Löysin mielenkiintoisen väitöskirjan netistä tehdessäni yhtä kaupunkitutkimuksen harjoitustyötä. Markus Laineen ja Lasse Peltosen tutkimuksessa
Ympäristökysymys ja aseveliakseli - Ympäristön politisoituminen Tampereella vuosina 1959-1995 käsitellään monia kiinnostavia tamperelaisia kaupunkisuunnitteluunkin liittyviä kiistakysymyksiä viime vuosikymmeniltä. Monet näistä tuntuvat nykypäivänä aika uskomattomilta, kuten paikoin myös kunnallisen päätöksenteon salakähmäisyys.
Näitä kysymyksiä tarkastellaan:
1. Pyynikin moottoritiehanke (1959-1974)
2. Näsijärven saastuminen ja vedenoton siirtäminen Roineeseen (1960-1972)
3. Kauppahallin virastotalon purkamiseen liittynyt kiista (1972-1983)
4. Epilän kivihiilivoimalaitokseen liittynyt kiista (1981-1984)
5. Tampellan alueen kaavoituskiista (1989-1995)
Suosittelen kurkkaamaan ainakin tuon Tampellan kaavoituskiistan pilvenpiirtäjäsuunnitelmineen. Aikamoista touhua ollut tuo kunnallispolitiikkakin tuolloin, ja aika kaukana demokraattisesta päätöksenteosta.
Tutkimus löytyy osoitteesta:
http://acta.uta.fi/pdf/951-44-5657-2.pdf
Havainnekuva arkkitehti Timo Penttilän Tampellan aluetta koskevasta suunnitelmasta.
Kaavaillustraatio 434 000 kerrosneliömetrin sijoittamisesta Tampellan alueelle.
Siinä kaavassa, jonka mukaan Tampellan aluetta on nyt rakennettu, rakennusoikeus on tippunut 192 000 kerrosneliömetriin. Tuo suunnitelmahan yritettiin ajaa läpi kaupungin ja Tampellan välisen puolisalaisen sopimuksen mukaisesti niin, että Tampella lupaa rakentaa uuden tehtaan Tampereelle, eikä siirrä työpaikkojaan Italiaan, ja kaupunki puolestaan kaavoittaa Tampellan tontin tuntuvalla rakennusoikeudella, jotta Tampella voi sitten myydä sen kovaan hintaan rakennusyhtiölle. Lähtökohdat eivät kuulosta ihan parhailta hyvään kaupunkisuunnitteluun, eikä päätöksentekokaan ollut edes muodollisesti avointa tai läpinäkyvää. Tosin sitten kaikki menikin pieleen ja Tampellakin teki konkurssin. Lopputuloksen kannalta ehkä hyvä näin.