Taloforum.fi

[Pyöröovi]

Video kertasi sujuvasti Kevin Lynchin kritiikkiä. Samat huomiot liittyvät ylipäänsä moderniin kaupunkisuunnitteluun, joka on varsin usein etsinyt kokonaisvaltaisia ratkaisuja aikansa yhteiskuntien pulmiin. Toki Saudi-Arabian suunnitelma on niin irtautunut todellisuudesta, ettei se oikein tarjoa mielenkiintoista pohdittavaa verrattuna videon jännittäviin projekteihin. En oikein ymmärrä, miksi varakas ihminen haluaisi elää ilmastoidussa putkessa keskellä aavikkoa, vaikka palvelut olisivat maailman parhaat. Ehkä nykyisten kriisien aikana the Line on eräänlainen pako todellisuudesta, mahdollisuus työntää pää puskaan.

Mielestäni kiinnostavimpia vastaavia konsepteja viime vuosilta on ollut BIGin Loop City. Onhan tämäkin ihan järjetön, mutta välillä tekee mieli unelmoida:
https://www.youtube.com/watch?v=0mzJmhonK-U

[hmikko]

Tuoreita esimerkkejä sieltä täältä ovat mm. Elon Muskin seikkailut avaruudessa

Aiheen vierestä, mutta SpaceX:n toiminta ei kylläkään ole tällä asteikolla laisinkaan. Muskin visio Marsin asuttamisesta voi olla pelkkää utopiaa, mutta tähän mennessä SpaceX on kehittänyt kantoraketteja ja avaruusaluksia suorastaan äärimmäisen pragmaattisella tavalla, ja vallannut alan markkinat. Firman kehitystyö on myös tehnyt erittäin näkyväksi Nasan SLS-kantoraketin tolkuttoman hitaan ja kalliin kehityksen. Ja SLS:n piti siis olla se vakaiden ja vakiintuneiden tahojen varma hanke. Tällä hetkellä se näyttää SpaceX:ään verrattuna kymmenen miljardin taalan rahareiältä.

Mutta tämä tästä.

[hylje]

San Franciscoon suunnitellaan uutta ympärisön arvoihin sopivaa 50-kerroksista asuinkerrostaloa.

https://www.sfexaminer.com/news/housing ... f39ee.html

[hmikko]

Youtubessa osui silmiin lyhytpätkä, jossa kuvaa Saudi-Arabian The Linen rakentamisesta. Sitä siis todellakin on ruvettu tekemään, ja kohtuullisen mittavaa pätkää. (Pahoittelut lyhytvideosta. Ne ovat aivot mädättävä yhteiskunnan syöpä, mutta en äkkiseltään löytänyt parempaakaan.)

https://www.youtube.com/shorts/vcSVoSSAXaE

[Xerdoz]

Näköjään tukholman alueella tulee uutta kaupunkia hieman toiseen tapaan, kuin suomessa. Siellä jopa uusien alueiden kaupunkirakentaminen muistuttaa kaupunkirakentamista. En tiedä, oliko täällä aiempaa mainintaa barkarbystä, mutta mitenkähän ruotsissa pärjäävät, kun ei ole aukkoja kortteleissa, joista mahtuisi lentämään lentokoneella läpi ja on jopa pari korttelia ilman epämääräistä ryteikköä tai ruohokaistaletta kadun vieressä.

Pari satunnaista kadunkulmaa streetviewissä.

https://goo.gl/maps/SbPHkAchdZgkPhLY9

https://goo.gl/maps/1VhSPZxKDMWEcnhQA

Sekä dronepätkä youtubesta.

https://www.youtube.com/watch?v=9yf_dDI5rOM

Olisihan se kauhistus, mikäli esim. Kivistö tai turun Pihlajaniemi muistuttaisi hieman tuollaista. Jännä, ettei ruotsissa kuulu katumelua, eikä ole pakkastakaan, kun pystytään tekemään parvekkeita ilman pakollisia lasituksia ja pystytään rakentamaan jopa katujen suuntaisesti, katuun kiinni.

[Pyöröovi]

^Etenkin ylin jakamasi näkymä voisi olla melkein suoraan Helsingin uusimmista projekteista. Pääkaupunkiseudun parhaimmilla paikoilla rakentamisen laatu ei oikeasti merkittävästi eroa Tukholmasta, jonka rakentaminen on lähinnä kulkenut vauhdikkaammassa tahdissa, niin hyvässä kuin pahassa. Itse suhtaudun hiukan kyseenalaisesti molemmissa maissa rakennettaviin kortteleihin, jotka esittävät julkisivultaan olevansa moneen osaan jaettuja, mutta todellisuudessa jakaantuvat parille jättimäiselle rakennuttajalle. Sisälle tungetaan usein pihakansi, jonka käyttö jää täysin vajavaiseksi, kun sitä ei mitenkään järkevästi yhdistetä muuhun kaupunkiin - paitsi autojen osalta. Barbarby vaikuttaa sijainniltaan olevan myös suunnattoman automarkettikeskittymän vieressä, mikä takaa kaiken kunnollisen kivijalkaelämän kuoleman.

[hmikko]

^ Luemma tunnelbanan siniselle linjalle ollaan rakentamassa jatkoa Akallasta Barkarbystadeniin. Valmista pitäisi olla 2026. Tällä hetkellä palvelee pendeltåg, jonka asema on n. kilometrin päässä noista uusista kortteleista. Raiteita pitkin 15 km Stockholm C:lle. Helsinkiä mittatikkuna käyttäen vastaa siis tosiaan suunnilleen Kivistöä etäisyyden puolesta.

Sanoisin, että katutila ja sen yksityiskohdat ovat paremmin hallinnassa kuin Helsingissä ja Suomessa. Niin ne Ruotsissa yleensä ovat. Arkkitehtuuri sinänsä umpitylsää, jopa tylsempää kuin Helsingin uusilla alueilla. Sellaisia metsään menneitä värikokeiluja kuin Jätkäsaareen tai Kivistöön on osunut, ei näy, mutta ei näy sen kummempia onnistumisiakaan.

[vallzo]

Tukholmassa ja Ruotsissa rakennetaan kyllä vähän tyyllikkäämpiä taloja mutta asunto ja vuokratilanne ei ikinä parannu. Veljeni sai Helsingistä kämpän parissa viikossa. Minut ei pistetty jonoon täällä Tukholmassa eli kestäis yli 10 vuotta ennen kuin asunto olisi tarjolla. Piti säästää lähes 5 vuotta että sai ostettua asunnon. Siinä mielessä Helsinki on onnistunut paremmin.

[apollonkatu]

Näköjään tukholman alueella tulee uutta kaupunkia hieman toiseen tapaan, kuin suomessa. Siellä jopa uusien alueiden kaupunkirakentaminen muistuttaa kaupunkirakentamista. En tiedä, oliko täällä aiempaa mainintaa barkarbystä, mutta mitenkähän ruotsissa pärjäävät, kun ei ole aukkoja kortteleissa, joista mahtuisi lentämään lentokoneella läpi ja on jopa pari korttelia ilman epämääräistä ryteikköä tai ruohokaistaletta kadun vieressä.

Pari satunnaista kadunkulmaa streetviewissä.

https://goo.gl/maps/SbPHkAchdZgkPhLY9

https://goo.gl/maps/1VhSPZxKDMWEcnhQA

Sekä dronepätkä youtubesta.

https://www.youtube.com/watch?v=9yf_dDI5rOM

Olisihan se kauhistus, mikäli esim. Kivistö tai turun Pihlajaniemi muistuttaisi hieman tuollaista. Jännä, ettei ruotsissa kuulu katumelua, eikä ole pakkastakaan, kun pystytään tekemään parvekkeita ilman pakollisia lasituksia ja pystytään rakentamaan jopa katujen suuntaisesti, katuun kiinni.

Ihan samannäköistä kuin Kivistössä.

[Xerdoz]

Projekti Göteborgista. Kallebäckin meijerin paikalle uutta rakennusta.

https://www.youtube.com/watch?v=bsL63OKJJlk

https://www.youtube.com/watch?v=iX0c0L0QWS4&t=111s

https://goo.gl/maps/SrxdCSwU5g6GFMg66

https://goo.gl/maps/nwYALxfBUe4RcP466 <---- Huom. kaarevat muodot, joihin suomessa ei pystytä.

Pistin aiemmin tukholman uudesta alueesta infoa ja mitä tarkoitin sillä, että olisi suomeenkin hyvä ottaa mallia oli se, miten uudet alueet ovat yhdistetty muuhun, olemassaolevaan infraan ja rakennuskantaan / kaupunkirakenteeseen.

Huomattavasti vähemmän katuun nähden poikittain olevia rakennuksia ja jo olemassa olevia katuja on jatkettu, joka suomessa on täysin mahdottomuus ja jätetään myös mahdollisille tulevaisuuden laajennuksille yms. Muutenkaan uusia alueita ei ole joka puolelta ympäröity epämääräisellä ryteiköllä.

Tässäpä vantaan kivistöstä esimerkki. Yhdessäkään kohdassa ei ole kadun toisella puolella jo olemassa olevaa rakennuskantaa tms. vaan on ympäröity ryteiköllä.

https://goo.gl/maps/VkZirMDwRPUKNBEy9

[veka]

eikä ole pakkastakaan, kun pystytään tekemään parvekkeita ilman pakollisia lasituksia ja pystytään rakentamaan jopa katujen suuntaisesti, katuun kiinni.

^Kiitos kiinnostavista linkeistä. Muiden maiden, varsinkin naapureiden, ratkaisuihin on kiva päästä tutustumaan. Matkailu avartaa, sanottiin ennen vanhaan, ja vielä sukupolvi sitten se oli jopa välttämätöntä, jos halusi nähdä paikkoja ja haistella tunnelmia muualla. Nyt meillä on onneksi Google Maps ja muut. Siihen nähden, kuinka helppoa on nykyisin löytää tietoa ison maailman meiningeistä ja ratkaisuista, suomalainen uudistuotanto uudistuu käsittämättömän hitaasti.

Mutta niistä lasitetuista parvekkeista, jotka taitavat olla hyvinkin suomalainen erikoisuus, ainakin nykyisessä laajuudessa. Olen samaa mieltä siitä, että ne tekevät julkisivuista yksitoikkoisen näköisiä, usein asunnoista pimeitä jne. Olen nyt asuttanut kolmatta vuotta elämäni ensimmäistä lasitettua parveketta ja saanut asiasta vähän käytännön oppia. Allekirjoitan edelleen esitetyn kritiikin, mutta ymmärrän paremmin, miksi niitä halutaan. Esim. meillä allergisoivat kasvit ja yrttien kasvatus on siirretty parvekkeelle. Isoin hyöty on varmaan ollut asunnon helppo viilentäminen kesällä. Parvekkeen oven voi jättää auki koko yöksi, eivätkä ötökät ja muu luonto pääse kuitenkaan sisään. Ennen vanhaan viilentämiseen käytettiin tuuletusikkunoita, joissa on hyttysverkot, mutta pervekeovi on usein helpompi ja monikäyttöisempi.

[Pyöröovi]

Tässäpä vantaan kivistöstä esimerkki. Yhdessäkään kohdassa ei ole kadun toisella puolella jo olemassa olevaa rakennuskantaa tms. vaan on ympäröity ryteiköllä.
https://goo.gl/maps/VkZirMDwRPUKNBEy9

Kiitos jakamistasi linkeistä Göteborgista. Kiinnostavan tiivistä rakentamista tulossa todella mäkiseen ympäristöön, jossa voi olla omat hankaluutensa palvelujen turvaamiseksi kaikille asukkaille. Haluan kuitenkin huomauttaa, että Kivistön keskustan rakentaminen on verrattain vasta alkutekijöissään. Jakamassasi kartassa olevat "ryteiköt" on tarkoitus hyvin suurelta osin raivata pois ja tilalle on kaavoitettu huomattava määrä uusia kortteleita, jotka nimenomaan rakennetaan katuverkostoon kiinni. Tässä Vantaan visio Kivistölle ja keskustan kaavarunko:

https://www.vantaa.fi/sites/default/fil ... 3.2021.pdf

[apollonkatu]

Tässäpä vantaan kivistöstä esimerkki. Yhdessäkään kohdassa ei ole kadun toisella puolella jo olemassa olevaa rakennuskantaa tms. vaan on ympäröity ryteiköllä.

https://goo.gl/maps/VkZirMDwRPUKNBEy9

Sata vuotta vanhoja Googlen ilmakuvia ei kannata paljoa katsella. Vantaan karttapalvelussa ja esim open streetmapissa ajankohtainen tilanne.

Uploadasin pari kuvaa Heinäkuulta.

viewtopic.php?p=105989#p105989

[veka]

Kiinan Shenzenissä (17,56 miljoonaa asukasta, 2020) aika hyvän näköinen tornitalo vuodelta 1994 (toimistoja ym.) oli huonosti rakennettu ja rapistunut eikä enää kelvannut entiseen käyttöön. Vain 30 vuoden ikäistä kolossia ei kuitenkaan haluttu purkaa. Niinpä se sai huiman kasvojenkohotuksen ja muutettiin "naisten ja lasten keskukseksi". Nyt se pitää sisällään mm. kirjaston, auditorion, lasten teatterin, terapiatiloja yms. Peruskorjauksen jälkeen ylemmissä kerroksissa on toimistoja ja hotelli. Remontin näkyvin muutos oli ikkunoiden kehystäminen varjostavilla elementeillä vähentämään rakennuksen lämpiämistä helteillä. Värikkyyttä löytyy myös sisätiloista. Rempan on suunnitellut hollantilaistoimisto MVRDV. Tykkään kovasti, myös siitä ettei "vanhaa" taloa purettu saman tien kokonaan.

https://www.mvrdv.com/projects/467/shen ... n's-centre

ennen

nyt

[1000ft300m]

Intian Mumbaihin on viimein valmistunut ensimmäinen supertall: MUMBAI | Lokhandwala Minerva | 301m! Noin 10 projektia aloitettiin 2010 paikkeilla. Suunnitellut korkeudet jopa 500-700m. Kaikki jäivät kesken tai korkeus pieneni. Kiinassa valmiina 117 kappaletta.