Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Alakerrassa käydään jutustelua mielenkiintoisista rakennusprojekteista. Täällä ei välitetä korkeusennätyksistä vaan iloitaan myös pienemmistä rakennuksista ja vanhemmista arkkitehtuurin helmistä.
#63812
RV kirjoitti: Keskusta on pieni ja korkea, ja palvelut ovat lähellä, mikä tekee siitä ainoan oikean nk. kompaktikaupungin edustajan Suomessa Raision ja Pasilan lisäksi (tietääkseni), ja tämä seikka lisää sen arvoa.
En mitenkään tunnista Raisiota "kompaktikaupungiksi", mitä se tarkoittaa? Raisio on levällään kuin jokisen eväät, ohikulkutien varteen rakennettu kauppakeskus Myllykin imi Raision keskustasta merkittäviä liikkeitä sisäänsä jättäen keskustan puoliautioksi vähän nuhjaantuneen makuiseksi postmodernialueeksi.

Kouvolassa on yllättävän korkeaa rakentamista paikoin, kuitenkin näillä uuden Kouvolan modernimmilla nurkilla liikkuessa tulee väkisinkin vähän käyrä alaspäin olo. Kouvolan alunperin hieno kävelykatukin on selvästi tipahtanut jotenkin alaspäin. Johtunee Kouvolan kehityksen yleisestä taantumisesta?
tekijänä BellaCasa
#63826
RV kirjoitti:Kouvolasta; mielestäni ottaen huomioon sen aseman hyvin pienenä kaupunkina on vaikea uskoa, että uusien rakennusten tieltä olisi purettu mitään erityisen upeaa. Itse pidän hyvin paljon siitä valtavasta sata metriä leveästä tornitalosta (olisko Pohjolan talo? Hyvin laadukasta aikansa arkkitehtuuria), muista torneista ja kaupungintalosta, joka on hyvin tyylikäs. Keskusta on pieni ja korkea, ja palvelut ovat lähellä, mikä tekee siitä ainoan oikean nk. kompaktikaupungin edustajan Suomessa Raision ja Pasilan lisäksi (tietääkseni), ja tämä seikka lisää sen arvoa.

Ortodoksikirkkoihin suhtautuminen olisi ehkä ollut toisenlainen ainakin sodanjälkeisessä Suomessa, jos Karjala olisi säilynyt Suomen osana.

Uspenskin Rauhan kappelin viereen voisi mielestäni edes siirtää Seurasaareen Valamosta siirretty tsasouna. Jos tällainen siirto on kyetty tekemään vuosikymmeniä sitten, mikään ei estä siirtämästä sitä nykyisin sieltä syrjäisestä metsästä.
Kouvolasta on purettu hienoja puurakennuksia. Torin ympärillä oli useitakin huvilamaisia rakennuksia. Myös 1920-luvulta olevan kirjapainotalon takana oli kaunis koristeellinen puuhuvila. Kouvolan näyttävä asemamiljöö 1800-luvun lopulta on harmittavasti purettu. Tilalle rakennettiin hirveä 1960-luvun asemakonstruktio. Vanha apteekkirakennus on säilynyt ja se on todella kaunis ja tyylikäs. Sen toisessa kerroksessa on italialaistyylinen loggia. Viimeksi bongasin sen läheltä hienon löydön. Kouvolan vanhan VPK-talon, joka on mainio esimerkki puhtaasta funktionalismista. Rakennus on pieni ja hieman syrjässä ydinkeskustasta. Keskustassa oli yksi tai kaksi aika kaunista kivistä jugendrakennusta mutta niiden ulkonäkö on täysin hukkunut eri aikojen uusimisiin. Suuri talo on tosiaan nk. Pohjola talo. Kaupungin kokoon nähden se on aivan liian suuri, suorastaan kummallinen valkoinen muuri kaupungin sivussa. Kouvola on mielenkiintoinen kaupunki siinäkin mielessä, ettei sen keskustassa ole vanhaa kirkkoa, jonka ympärille asutus ja muu rakennuskanta olisi syntynyt. Kirkkohan on aina ollut kaupungin/kylän keskus. Kokonaisuutena Kouvola on ankea ja ennen kaikkea persoonaton mutta onneksi puistoalueet ovat huoliteltuja.
Kantti kirjoitti:
RV kirjoitti: Keskusta on pieni ja korkea, ja palvelut ovat lähellä, mikä tekee siitä ainoan oikean nk. kompaktikaupungin edustajan Suomessa Raision ja Pasilan lisäksi (tietääkseni), ja tämä seikka lisää sen arvoa.
En mitenkään tunnista Raisiota "kompaktikaupungiksi", mitä se tarkoittaa? Raisio on levällään kuin jokisen eväät, ohikulkutien varteen rakennettu kauppakeskus Myllykin imi Raision keskustasta merkittäviä liikkeitä sisäänsä jättäen keskustan puoliautioksi vähän nuhjaantuneen makuiseksi postmodernialueeksi.

Kouvolassa on yllättävän korkeaa rakentamista paikoin, kuitenkin näillä uuden Kouvolan modernimmilla nurkilla liikkuessa tulee väkisinkin vähän käyrä alaspäin olo. Kouvolan alunperin hieno kävelykatukin on selvästi tipahtanut jotenkin alaspäin. Johtunee Kouvolan kehityksen yleisestä taantumisesta?
Kouvolan kävelykatu eli Manski on liikkeiltään muuttunut. Moni liike/pankki lähti kauemmaksi rakennettuun Kauppakeskus Veturiin. Kävelykatu on ehkä hitusen huonossa kunnossa; suihkulähde ei enää toimi ja sen maakouru on peitetty. Ilmeisesti se kokonaan poistetaan. Rakennukset Manskin varrella muodostavat suuren muodottoman rakennusmassan, jossa ei estetiikalle kyllä ole sijaa. Kävelykadun kukkaistutukset ja valaisimet ovat muistaakseni aika onnistuneet.

Pohjolatalon lisäksi nykyisen torin vieressä on myös tornimainen kerrostalo ja sen vieressä jo 1960-luvulla (ehkä lopulla) valmistuneet, olisikohan kolme tai korkeintaan neljä hyvinkin korkeaa kerrostaloa. Kouvolassa on myös paljon tyhjää liiketilaa mikä ankeuttaa kaupunkikuvaa entisestään.
#63849
No tässä taas tietenkin tullaan siihen, että huvilamaisten puutalojen purkaminen vajaa 100 000 alueen keskustasta on mun mielestäni täysin perusteltua. En myöskään hyväksy edelleenkään kaiken sellaisen joka on rakennettu tiettyinä kahtena vuosikymmenenä automaattisesti pitämistä "hirvityksinä".

Ja joo, kovaa on ollut Kouvolan taantumus viime vuosina, eikös tuolla olla jo yli 10 000 asukasta menetetty 10 vuodessa? Sain paikan muhkeudesta huolimatta hyvin hiljaisen vaikutelman muhkeudestaan huolimatta. Mikä on syy, kun liikenneyhteydetkin ovat loistavat? Joku paperitehdas Kuusankoskelta muistaakseni suljettiin, mutta ei kai ton kokosen kaupungin alueen koko talous yhdestä tehtaasta riipu :o
tekijänä 3nCol
#63862
Satuin huomaamaan mielenkiintoisen Kouvola-keskustelunne, joten näin kouvolalaisena voisin ottaa vähän kantaa aiheeseen.
RV kirjoitti:Ja joo, kovaa on ollut Kouvolan taantumus viime vuosina, eikös tuolla olla jo yli 10 000 asukasta menetetty 10 vuodessa? Sain paikan muhkeudesta huolimatta hyvin hiljaisen vaikutelman muhkeudestaan huolimatta. Mikä on syy, kun liikenneyhteydetkin ovat loistavat? Joku paperitehdas Kuusankoskelta muistaakseni suljettiin, mutta ei kai ton kokosen kaupungin alueen koko talous yhdestä tehtaasta riipu :o
Kouvolan väkiluvun putoaminen ei ole keskustan kuolemisen syy; itseasiassa Kouvolan keskusta on muuttovoittoista aluetta, kun Kouvolan sisällä on vahva muuttoliike keskustaan päin. Varsinainen syy on uusi Kauppakeskus Veturi noin 5km päässä keskustasta, joka on tehokkaasti tyhjentänyt keskustan liikkeet. Kouvolan Sanomissa oli muistaakseni juttua, että joissain liikkeissä jopa puolet asiakkaista on hävinnyt.

Viime aikoina on paljon puhuttu Kouvolassa keskustan elvyttämisestä ja nyt on suunnitteilla Kouvolassa Manskin osittainen kattaminen ja erään matalan rakennuksen korottaminen asuinkerroksilla ja Manskin ja Aseman välisen tien muuttaminen kävelykaduksi. Hyviä suunnitelmia, mutta harmi vaan, että lopullinen vahinko on jo tapahtunut, ellei jostain nyt saada lisää valtava määrä venäläisiä turisteja...

Kouvolan keskustan vanhojen rakennuksten purkua en pidä niin valtavana vahinkona, koska uutena kaupunkina ei keskustassa ollut kuin pari hajanaista kivitaloa ja puutaloja. Puutaloidylli olisi toki todella ihana paikka asua, mutta kaupungin keskustoihin ne eivät mielestäni kuulu. Kouvolan keskusta on ruma, mutta pirun käytännöllinen. Lisäksi tykkään keskustan useista massiivisista kerrostaloista ja kaupunkimaisesta fiiliksestä. Mielummin ruma ja massiivinen, kuin ruma ja munaton ja tylsä.

Kuva

Enemmän minua surettaa Kouvolan sivukylien keskustaajamien kohtalot. Niihin idylliset puurakennukset sopisivat kuin nenä päähän, mutta Kouvolan ja muun Suomen hengessä on ne kaikki lanattu maan tasalle parkkikenttien ja markettien tieltä. Kuvassa on Korian taajama (radanvarsitaajama 8km Kouvolan keskustasta) joskus muinoin. (Kuva Korian Facebook-sivuilta) Nykyään paikka on aika erilainen, kuten Bing-mapsissa näkyy.

Kouvolan kaupungin julkistamassa keskustavisiossa oli todella hyviä suunnitelia keskustaan, esim korttelien täydentämistä ja korottamista, parkkikenttien rakentamista jne. ja suunnitteilla/rakenteilla on muutamia ihan hyviä kohteita tällä hetkellä. Voisin joku päivä käydä kuvailemassa keskustassa, niin pistän kuvia ja juttua sitten Kouvola-threadin puolelle. (Sellainenkin kai on olemassa :D).
#63866
Keskeinen tekijähän on myös liikenteellinen; esim. pohjoisesta ei pääse helposti keskustaan, koska aikanaan jo 60 vuotta suunniteltu uusi pohjoinen sisääntulo jäi toteutumatta. Yllättävää kyllä, se sisältyy yhä suunnitelmiin, kun ohikulku aikanaan parannetaan!

Ja joo, tuo ennemmin muhkea kuin munaton on kuin suora lainaus mun ajatuksista :) Mielipiteitä on useita, mutta mielestäni yksikerroksisilla puutaloilla ei vain ole arvoa eikä mitään sijaa suuremman taajaman keskustoissa; siksi etenkin tehokkuusintoilijoiden tällaisten rakennusten voimakas puolustaminen ihmetyttää. Vaikka kuinka olisi umpikorttelia, ei se yksikerroksisena mitään hyödytä. Sen sijaan edustavat kivitalot olisi pitänyt säästää.

Offina; jännää että kiinteästi Kouvolaan kuuluvaa Iiittiä suunnitellaan liitettävän Lahteen.
tekijänä BellaCasa
#63870
RV kirjoitti:No tässä taas tietenkin tullaan siihen, että huvilamaisten puutalojen purkaminen vajaa 100 000 alueen keskustasta on mun mielestäni täysin perusteltua. En myöskään hyväksy edelleenkään kaiken sellaisen joka on rakennettu tiettyinä kahtena vuosikymmenenä automaattisesti pitämistä "hirvityksinä".

Ja joo, kovaa on ollut Kouvolan taantumus viime vuosina, eikös tuolla olla jo yli 10 000 asukasta menetetty 10 vuodessa? Sain paikan muhkeudesta huolimatta hyvin hiljaisen vaikutelman muhkeudestaan huolimatta. Mikä on syy, kun liikenneyhteydetkin ovat loistavat? Joku paperitehdas Kuusankoskelta muistaakseni suljettiin, mutta ei kai ton kokosen kaupungin alueen koko talous yhdestä tehtaasta riipu :o
Itse katson puurakennuksia kulttuurihistorian näkökulmasta. Ensinnäkin rakennuskannan kerroksellisuus ja kuuluu hyvään ja mielenkiintoiseen kaupunkikuvaan, mutta mitään ei saa purkaa ellei ole pätevää perustelua, toiseksi oman kaupungin/maan historiaa tulisi arvostaa eikä ajatella vain rakennustehokkuutta ja rahaa, kolmanneksi vanhojen rakennusten mukana katoavat ei vain itse rakennus vaan myös ihmiset ja tarinat, neljänneksi vanha puurakennuskanta on ihmisenmittaista ja fantastisen omaleimaista, joka sopii erinomaisesti suomalaisiin pieniin kaupunkeihin ja viidenneksi on puu hieno, Suomeen sopiva materiaali. Ei voi kuin ihmetellä etteivät suomalaiset hyödynnä puuta enemmän ja kansainvälisesti eri asioissa. Jos uutta rakennetaan ja toivottavasti niin tehdään ja vielä laadukasta niin uuden ja vanhan harmoninen kokonaisuus on myös tärkeää. Nythän monet suomalaiset kaupungit näyttävät aika hajanaiselta; on matalaa, korkeaa, vanhaa, uutta, lukuisa joukko erilaisia materiaaleja ja kaikkea vähän miten sattuu. Moni 1960-luvulla rakennettu rakennus on melkoisen huonoa arkkitehtuuria, poikkeuksiakin on esim. paljon parjattu Makkaratalo Hesassa. Suomessa on tilaa rakentaa yllin kyllin, joten modernimpaa ja korkeampaa voi rakentaa kaupungista sivummalle, jos sitä ihan hirveästi haluaa. turha suomalaisista kaupungeista on mitään persoonattomia new yorkeja tehdä.

Suomessa kulttuurikasvatus kouluissa ja kodeissa on hiukan heikossa hapessa, toisin on Etelä- ja Keski-Euroopassa, jossa ihmiset syntyvät kaiken säilyneen kulttuurin keskelle ja oppivat jo heti arvostamaan ja puolustamaan sitä niin päättäjien kuin tavallisen kansalaistenkin keskuudessa. Mutta urheilu, sinänsä hyvä ja tärkeä asia, niin sehän se vasta mahtava juttu on, aivan yliarvostettu asia.
tekijänä BellaCasa
#63871
3nCol kirjoitti: Viime aikoina on paljon puhuttu Kouvolassa keskustan elvyttämisestä ja nyt on suunnitteilla Kouvolassa Manskin osittainen kattaminen ja erään matalan rakennuksen korottaminen asuinkerroksilla ja Manskin ja Aseman välisen tien muuttaminen kävelykaduksi. Hyviä suunnitelmia, mutta harmi vaan, että lopullinen vahinko on jo tapahtunut, ellei jostain nyt saada lisää valtava määrä venäläisiä turisteja...

Kouvolan kaupungin julkistamassa keskustavisiossa oli todella hyviä suunnitelia keskustaan, esim korttelien täydentämistä ja korottamista, parkkikenttien rakentamista jne. ja suunnitteilla/rakenteilla on muutamia ihan hyviä kohteita tällä hetkellä. Voisin joku päivä käydä kuvailemassa keskustassa, niin pistän kuvia ja juttua sitten Kouvola-threadin puolelle. (Sellainenkin kai on olemassa :D).
Kouvolan keskustasuunnitelmille toivon menestystä. Toivoisin näkeväni suunnitelmissa rohkeutta ja luovuutta ja ehkä hieman futuristisuuttakin. Uusimmista keskustan kerrostaloista aseman edessä olevat ovat onnistuneet; juuri sopivan kokoiset ja ne antavat kaupunkikuvaan riittävästi ryhtiä vaikka ne peittävätkin vanhan koulurakennuksen kokonaan.
#66401
Mua harmittaa hirveesti tän purkaminen aikoinaan (Moskova). Todella näyttävää massiivista "Kouvola-arkkitehtuuria", josta minä outona satun pitämään.
Kuva
#68433
..............................................................................................................................................................................................................


Keisariajan sotilaskirkot



Vuonna 1895 kenraalikuvernööri Feodor Heiden teki aloitteen Venäjän sotaministeriölle varuskuntakirkon rakentamisesta Tuusulaan. Ratkaisu Pietarissa oli myönteinen. Aluksi tarkoituksena oli rakentaa puukirkko, mutta rakennussuunnitelmaa muutettiin ja päätettiinkin rakentaa kivikirkko. Sen piirustukset laati arkkitehti Shaposnikov.

Kirkon rakennustyöt aloitettiin toukokuussa 1897. Kenraalikuvernööri Bobrikov kävi Tuusulassa maaliskuussa 1900, jolloin hän osallistui kirkonkellojen nostotilaisuuteen. Samalla hän tarkasti varuskunnan joukot.

Pyhälle Nikolaokselle pyhitetty kirkko oli eräs Suomen komeimmista sotilaskirkoista, joita vuosisadan vaihteessa rakennettiin. Kirkon rakennuspaikaksi oli valittu mäki, josta se hallitsi Tuusulan maisemaa. Kirkon juhlava vihkimistilaisuus oli lokakuussa 1900. Valmistunut varuskuntakirkko oli osa sitä rakennusohjelmaa, mikä osaltaan kuului laajaan venäläistämisprosessiin.

Kirkon läheisyydessä oli ortodoksinen hautausmaa, metsäkalmisto nykyisten asuinrakennusten alla.

Kirkossa oli jumalanpalveluksia aina vuoteen 1922. Käyttämätön ja rapistunut kirkko purettiin 1958 ja sen ympärillä ollut hautausmaa "katosi".


Kuva



Vastaavan kohtalon koki myös tämä:

Kuva



http://sivustot.tuusula.fi/museot/kotis ... =201326592
#68551
Ryssäviha on meillä perinne, kuten ruotsalaisille alamaisina olokin ;) Ortodoksi = ryssä saatana perkele. Muistakaamme Suomenlinnan karmea raiskauksenomainen luomus sen tilalla olleen upean pikkukirkon päällä...

Mielestäni kuin buddhalaisia luostareita, moskeijoja, tahi luterilaisia kirkkoja on moraalisesti äärimmäisen väärin tuhota.
#68554
RV kirjoitti:Ryssäviha on meillä perinne, kuten ruotsalaisille alamaisina olokin ;) Ortodoksi = ryssä saatana perkele. Muistakaamme Suomenlinnan karmea raiskauksenomainen luomus sen tilalla olleen upean pikkukirkon päällä...

Mielestäni kuin buddhalaisia luostareita, moskeijoja, tahi luterilaisia kirkkoja on moraalisesti äärimmäisen väärin tuhota.
Suomalaisten perisynti on se ettei meillä puhuta vaikeista tai hankalista asioista eikä niitä siksi käsitellä mitenkään. Ne yritetään vaieja kuoliaaksi. Siinä on sellainen huono puoli että ne muuttuvat ennenpitkää tabuiksi joista kukaan ei uskalla puhua. Ja kun ne nousevat uudestaan pintaan neuroottinen kompleksi on valmis. Vanha sananlasku sanoo että ovesta ulos heitetty piru tulee sisään savupiipusta: mustana ja nokisena.
#68621
RV kirjoitti: Muistakaamme Suomenlinnan karmea raiskauksenomainen luomus sen tilalla olleen upean pikkukirkon päällä...

Mukavaa huomata että foorumilta löytyy arvostusta slaavilaiselle kauneudelle. Venäläisillä on aina ollut runsain mitoin sitä mikä tuntuu Suomesta välillä puuttuvan kokonaan: luovuutta.

Luovia ihmisiä on tosin Suomessakin ollut aina kaikkina aikoina mutta heidän vaikutusmahdollisuutensa on usein tukahdutettu tietyn kapeakatseisen köörin toimesta.



Tässä vielä yksi monista edesmenneistä sotilaskirkoista. Kuva on Lappeenrannasta:

Kuva



Tämä nikkarityylin taidonnäyte purettiin heti itsenäistymisen jälkeen.


Lähde: Suuriruhtinaan maa
#68628
Syy tosin lienee ollut ennemminkin tuolloin jonkinlainen vapaudennäytös... Onneksi eivät esim. Turun Linnaa sentään lähtenyt polttamaan tjs aikoinaan kun ruotsalaiset häipyi.
#68629
RV kirjoitti:Syy tosin lienee ollut ennemminkin tuolloin jonkinlainen vapaudennäytös... Onneksi eivät esim. Turun Linnaa sentään lähtenyt polttamaan tjs aikoinaan kun ruotsalaiset häipyi.
Sotilaskirkkojen purkamisiin vaikuttaneet syyt lienevät toisaalta olleet sekä käytännölliset että suomalaisuutta korostamaan pyrkivät - kuin myös monimutkaisen psykologisen itä-fobian seurausta. Venäjä on aina sekä ihastuttanut että vihastuttanut suomalaisia.

Itä-naapurimme on aina ollut sotilaallisen suurvallan lisäksi taiteen ja kulttuurin suurvalta josta on ammennettu vaikutteita maamme musiikkiin ja taiteeseen. Venäjän vanha pääkaupunki Pietari on yksi maailman merkittävimmistä kulttuurikaupungeista joka on vetänyt jo kolmen sadan vuoden ajan itseensä taitavia yksilöitä koko laajan valtakunnan alueelta. Sellaisen kaupungin läsnäolo ei ole voinut olla vaikuttamatta merkittävällä tavalla pieneen naapurimaahan. Ihailun ja pelon sekaisia tunteita on tunnetusti vaikeaa käsitellä.

Kirkkoja purettiin ja kaltoinkohdeltiin Suomen lisäksi tunnetusti myös Venäjän maalla ateistisen Neuvostoliiton toimesta. Alla kuva Pietarista puretusta kirkkorakennuksesta. Sen oli suunnitellut tunnettu italialainen arkkitehti Bartolomeo Rastrelli:


http://fi.wikipedia.org/wiki/Hein%C3%A4 ... a-1840.jpg


Kuvassa näkyy myös Pietarin ns.heinätorin vilkasta elämää jota on kuvannut teoksissaan mm. Fjodor Dostojevski.
  • 1
  • 12
  • 13
  • 14
  • 15
  • 16