and Urban Habitat (CTBUH). Tämä kansainvälinen voittoa tavoittelematon organisaatio mm. ylläpitää listaa maailman korkeimmista rakennuksista ja määrittelee rakennusten virallisten korkeuksien mittausperiaatteet.

CTBUH määrittelee rakennuksen (engl. building) siten, että se on rakennelma (engl. structure), joka on suunniteltu asuin-, toimisto- tai valmistustarkoitukseen. Rakennuksen olennainen ominaisuus on se, että siinä on kerroksia, ja sen korkeudesta vähintään 50 % tuleekin olla käyttökelpoista kerrosalaa.

Tämä määritelmä karsii mm. savupiiput, mastot, monumentit, näköalatornit, vesitornit, tv-tornit, kirkkojen tornit ja sillat pois korkeimpien rakennusten kategoriasta. Tällaiset rakennelmat voidaan jakaa vielä kahteen kategoriaan: itsensä kannattaviin ja tuettuihin rakennelmiin. Itsensä kannattava (engl. self-supported) tai vapaasti pystyssä pysyvä (engl. freestanding) rakennelma ei tarvitse pystyssä pysyäkseen ulkoisia tukia, kuten vaijereita. Se kannattaa oman painonsa rakenteensa antaman tuen ansiosta.

Tuettuja rakennelmia puolestaan ovat sellaiset, jotka pysyvät pystyssä ulkoisten tukivoimien ansiosta. Useimmiten tällaisia ovat erilaiset vaijerein maahan kiinnitetyt radiomastot. Näitä on vaikea hyväksyä korkeimmiksi ihmisen valmistamiksi rakennelmiksi, sillä esimerkiksi köyteen kiinnitetty heliumpallo täyttää samat määritelmän vaatimukset. Näin siis tuettu rakennelma saatettaisiin helposti ulottaa usean kilometrin korkeuteen. Samasta syystä öljynporauslautat ovat kiistanalainen rakennelmatyyppi (veden noste).

Korkeista rakennuksista CTBUH toteaa: ”Vaikka kerrosmäärä onkin huono määritelmä korkealle rakennukselle vaihtelevien kerroskorkeuksien vuoksi, kenties vähintään 14 kerrosta (tai 50 metriä) voitaisiin pitää rajana ’korkealle rakennukselle'”. Toinen tornitalolle (engl. high-rise) yleisesti käytetty määritelmä on vähintään 12 kerrosta tai 35 metrin korkeus. Tätä määritelmää käyttää myös Emporis, maailman laajin rakennusten tietokanta. Tällä sivustolla määritelmä on pääsääntöisesti 16 kerrosta, ellei rakennus muutoin ole poikkeuksellisen korkea.

Todellisiksi pilvenpiirtäjiksi (engl. skyscraper) kutsutaan usein rakennuksia, joiden korkeus on vähintään 150 metriä (500 jalkaa). Emporis tosin määrittelee pilvenpiirtäjän rakennukseksi, jonka korkeus on vähintään 100 metriä. Emporis perustelee valintaansa sillä, että määritelmä sijoittuu monien maailmanlaajuisten määritelmien puoliväliin ja toimii jonkilaisena kompromissina. Superkorkeaksi rakennukseksi kutsutaan yleisesti pilvenpiirtäjää, jonka korkeus on vähintään 300 metriä.

Lähteet:CTBUH » Criteria for Defining and Measuring Tall BuildingsEmporis » Data Standards: high-rise building (ESN 18727)Emporis » Data Standards: skyscraper (ESN 24419)CTBUH » Height: The History of Measuring Tall Buildings

 

Korkeuden mittaus

Rakennuksen korkeus voidaan mitata usealla tavalla. Syksyn 2009 kokouksen jälkeen Council on Tall Buildings and Urban Habitat päätti määritellä kolme kategoriaa, joissa se huomioi rakennuksen korkeuden:

  • Korkeus arkkitehtoniseen huippuunKorkeus mitataan alimman merkittävän1 avoilmassa2 olevan jalankulkijoiden3 sisäänkäynnin tasalta4 rakennuksen arkkitehtoniseen huippuun. Arkkitehtoniseen huippuun lasketaan mukaan arkkitehtoniset piikit, mutta ei antenneja, valotolppia, lipputankoja tai muita käytettäviä teknisiä laitteita5.
  • Korkein käytössä oleva kerrosKorkeus mitataan alimman merkittävän1 avoilmassa2 olevan jalankulkijoiden3 sisäänkäynnin tasalta4 rakennuksen korkeimpaan käytössä olevaan kerrokseen6.
  • Korkeus huippuunKorkeus mitataan alimman merkittävän1 avoilmassa2 olevan jalankulkijoiden3 sisäänkäynnin tasalta4 rakennuksen korkeimpaan pisteeseen, riippumatta korkeimman elementin ominaisuuksista.

/1/ Merkittävä: sisäänkäynnin tulisi olla pääasiassa olemassa olevan tai aikaisemman tason yläpuolella ja sen kautta pitäisi olla hissien avulla yhteys johonkin rakennuksen pääasialliseen käyttötarkoitukseen. Pääasialliseen käyttötarkoitukseen eivät lukeudu katutason liiketilat tai muut käyttötarkoitukset, jotka palvelevat tai ovat yhteydessä vain välitömään ulkopuoliseen ympäristöönsä. Näin ollen maantasan alapuolisten aukioiden sisäänkäyntejä tai vastaavia ei yleisesti ottaen huomioida. Myöskään sisäänkäyntejä parkki- ja/tai huoltoalueille ei lasketa merkittäviksi sisäänkäynneiksi./2/ Avoilma: sisäänkäynnin tulee olla välittömässä yhteydessä ulkopuoliseen tilaan sillä tasalla, joka on avoilmassa./3/ Jalankulkija: viittaa rakennuksen tavanomaisiin käyttäjiin tai asukkaisiin, ja tämän on tarkoitus sulkea pois huolto- ynnä muut alueet./4/ Tasa: kokonaisen kerroksen taso alimman ulko-oven kynnyksellä./5/ Käytettävä tekninen laite: tämän tarkoitus on huomioida, että käytettävät tekniset laitteet ovat alttiita muutoksille. Helikopteritasot lasketaan mukaan viralliseen korkeuteen./6/ Korkein käytössä oleva kerros: tämän on tarkoitus huomioida huollettua tilaa, joka on suunniteltu turvallisesti ja laillisesti käytettäväksi asukkaiden, työntekijöiden tai muiden rakennuksen käyttäjien toimesta. Tällaiseksi kerrokseksi ei lasketa huolto- tai mekaanisia alueita, joissa oleskellaan vain satunnaisesti.

Näistä kategorioista ensimmäistä käytetään useimmiten määrittelemään maailman korkeimmat rakennukset. Arkkitehtonisista piikeistä johtuen jotkin rakennukset saattavat vaikuttaa korkeammilta kuin jotkin toiset, vaikka virallisesti ovatkin matalampia. Tästä esimerkkinä Willis Tower ja Petronas Towerit.

Kerrosmäärään CTBUH laskee mukaan maantason kerroksen ja sen yläpuoliset pääkerrokset. Tähän tulee myös huomioida kaikki merkittävät osakerrokset ja mekaaniset laitteistokerrokset. Mekaanisia osakerroksia ei tule huomioida, mikäli niiden pinta-ala on huomattavasti alempia pääkerroksia pienempi. Samoin mekaanisia kattokerroksia tai katolla olevia laitehuoneita ei tule ottaa huomioon.

Lähde:CTBUH » Criteria for Defining and Measuring Tall Buildings

Rakennus

Rakennelma, joka on suunniteltu asuin-, toimisto- tai valmistustarkoitukseen. Sen korkeudesta vähintään 50 % tulee olla käyttökelpoista kerrosalaa

Tornitalo

Rakennus, jossa on vähintään 12 kerrosta tai sen korkeus on vähintään 35 metriä.

Pilvenpiirtäjä

Rakennus, joka on vähintään 150 metriä korkea.