Taloforum.fi

[Kantti]

Toinen kerros näyttäisi olevan juuri linjassa viereisen puutalokiinteistön, Usvalinnan kanssa kattaen nykyisen vinoparkkisisäänvedon, Kuten henkka jo näyttää todenneenkin. Katu muodostaa tällä toteutuksella monipuolisesti kerroksellisen katumaiseman jo muutenkin kiinnostavan Läntisen Pitkänkadun katunäkymään.

Niin, olisikohan matkakeskuksen suunnittelulla ja aikataululla jotakin tekemistä tämän nurkan nopeasti kehittyneen kaavoituksen ja rakentamisen kanssa?

[hmikko]

Ok, kiitoksia korjauksesta. Tiirasin itse asiaa pelkästään tuosta linkatusta perspektiivikuvasta.

[Darre]

Niin, olisikohan matkakeskuksen suunnittelulla ja aikataululla jotakin tekemistä tämän nurkan nopeasti kehittyneen kaavoituksen ja rakentamisen kanssa?

Aivan varmasti on vaikuttanut asiaan. Lisäksi tämä kortteli on ollut Ruususen unessa jo vuosikymmeniä. Siellähän on edelleen seinässä se haalistunut Salora-huollon logokin!

Tähän vielä päälle se juutalaisen seurakunnan oma projekti Brahenkadun toisella puolella, joten voisi jopa sanoa, että tästä alueesta kokonaisuutena on odotetusti tulossa yksi keskustan kuumista rakennuspisteistä.

[Kantti]

Nyt käsiteltyyn alueeseen kuuluu olennaisesti Läntinen Pitkäkatu-Brahenkatu-Ratapihankatu -korttelipääty, jossa Thomanderin piirtämän söpön pienen jugend -rakennuksen viereen on noussut jo vuokratalo - nimeltään Peukaloinen. Valmistunee selvästi tämän vuoden puolella.

Korttelinpäädyn kaavakartta: http://tinyurl.com/ogbphuy

Napsin tänään muutaman kuvan jo harjakorkeudessa olevasta talosta.

Sataman suunnasta nähtynä


Thomanderin pieni jugend vasemmalla. Uusi rakennus on hienosti saatu istumaan kummallakin puolella olevien matalampien rakennusten räystäslinjavaikutelmaan.


Brahenkadun ja Ratapihankadun kulma. Vanhat puutalot on purettu ja seuraavana kaivetaan pysäköintitilat maan alle?


Rakennusten valmistumisajankohtaa silmäiltäessä profiili on mielenkiintoinen ja vivahteikas!

[talojataloja]

törmäsin tähän foorumiin ja päätin kurkata mistä täällä puhutaan.
Kaikenlaista mielenkiintoista ja osin tuttuakin.

Teatteria koskevat pari kirjoitusta tuli tässä ihan loppupäässä vastaan ja niihin kommenttina että uuden osan seinät eivät tule olemaan kuparia vaan Corten terästä, arkkitehtien lempi ruostutusleikki nykyään . Samaa tavaraa kuin ajan virta tuolla Pinellan puistossa.
Vanha osa on kuparia eikä sitä saa muuttaa, rakennushan on kaavassa suojeltu nimenomaan ulkokuoren ja tiettyjen sisätilojen osalta. Sinistä ei tuosta siis tule missään tapauksessa, ulkonäkö ei muutenkaan kauheasti muutu joen puolelta.

ja ai joo, tietoa (jatkossa enemmänkin) löytyy osoitteesta www.turku.fi/teatterinperuskorjaus

tuolta löytyy linkit mm. teatterin kuvapankkiin, jonne on viety jotain tähän mennessä julkisia suunnitelmaosioita, aika vähän on vielä.

[Kantti]

Tuosta corten -teräksestä sen verran että on aivan mainio materiaali juuri tällaiseen yhdistelyyn jota Kaupunginteatterin laajennuksessakin hyödynnetään. Kaunis ja huoleton aikaa kestävä materiaali. Miten hyvin se vanhan kaupungin korjaus/lisärakentamisiin sopiikaan!

Turun Sanomissa oli 4.3. sivu jossa kerrottiin sekä Turun kaupunginteatterin laajennuksesta että Hrvensalo uudesta, Syvälahden koulun arkkitehtikilpailun voittajasta ja toteuttamisesta, joita varten on päätetty perustaa ns. keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö joka hoitaa rahoituksen. Kaupunki omistaa yhtiöstä 100%.

Syvälahden koulun arkkitehtikilpailun voitti VERSTAS Arkkitehdit Oy suunnitelmalla nimeltä Avain.

Kuva skannattu Turun Sanomista!
Verstas Arkkitehtien sivuilla oleva materiaali Syvälahden koulusta: http://www.verstasarkkitehdit.fi/public/085/

Projektin kaavaselostus jossa on havainnekuvia muistakin kilpailuun osallistuneista ehdotuksista: http://tinyurl.com/ps4qe7k
Turun Sanomissa asiaa käsiteltiin viime vuonna.

Hirvensalon koulun arkkitehtikilpailu on ratkennut
Hirvensalon koulun arkkitehtikutsukilpailu tuotti kuusi erilaista ehdotusta. Kaikissa ehdotuksissa vaativa tilaohjelma oli ratkaistu raadin mukaan toimivasti.

Palkintolautakunta päätti valita yksimielisesti VERSTAS Arkkitehdit Oy:n ehdotuksen ”Avain” kilpailun voittajaksi. Voittajaehdotuksen takana olivat arkkitehdit SAFA Väinö Nikkilä, Jussi Palva, Riina Palva ja Ilkka Salminen. Palkintolautakunta ei asettanut muita ehdotuksia paremmuusjärjestykseen. Uusi Lauttarannassa Vanhan Kakskerrantien varrella sijaitseva koulutalo tulee sisältämään tilat noin 500:lle vuosiluokkien 7–9 oppilaalle sekä vajaalle 300:lle vuosiluokkien 1–6 oppilaalle ja 140 päiväkotilapselle. Tällä hetkellä Hirvensalossa ei ole omia yläkoulutiloja.

Lisäksi rakennukseen sijoitetaan kirjasto, nuorisotoimen tilat ja neuvola- ja kouluterveydenhoitotilat. Rakennus on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2016.

Syvälahden koulu näyttää erittäin hyvältä joka tavalla! Lisäksi koulun yhteyteen tehtävät muut tilat ovat juuri kuten pitää ollakin tällaisessa hankkeessa!

[Nalle]

Selailinpa tuossa Kaupunkisuunnittelulautakunnan viimeisimmän kokouksen pöytäkirjaa. Fortuna-korttelin asemakaavaksi valittiin vaihtoehto A vaikka uutisissa olikin että Aurakadun ja Linnankadun kulmaan suunnitellaan taloa. Nyt sitä ilmeisesti ei ole tulossa.

http://www05.turku.fi/ah/ksylk/2014/031 ... 058721.htm

[Darre]

No niin, Strandellin tontin (Koulukadun ja Eerikinkadun kulman puutalojen) ympärillä tapahtuu taas. Tällä kertaa Meidän Turku ry on jättänyt valituksen Turun hallinto-oikeuteen nykyisestä kaavasta.

"Yhdistyksen mukaan asemakaava-alueella sijaitsevista rakennustaiteellista, kulttuurihistoriallista ja kaupunkikuvallista arvoa omaavista rakennuksista säilyy vain osa vuodelta 1853 olevasta ja Frithiof Strandellin vuonna 1899 laajentamasta puurakennuksesta vastoin museoviranomaisten asiantuntijalausuntoja."

http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/u ... makaavasta


"Yhdistyksen mukaan kaava-alueelle sallittava 8-kerroksinen uudisrakennus ei täytä asemakaavan sisältövaatimuksia. Yhdistys pelkää, että rakennuksen syvärunkoisuus johtaa huonoon asuntosuunnitteluun ja pimeisiin asuntoihin, kapeisiin ja varjoisiin piha-alueisiin. Autopaikkojen louhinta maan alle saattaa valittajien mukaan vaikuttaa pohjavesiolosuhteisiin ja naapuritalojen puupaalutusten kestävyyteen."

http://ts.fi/uutiset/kotimaa/609107/Mei ... makaavasta

[hmikko]

Yhdistys pelkää, että rakennuksen syvärunkoisuus johtaa huonoon asuntosuunnitteluun ja pimeisiin asuntoihin, kapeisiin ja varjoisiin piha-alueisiin.

Tän vois luulla ratkeavan sillä, että yhdistyksen jäsenet päättävät olla muuttamatta uuteen taloon asumaan ja luottaa siihen, että muutkin osaavat valita valoisuudeltaan itselleen riittävän asuinpaikan.

[grendy]

Yhdistys pelkää, että rakennuksen syvärunkoisuus johtaa huonoon asuntosuunnitteluun ja pimeisiin asuntoihin, kapeisiin ja varjoisiin piha-alueisiin.

Tän vois luulla ratkeavan sillä, että yhdistyksen jäsenet päättävät olla muuttamatta uuteen taloon asumaan ja luottaa siihen, että muutkin osaavat valita valoisuudeltaan itselleen riittävän asuinpaikan.

Tälläsistä valitusperusteluista huomaa tyhmempikin, että kyseessä on vaan kiusanteko. Miksi yhdistystä kiinnostaisi tälläiset asiat? Hohhoijaa.

[Kantti]

Puu ja Talo ry. sekä Meidän Turku ry tekevät molemmat tärkeää työtä vahtiessaan Turun rakennuskannan ja kaupunkikuvan muutoksia, purkamisia ja rakentamisia. Linja on paikoitellen kyllä melko fanaattinen ja ehdoton. Niin näiden Strandellin talojenkin kohdalla nyt vaihteeksi!

Alkuperäinen tilanne jossa kaikki tontilla olisi puskettu yhteen läjään ja kärrätty kaatopaikalle, on jo kokenut ratkaisevan muutoksen. Jossakin vaiheessa olisi oltava kykyä hyväksyä jotakin muuta kuin ainoastaan se, että halutaan kaikki, muu ei kelpaa. Veikkaanpa että valituksen jälkeenkään asetelma ei ole kaavoituksen ja rakentamisen osalta muuttunut, säilytetyksi päätetty vanha Eerikinkadun suuntainen talo vain on entistä huonommassa jamassa.
Miten kauan näissä valituksissa muuten menee, vuosi?

Ehdottomuudesta joutuu aina jotakin maksamaan, kannattaako se?

[Darre]

"Turun kaavoitustoimi on tehnyt muutoksia Sirkkalankadun ja Sepänkadun kulmausta koskevaan kaavaluonnokseen. Uudessa versiossa kulmauksessa sijaitseva puutalo suojeltaisiin."

http://yle.fi/uutiset/turun_sepankadun_ ... ia/7148759

Muutokset:

- Rakennusalat on käännetty siten, että uudisrakennusten ikkunattomat päädyt tulevat tontin 5 rajalle. Rakennusalan ja tontin 7 väliin on jätetty enemmän tilaan. Näin mahdollistetaan korttelin muiden tonttien täydennysrakentaminen jatkossa.

- Uudisrakentamista osoitetaan kaksi osin yhdeksänkerroksista kerrostaloa. Ylin kerros on sisäänvedetty ja kooltaan enintään 2/3 suurimman kerroksen alasta. Rakennusoikeuden 6200 k-m2 lisäksi saa rakennusten ensimmäiseen kerrokseen rakentaa yhteensä enintään 400 k-m2 varastoja ja liiketilaa. Uudisrakentamisen määrä on 6600 k-m2 eli sama kuin hyväksytyssä luonnoksessa.

- Autopaikkamääräystä on tiukennettu luonnoksen 1autopaikka /150 asuinkerrosneliömetriä koskemaan koko kerrosalaa eli 1 autopaikka/150 kerrosneliömetriä. Pihakannelle varattua aluetta on suurennettu hieman. Autopaikkoja voidaan tarvittaessa rakentaa kahteen kellarikerrokseen.

- Leikki- ja oleskelualuetta on rakennettava vähintään 200 k-m2.

- Rakennuksen vesikaton ja julkisivun leikkauksen korkein asema on määrätty.

- Sepänkadun ja Sirkkalankadun kulman puutalo suojellaan.



Lähde: http://www.turku.fi/Public/default.aspx ... tId=502559

Aiempaa keskustelua vuoden takaa samasta aiheesta: http://taloforum.fi/viewtopic.php?f=23& ... atu#p52644

[Kantti]

"Turun kaavoitustoimi on tehnyt muutoksia Sirkkalankadun ja Sepänkadun kulmausta koskevaan kaavaluonnokseen. Uudessa versiossa kulmauksessa sijaitseva puutalo suojeltaisiin."

Kaikenkaikkiaan tyydyttävä ratkaisu! Hyvää on se, että katunäkymä Sirkkalankadulla välillä Kivenhakkaajankatu - Sepänkatu jää olemaan ja talot kunnostetaan.

Kerrosmäärä on spekulatiivinen siinä mielessä, että jos rakennusten alle tulee vaikkapa 2 kerrosta pysäköintitiloja, joista alin on maan alla ja toinen kerros maan päällä, talon korkeus käytännössä voi olla 10 kerrosta.

[Sisu]

Kerrosmäärä on spekulatiivinen siinä mielessä, että jos rakennusten alle tulee vaikkapa 2 kerrosta pysäköintitiloja, joista alin on maan alla ja toinen kerros maan päällä, talon korkeus käytännössä voi olla 10 kerrosta.

Sisäänvedetyllä kattokerroksella saadaan hiukan kikkailtua, kunhan huolehtii ettei julkisivun ja vesikaton leikkauskohta ylitä määrättyä korkoa. Eli kahdeksan peruskerrosta tuottanee julkisivun osalta tuon koron, siihen päälle sisäänvedetty kattokerros ja talon alle sitten 1-2 parkkikerrosta. Eli onko kerroksia 9 vai 11, lieneekö suurtakaan väliä.

[Kantti]

Kerrosmäärä on spekulatiivinen siinä mielessä, että jos rakennusten alle tulee vaikkapa 2 kerrosta pysäköintitiloja, joista alin on maan alla ja toinen kerros maan päällä, talon korkeus käytännössä voi olla 10 kerrosta.

Sisäänvedetyllä kattokerroksella saadaan hiukan kikkailtua, kunhan huolehtii ettei julkisivun ja vesikaton leikkauskohta ylitä määrättyä korkoa. Eli kahdeksan peruskerrosta tuottanee julkisivun osalta tuon koron, siihen päälle sisäänvedetty kattokerros ja talon alle sitten 1-2 parkkikerrosta. Eli onko kerroksia 9 vai 11, lieneekö suurtakaan väliä.

Tarkoitan sitä, että autoparkki- pyöräsuoja jne. -tiloja ei lasketa kerroksiksi, kuten esimerkiksi Rettigin tonteille Vartiovuoren juurelle aikanaan rakennettujen kahden talon kohdalla. Toinen rakennuksista on itse asiassa pari kerrosta korkeampi nimelliskerrosmäärää. Vain asuinkerrokset lasketaan kerroksiksi. Toisaalta sillä onko kerroksia yksi enemmän tai vähemmän, ei suurta merkitystä kaupunkikuvallisesti ole. Rakennuttajalle taas merkitys on iso voiko myydä 9 tai 10 kerrosta.