Taloforum.fi

[Iggy.P]

Tähän ketjuun on tarkoitus koota tietoja Oulun vanhoista rakennuksista. Ne auttavat talolaisia luomaan tarkemman mielikuvan kaupungista (Oulu on yli 400 vuotta vanha). Ja ehkä myös kannustavat miettimään voisiko osa jo kadonneista rakennuksista olla palautettavissa katukuvaan. Oulu kilpailee asukkaista ja yrityksistä muiden pohjoisemman euroopan kaupunkien kanssa eikä sen vetovoima riitä tässä kilpailussa ellei se pysty käyttämään kaikkia vahvuuksiaan maksimaalisesti hyödykseen. Arkkitehtuuri on yksi yleisesti tunnustettu kaupunkien vetovoimatekijä. Nykyisellään Oulun keskustan kävijälle syntyy kaupungin rakennusvaiheista melkoisen rikkonainen kuva. Monia tunnettujen arkkitehtien suunnittelemia rakennuksia on historian saatossa kadonnut purkamisten myötä tai muutettu siten ettei niiden alkuperäisestä asusta ole säilynyt paljoakaan. Ehkä nyt voisi olla aika miettiä voisiko asialle tehdä jotain.

Oulun vahvuus ja myös heikkous liittyy sen sijaintiin. Toisaalta se erottuu monia muita pohjoisempana, ja siten erilaisena, mutta myös ilmastoltaan haastavampana.

Nämä rakennukset olivat keskustan merkittävintä osaa 1800-luvun lopussa:




Kulttuuritalo Valven vanha osa, joka sijoittuu Tori- ja Ojakatujen varteen, on rakennettu kahdessa osassa vuoden 1882 suurpalon jälkeen. Ensimmäinen ja toinen kerros on rakennettu vuosina 1883–1884 lääninarkkitehti John Lybeckin suunnitelmien mukaisesti uusrenessanssityyliin. Talonomistajan, kauppias Granbergin, jouduttua konkurssiin Oulun kaupunki osti rakennuksen ja arkkitehtitoimisto Grahn, Hedman & Wasastjernan suunnitelmien mukaan talo laajennettiin nykyiseen kokoonsa ja siitä tehtiin Oulun kaupungintalo. Muutostyöt tehtiin vuosina 1893–1894. Tuolloin rakennettu kolmas kerros on rakennustyyliltään lähinnä uusgotiikkaa.


Byströmin taloja 1880-luvulta. Oikean puolimmaisessa toimii nykyään Galleria 5:


Vuonna 1929 palanut Ainolan huvila:

[Iggy.P]

Raatihuoneeksi ja kaupungintaloksi laadittu suunnitelma 1800-luvun lopulta:


Se ei toteutunut, mutta on mielenkiintoista koettaa kuvitella se tähän:


Pallaksen talon suunnitelma toteutui ja rakennus on edelleen olemassa:


Julkisivu Kirkkokadulle:


Rakennuksen arkkitehtuuria on muutettu kattorakenteiden osalta. Ne olisi mahdollista palauttaa - niin on tehty jo muutamissa keskustan vanhoissa rakennuksissa:


Kauppahalli:

[Iggy.P]

Vielä joitakin kuvia Pallaksen talon korttelista. Pakkahuoneenkadun puolella siinä on nämä rakennukset:




Toisesta suunnasta:


Sama paikka ennen sotavuosia:


1944:


Toinen tuhoutuneista rakennuksista oli tämä. Sen piirustuksia olisi mahdollista hyödyntää korttelia uudistettaessa (vaikka kovin todennäköistä se ei ole). Rakennus on ollut ihan hieno:

[Iggy.P]

Mielipidekirjoitus Kalevasta 9/2023:


Kyllä Oulussa näkyy turisteja ja liikematkailijoita, mutta kirjoituksessa on silti totuuden siemeniä. Rovaniemellä heitä on enemmän.

Oulu on joskus ollut Suomen toiseksi suurin kaupunki:


Se oli ennen Helsingin nousua pääkaupungiksi. 1700-luvun lopulla Viipuri kuului "vanhaan Suomeen" - ja oli siten rajan toisella puolella, ja siellä oli vanha tuomiokirkko, mutta en tiedä miten sen koko vertautui Oulun kirkkoon.

Saattoi olla pienempikin. Tässä näkyvä torniosa toteutui vasta myöhemmin 1800-luvulla hieman erilaisena


Tuomiokirkon tornista otettu vanha kuva. Meren läheisyyden näkee siitä hyvin:

[Iggy.P]

Pakkahuoneenkadun varrelle on rakentumassa kiinnostava yhdistelmä uutta ja vanhaa. Seuraavat kuvat kertovat alueen vaiheista.

Mäkelininkadun risteys. Kuvan kortteleilla on paljon vasemmistolaista historiaa. Yrjö Mäkelin oli suutari, sanavalmis lehtimies, työväenpuolueen perustajajäsen, poliitikko, valtiopäivämies, aviomies ja suurperheen isä.


Paikalla aiemmin sijainnut työväenyhdistyksentalo. 1900-luvun vaihteessa Suomeen perustettiin yhä enemmän tehtaita, mikä synnytti uuden väestöryhmän joka ansaitsi elantonsa palkkatyöllä. Tämän ryhmän oikeuksia sekä etuisuuksia varten ryhdyttiin perustamaan ensin suurimpiin kaupunkeihin työväenyhdistyksiä, ja järjestäytyminen levisi nopeasti kaikkialle maahan. 1900-luvun alussa työväentaloja nousi Suomeen mittava määrä, moniin kuntiin ja pienempiinkin kyliin. Tampereen työväenyhdistys rakensi Suomen ensimmäisen kivirakenteisen työväentalon 1900-luvun alussa. Ouluun se tuli vain hieman myöhemmin:


Minusta nämäkin rakennukset voisi rekonstruoida. Kaupungista ei tule todella kiinnostavaa jos suositaan vain keskinkertaisia ratkaisuita:


Toisesta suunnasta:


Yksityiskohta:


Sisäpihalta:


Oulun järjestötalo (tunnetaan myös nimillä Kansan Tahdon talo ja Oulun Gibraltar). Talon rakentaminen aloitettiin vuonna 1912 ja se valmistui vuonna 1913. Oulun Järjestöyhdistys osti rakennuksen vuonna 1956, jolloin rakennus nimettiin järjestötaloksi. Rakennuksessa toimi Kansan Tahto-lehden toimitus, Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston ja Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuorten piiritoimisto.

[Iggy.P]

Ennen kuin rautatie ulottui Ouluun, muut liikenneväylät olivat yhdistäneet kaupungin Suomen muihin osiin ja muualle Eurooppaan. Vesireitit olivat tärkeämpiä kuin maantiet. Oulujoki oli liikenneväylä Itä-Suomeen ja rannikkolaivaliikenne yhdisti Oulun Etelä-Suomeen. Laivaliikennettä oli kuitenkin vain kesällä, joten kauppiaat kokosivat purjehduskauden aikana syksyyn mennessä tavaravarastot Ouluun.

1800-luvulla Ouluun rakennettiin arkkitehtuuria joka sisältää sellaisia muotoja & yksityiskohtia jotka tuovat kadulla jalkaisin liikkuvan näkökulmaan kiinnostavaa nähtävää:


Näiden esikuvat ovat keskiajan Euroopassa:


Rakennusten yläosan muoto on gotiikkaa:


Torin rannassa on ollut tällainen. Minusta sekin tulisi luonnollisesti palauttaa osaksi kaupunkikuvaa rakentamalla siitä kopio..(kuinkas muutenkaan)


Taiteilijan näkemys samasta rakennuksesta:


Keski-Euroopan vanhoissa kaupungeissa vastaavien rakennusten historia voi ulottua lähes tuhannen vuoden päähän:


Oulussa goottilaisia piirteitä näkee rakennusten lisäksi hautausmaalla. Intiön hautausmaa on kulttuurihistoriallisesti arvokas & merkittävä vanhan perinteen näyteikkuna:

[Iggy.P]

Suuri osa kaupunkikuvasta kadonneista rakennuksista unohtuu historian hämäriin. Oulua ei kuvattu piirrosten tai maalaustenkaan muodossa kovin paljoa ennen 1800-lukua. Nämä ovat harvoja joissa Oulu on ennen vuoden 1822 kaupunkipaloa.

Puista kaupunkia, keskellä kivestä rakennettu tuomiokirkko ja sitä vanhempi kellotapuli, joka korvattiin kirkon yhteyteen rakennetulla kellotornilla:


Tässä suurin rakennus on vanha Raatihuone:


Torikadun rakennuksia vanhassa valokuvassa. Keskellä oleva Toppeliuksen talo rakennettiin 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla aiemmin samalla tontilla (ja samalla suvulla) olleen puurakennuksen tilalle:


Se on säilynyt, mutta Oulun joitakin muita Suomen kaupunkeja vanhempaa ja ahtaampaa ruutukaavaa laajenneltiin aikanaan vähän sieltä sun täältä ja lopputulos näyttää nykypäivän kaupungissa tällaiselta:


Minusta kadut tulisi kaventaa vanhoihin mittoihin. Niiden leveys riittäisi jos keskusta rakennettaisiin kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen ehdoilla. Moottoritien ympäristöstä saatavat palvelut riittävät kyllä autoilijoiden tarpeisiin. Keskustan katujen ei tarvitse palvella ruuhka-aikojen liikennemääriä:


Aikanaan Oulu tunnettiin silloistaan. Kuvassa vanha osittain puurakenteinen silta:


Keskeisimpien kortteleiden vanhat arvorakennukset suojelivat ruutukaavaa levennyksiltä. Niiden ympäristössä kadut ovat vuosisataisissa mitoissaan:

[Iggy.P]

Vanhimmassa asemakaavapiirroksessa ruutukaavan alla näkyy 1600-luvun kaupungin hahmo. Se oli kaikkein vanhinta Oulua, perustamisvuodeksi mainitaan 1605. Se oli rakentunut maastonmuotojen mukaan samalla tavalla kuin keskiaikaiset kaupungit.



Vanhimmasta puukirkosta on säilynyt nämä piirroskuvat, kuvat on otettu aikalaislähteistä:


Linnasaaren rauniot. Yksi harvoja paikkoja jossa 1600-luvun Oulusta on säilynyt rakenteita:


Tämä kuva on 1600-luvulla rakennetusta Turkansaaren kirkosta. Se sijaitsee kuudentoista kilometrin päässä keskustasta. Kirkon muoto vastaa keskiaikaisia rakennuksia:


Vanha kartta:


Tornion vanha kirkko v.1686 on Suomen 1600-luvun puukirkkoarkkitehtuurin merkittävimpiä rakennuksia. Se on samankaltainen kuin Oulun vanhin kirkko on ollut:


Ja Kokkolan pedagogiosta voi päätellä miltä Oulun vanhin koulurakennus on todennäköisesti näyttänyt:

[Iggy.P]

Oululla on Suomen mittakaavassa merkittävää teollista historiaa, seuraavat kuvat ovat Myllytullin suunnalta.

Myllytulli on vanhalle teollisuusalueelle rakennettu kaupunginosa Oulun keskustan tuntumassa. Myllytullissa asuu runsaat 2 700 asukasta, ja siellä on noin 1 600 työpaikkaa (wiki)

Tämä puutalo sijatsi osoitteessa Isokatu 4. Sitä ei nykyään enää ole:


Tässä se on kuvattuna Isokadun ja Heikinkadun risteyksen läheltä. Taustalla näkyy Tuomiokirkon torni:


Toisesta suunnasta:


Näkymä tuomiokirkon tornista Myllytulliin. Edellisten kuvien rakennus näkyy alhaalla oikealla:


Tämäkin näkyi edellisessä kuvassa oikealla. Hammarin talon nimellä tunnettu rakennus purettiin myöhemmin:


Keskellä kuvaa oleva rakennus on tämä. Oulun vanha tyttölyseo v.1899, nykyinen Myllytullin koulu:


Teollista historiaa, kuvan rakennukset ovat säästyneet, piiput kadonneet:


1980-luvun alussa teollisuuden väistyttyä alueelta Myllytullin vanha teollisuusalue haluttiin kaavoittaa osaksi kaupungin keskustaa.

***

[tiiliskivi]

^Viimeisessä kuvassa näkyvä Oulun sähkölaitoksen entinen konttorirakennus osoitteessa Kasarmintie 3 kävi muutama vuosi sitten läpi remontin ja laajennuksen hoivakodiksi, jossa vajaa puolet rakennuksesta (20-luvun laajennusosa?) myös purettiin kokonaan ja rakennettiin uudelleen vanhalle tyylille uskollisesti. Ei nyt ohi kävellessä heti arvaisi, että vanhimmat osat päärakennuksesta on vuodelta 1909 ja uusimmat 110 vuotta myöhemmin.

Projektin vaiheita kuvien muodossa wikipediassa:
https://commons.wikimedia.org/wiki/Cate ... ie_3,_Oulu

[Iggy.P]

^Viimeisessä kuvassa näkyvä Oulun sähkölaitoksen entinen konttorirakennus osoitteessa Kasarmintie 3 kävi muutama vuosi sitten läpi remontin ja laajennuksen hoivakodiksi, jossa vajaa puolet rakennuksesta (20-luvun laajennusosa?) myös purettiin kokonaan ja rakennettiin uudelleen vanhalle tyylille uskollisesti.

Juuri tämä tapaus vaikutti ainakin minuun sikäli, että jos tuolle linjalle on kerran lähdetty niin rekonstruktiorakentamista kannattaisi miettiä laajemminkin.

Tämän ennalistamista olen erityisesti toivonut jo pidemmän aikaa ja kirjoittanut siitä täälläkin:


Nykyisin rakennus näyttää tältä. Se sijatsee osoitteessa Kirkkokatu 26:


https://fi.wikipedia.org/wiki/Weckmanin_talo

***

[Iggy.P]

Oulu tarvitsisi lisää vetovoimaisia näkymiä joita hyödyntää kaupungin markkinoinnissa. Nykyisin Oulua kuvataan usein melko tavanomaisten kävelykadun ja jokisuiston lisäksi lähinnä torin luona kauppahallin edessä. Torilta otetuissa kuvissa näkyy kojuja, vähän kauppahallia, "toripolliisi", taustalla Rantakadun taloja.. melkoisen vaatimatonta. Missään noista ei ole juuri mitään todella omaperäistä tai muista Suomen kaupungeista erottuvaa. Vain Uuden Seurahuoneen rakennus on yksittäisistä rakennuksista ehkä kaupungintalon ja Valven lisäksi kaupunkia esittelevän mainonnan näkökulmasta riittävän edustava, mutta niitä on vaikea saada kuviin siten että kuvissa näkyisi muutakin mielenkiintoista. Ja kaiken lisäksi nimenomaan uuden arkkitehtuurinhan tulisi Oulun kaltaisessa kaupungissa olla ´se kaupungin ykkösjuttu´ ja vanhaa sitten sen rinnalle edustavasti. Mutta koska tässä ketjussa tarkastellaan historiaa niin tuon tähän taas jotain historian hämäristä kaivamaani.

Kaupungin julkisuuskuvan korjaamiseksi jopa tämän näkymän palauttamista voisi harkita. Siinä on Kirkkokadun alkupäätä 1900-luvun alussa (aiemmissa kuvissa sama paikka näkyi 1800-luvun asussa):


Vanha kuva Seurahuoneen luota Torikadulta. Hevosia saisi kaupunkikuvassa näkyä enemmän. Ne ovat nykypäivän Oulussa erittäin harvinainen näky. Viime kesänä Helsingin ratsupoliisi oli vierailulla, se saattaa olla ainoa kerta jolloin olen niitä täällä nähnyt, en ainakaan äkkiseltään muista muita, poroja näkyy selvästi useammin..


Tämä on ollut hieno rakennus. Sen paikalla on nykyään hotelli:


Aleksanterin kadulta kadonneita rakennuksia. Osa niitä tuhoutui "mystisissä" tuhopoltoissa - epäilykset kohdistuivat ahneina pidettyihin rakennusyhtiöihin mutta todisteet puuttuivat. Oikean puolimmaisessa näkyy hienoja yksityiskohtia:


Koulukadun ja Linnakadun risteys. Kuvan rakennus on säästynyt:


Arkkitehtuuria menestyvän yrityksen rakennuksesta:


Tällaiset puutalot toisivat laitakaupungin kortteleihin mielenkiintoisia yksityiskohtia ja kerroksellisuutta: Kuvassa on Oulun leimasintehdas osoitteessa Asemakatu 35:

[Iggy.P]

Oulu sai sähköllä toimivat katulamput toisena Suomen kaupungeista. Tampereella sähkövalot olivat käytössä vuotta aiemmin. Vahvasti teollisuuteen suuntautuneet kaupungit näyttävät olleen uuden tekniikan käyttöönotossa suunnannäyttäjiä.

Ensimmäinen vesivoimalaitos rakennettiin Myllytulliin Oulujoen Lasaretinväylään vuonna 1903:


Sama rakennus laajennettuna v.1939:






Tästä vesi on virrannut ulos:




Koska joillakin saattaa olla vääriä käsityksiä Oulun ilmasto-oloista niin laitan tähän tammikuun keskilämpötilaa kuvaavan kartan. Siitä voi nähdä ettei Oulun talvi asteilla mitattuna poikkea kovin paljoa Suomen muista kaupungeista. Keskitalvella (ja kesällä) pohjoisen sijainnin huomaa valon määrästä. Oulussa aurinko nousee talven lyhimpänä päivänä kello 10.29 ja laskee kello 14.03. Päivän pituus on siis noin kolme ja puoli tuntia. Helsingissä aurinko nousee kello 9.24 ja laskee kello 15.13, eli päivän pituus on melkein kuusi tuntia.


Sateita Oulussa on vuositasolla vähemmän kuin muissa Suomen suurissa kaupungeissa. Omien havaintojeni mukaan lunta on talvella vähemmän kuin sisäsuomessa. Tuulisuutta kuitenkin riittää, ja pitkien, pimeiden ja märkien syksyjen ja keväiden aikana joskus tulee sellainen outo "maailmanlopun tunne" että loppuuko tämä koskaan. Totuin nuorena sisäsuomen oloihin.

[Iggy.P]

Jatkan karttojen parissa.

Palataan ajassa taas taaksepäin ja laajennetaan hieman näkökulmaa. Tässä on kaksi Euroopan historiasta kertovaa karttaa vuosisadoista jolloin Oulu rakentui maanosan pohjoiselle laidalle:


Valta vaihtui 1800-luvun alussa, mutta kehitys kohti Suomen itsenäisyyttä nopeutui:



Löytääkseen nykypäivän Oulusta mahdollisimman monia jälkiä kaikilta noilta vuosisadoilta täytyy tutkia historiaa melko tarkasti. Niitä löytyy mm. Franzenin talosta jossa onkin nähtävillä useita Oulun vuosisatoja. Talon kellarin uskotaan olevan 1600-luvulta, korkeassa kivijalassa on 1700-luvulta peräisin olevia osia ja puinen yläosa rakennettiin nykyiseen asuunsa 1800-luvulla. Franzenit olivat ns. tervaporvareita:


Tervaporvarit olivat Oulun ja Kokkolan kaupunkien johtavia kauppiassukuja, jotka kävivät 1700–1800-luvuilla ulkomaankauppaa tervalla. Terva oli 1800-luvulla Oulun keskeinen vientituote. Kainuun talonpojat toimittivat valmistamansa tervan pitkin Oulujokea Toppilan kaupunginosassa, Toppilansalmen pohjoisrannalla sijainneeseen Tervahoviin. Vienti- ja tuontikaupan lisäksi tervaporvarit harjoittivat laivanvarustusta ja sahatoimintaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tervaporvarit

Kaupungin keskustan lähialueiden vanhin säilynyt puutalo. Rakennus on aikoinaan toiminut tullitupana, ja sen historialliset lähteet voidaan jäljittää aina 1730-luvulle. Rakennus selvisi vahingoittumatta vuoden 1822 suurpalosta. Siinä toimii nykyään Merimiehenkoti-museo. Museota ylläpitää Pohjois-Pohjanmaan museo:


Ranta-alueen vanhoja aittoja. Niiden tarkkaa ikää ei tunneta koska ne ovat ns. kansan rakennuksia – rakennuksia joista ei laadittu piirustuksia. Vanhimmat saattavat olla 1700-luvulta:



1700-luvulla rakennettu Oxenstiernan talo Nahkatehtaankadun varressa Oulun vankilan portin lähettyvillä. Se on parhaiten säilynyt vankilarakennus Suomessa. Rakennus toimi vankilana 1790-luvulta nykyisen vankilan rakentamiseen 1886: https://www.kaleva.fi/oulun-vanhin-kivi ... an/2217565

Kaupunki oli niin puhdas ja valoisa. Matalat puutalot – kivitaloja oli, kirkkoa lukuunottamatta, vain neljä ja kaksikerroksisia puutaloja vain kaksi – suorien ja leveitten katujen varsilla olivat vaaleiksi maalatut ja näyttivät pienuudestaan huolimatta hauskoilta ja turvallisilta. (Kuvaus 1800-luvun Oulusta kirjasta Tervaporvari v.1933)

Magnus von Wright - Oulun kävelypuisto 1861:



Fregatti Toivo. Suurin Oulussa rakennettu purjelaiva. Se rakennettiin Toppilassa Kraakkulan veistämöllä vuosina 1869–1871 bostonilaisen William H. Varneyn piirustusten mukaan:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Toivo_%28fregatti%29

[Jary]

Kaupunki oli niin puhdas ja valoisa. Matalat puutalot – kivitaloja oli, kirkkoa lukuunottamatta, vain neljä ja kaksikerroksisia puutaloja vain kaksi – suorien ja leveitten katujen varsilla olivat vaaleiksi maalatut ja näyttivät pienuudestaan huolimatta hauskoilta ja turvallisilta.
(Kuvaus 1800-luvun Oulusta kirjasta Tervaporvari v.1933)

Magnus von Wright - Oulun kävelypuisto 1861:

Suurkiitos vinkistä!
Voi vain haaveilla kuinka luonto on tuolloin ollut vielä henkeäsalpaavan puhdas ja runsas; Hupisaaret ovat varmasti olleet nimensä veroinen keidas