Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

#42313
Tein aiheelle oman ketjun, koska sen verran mielenkiintoinen julkaisu kyseessä. Tarjoaa useita uusia kuvia ja diagrammeja sekä ennen kaikkea on hyvä yhteenveto eri alueiden tilanteesta ja kaavoitusvaiheesta.


Selvitys ladattavissa täältä: http://www.hel.fi/static/public/hela/Ka ... /Liite.pdf

Kuvakori: http://aineistopankki.hel.fi/?cart=1239-ldamfldiem&l=FI
Helsingin kaupunki / KSV kirjoitti:Korkea rakentaminen on mahdollista historiallista kaupunkikuvaa vaarantamatta

Kaupunkisuunnitteluvirastossa on laadittu selvitys ja sen pohjalta periaatteet korkeasta rakentamisesta Helsingissä. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee periaatteita kokouksessaan tiistaina 29. marraskuuta. Asia on ajankohtainen, sillä eri puolille kaupunkia on esitetty lukuisia korkeaan rakentamiseen tähtääviä ehdotuksia.

"Aihe on ajan hengen mukainen. Korkeista taloista käydään nyt vilkasta keskustelua. Korkea rakentaminen on niin monisäikeinen asia, että asemakaavakohtainen arviointi ei mielestäni riitä, vaan tarvitsemme kaupunkitasoisia periaatteellisia linjauksia", sanoo Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi.

Helsingin kaupunkikuva perustuu merelliseen horisontaaliseen siluettiin, josta kohoavat maamerkit muodostavat koko pääkaupungin ikonisen maiseman. Siluetin tekee ainutlaatuiseksi se, että Helsinki on yksi Euroopan harvoista avomeren tuntumassa sijaitsevista pääkaupungeista. Merellinen Helsinki on yksi ympäristöministeriön määrittelemistä Suomen kansallismaisemista.

"Helsingissä on pitkään vaalittu harmonista matalahkoa kaupunkikuvaa, josta vain muutamat arvorakennukset, kuten kirkkojen tornit, erottuvat muuta rakennetta korkeampina. Tätä pidetään Helsingin vahvuutena, emmekä jatkossakaan halua korkeaa rakentamista kaupungin historiallisesti arvokkaaseen ytimeen", Rajajärvi sanoo.

"Kehittyvässä kaupungissa on oltava mahdollisuuksia erityyppisille rakennushankkeille. Kaupunkisuunnittelussa on löydettävä tasapaino historiallisten arvojen vaalimisen ja kaupungin kehittämisen välillä. Korkea rakentaminen on tämän ajan trendi ja senkin tulee saada sijansa kerrostuneessa kaupunkirakenteessa. Kaupungin tehtävänä on varmistaa, että hankkeet toteutetaan kaupunkirakenteellisesti perusteltuun paikkaan, laadukkaasti ja kaupunkikuvaa rikastuttavalla tavalla".

Kaupunki jaetaan vyöhykkeisiin

Kaupunkisuunnitteluvirasto ehdottaa, että Helsinki jaetaan korkean rakentamisen suhteen kolmeen vyöhykkeeseen. Vyöhykkeelle A ei kaavoiteta uusia merkittävästi nykyisestä korkeusmittakaavasta poikkeavia rakennuksia. Tähän vyöhykkeeseen kuuluu Helsingin ydinkeskusta ja suuri osa kantakaupunkia. Vyöhykkeellä B korkea rakentaminen on mahdollista keskeisillä paikoilla, mikäli rakentaminen täyttää kaupunkirakenteeseen ja kaupunkikuvaan liittyvät kriteerit. Arvioinnissa on otettava huomioon esimerkiksi hankkeen vaikutus kansallismaiseman merelliseen näkymään. Tähän vyöhykkeeseen kuuluvat mm. Keski-Pasila, Kalasataman keskus ja Jätkäsaari.

Vyöhykkeiden A ja B välissä on alueita, jotka on nimetty vyöhykkeeksi Ba. Näillä alueilla ympäristöään korkeampi rakentaminen (enintään noin 16 kerrosta) on mahdollista tapauskohtaisen edellytysten ja vaikutusten arvioinnin jälkeen, mikäli rakennus on perusteltu osa korttelirakennetta tai aluetta. Tähän alueeseen kuuluvat Hietalahden altaan ympäristö sekä osia Hanasaaresta ja Sompasaaresta. Muut osat Helsingistä sijoittuvat vyöhykkeelle C. Tälle alueelle tehdään yleissuunnitelma, jossa osoitetaan korkean rakentamisen toivottavat ja mahdolliset sijoituspaikat alakeskuksissa, liikenteen solmukohdissa ja kaupungin sisääntulonäkymissä.

Korkeaksi rakentamiseksi on määritelty ympäröivästä rakennuskannasta selkeästi poikkeava ja kauas näkyvä rakentaminen. Tämä tarkoittaa käytännössä yli 16-kerroksisia rakennuksia.

Hankkeita vireillä eri puolilla kaupunkia

Helsingissä on käyty vilkasta keskustelua rakennusten korkeuksista aikaisemminkin. Ensimmäisen kerran asia nousi julkiseen keskusteluun jo 1920-luvulla. Taustalla vaikutti moderni kansainvälinen aateilmapiiri, johon pilvenpiirtäjät kuuluivat oleellisena osana. Ainoa noilta ajoilta toteutunut hanke on kuitenkin Hotelli Tornin 14-kerroksinen rakennus vuodelta 1931.

Helsingissä on parhaillaan vireillä noin 50 uutta korkeaa rakennusta eri puolille kaupunkia. Luku pitää sisällään toteutumattomat kohteet sekä vahvistetuissa että tekeillä olevissa asemakaavoissa ja osayleiskaavoissa. Lisäksi on yksittäisiä hankkeita, joiden osalta asemakaavaprosessia ollaan vasta aloittamassa. Korkeaa rakentamista on alustavasti ehdotettu eri puolille enemmänkin. Tilanne hankkeiden osalta muuttuu kuitenkin koko ajan. Hyväksytty asemakaava ei sinällään takaa hankkeiden toteutumista. Toteutumiseen vaikuttavat monet muutkin tekijät, ennen muuta hankkeiden liiketaloudellinen kannattavuus.

Syksyyn 2011 mennessä vahvistetuissa asemakaavoissa korkean rakentamisen kohteita on vain kourallinen. Pasilan Konepaja -alueen päässä olevan toimistorakennuksen, Messukeskuksen hotellin ja Salmisaaren toimistorakennuksen kaavat ovat lainvoimaisia, mutta hankkeet eivät ole toistaiseksi lähteneet toteutumaan. Muut esillä olevat hankkeet sijaitsevat eri puolilla kaupunkia. Oman ryppäänsä muodostavat Keski- Pasila, Kalasatama, Herttoniemen metroasema sekä Itäkeskus.

"Oikein sovitetulla ja hyvin suunnitellulla korkealla rakentamisella on jopa mahdollisuus selkeyttää Helsingin kaupunkikuvaa. Esimerkiksi Teollisuuskadun luonne tulee muuttumaan nykyistä urbaanimmaksi, kun toisessa päässä katua kohoavat Keski-Pasilan tornit ja toisessa Kalasataman tornit. Tässä tapauksessa korkea rakentaminen kertoo omaa tarinaansa kehittyvän alueen luonteesta", toteaa Rajajärvi.

Vasta valmistuneessa selvityksessä uutena hankkeena on esillä myös Jätkäsaareen ajateltu korkea hotellirakennus.

"Myös Jätkäsaari on mahdollinen paikka korkealle rakentamiselle. Alueen luonne entisenä satama-alueena poikkeaa kantakaupungin kulttuurihistoriallisten kortteleiden luonteesta. Lisäksi tekemämme 3D-malli osoittaa mielestäni sen, ettei Jätkäsaaren korkea rakentaminen turmele Helsingin arvokasta horisonttia".
#42588
Helsingin Sanomat 31.11.2011 kirjoitti: Helsingin tornitalot vaativat kypsyttelyä


Korkean rakentamisen selvityksestä ei tehty päätöksiä vielä tiistaina Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

Puheenjohtaja Lasse Männistö (kok) sanoo, että iso periaatteellinen asia vaatii harkintaa. Hän arvelee, että nykyistä selvästi korkeampi rakentaminen sopii kantakaupungin laitamille. kuten viime viikolla julkistetussa raportissa on suositeltu.

"Jollei se uhkaa kantakaupungin tärkeitä arvoja", Männistö lisää.

Pilvenpiirtäjistä valmistuneen raportin mukaan yli 16-kerroksisia taloja voi rakentaa muun muassa Keski-Pasilaan ja Kalasataman alueelle.

"Niistähän on jo olemassa valtuuston päätöksiä."

Myös Jätkäsaareen on Männistön mielestä mahdollista rakentaa selvästi korkeampia taloja kuin kantakaupungissa nykyisin on.

Hän pitää Jätkäsaarta sopivana paikkana myös tornihotellille, jota norjalainen kiinteistösijoittaja kaavailee.

Keski-Pasila ja Kalasatama ovat puolestaan kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtajan Osmo Soininvaaran (vihr) mielestä sopivia paikkoja tornitaloille.

Soininvaara ei myöskään tyrmää suoralta kädeltä Jätkäsaaren hotellia.

"Se on mahdollinen, mutta ei tule tällä vielä hyväksytyksi."

Helsingin suunnittelussa alkaa Soininvaaran mukaan uusi vaihe, jos korkean rakentamisen periaatteet hyväksytään.

"Mutta sen jälkeen on vielä mahdollisuus katua, kun hankkeiden asemakaavoista päätetään lopullisesti", Soininvaara sanoo.
#44757
Laiturissa on näyttely Helsingin korkeasta rakentamisesta. Suosittelen käymään, siellä on faktaa korkeasta rakentamisesta yleisesti ja tietysti kerrotaan myös Helsingin tornisuunnitelmista. Keski-Pasilan vanha pienoismalli on näyttelyssä ja uusi hieno pienoismalli Kalasataman keskuksesta.
Näytelly on käynnissä 17. päivä asti. http://laituri.hel.fi/fi/node/384/image_gallery

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Ja linkkinä diagrammi Helsingin korkeimmista rakennuksista. Lukemat hyvin myös merenpinnasta.
http://img839.imageshack.us/img839/571/ ... grammi.jpg

edit: yksi kuva lisätty
#48915
Hbl:ssä kritiikkiä juurikin tästä korkeasta rakentamisesta. Pääasiassa kritiikkiä tulee arkkitehti Vilhelm Helanderilta, joka mainitsee tietysti iänikuiset varjot ja aina katalan tuulen. Tornit Kalasatamassa vaikuttavat Helanderin mielestä ympäristöönsä negatiivisesti. Jutusta ylipäätänsä voi helposti saada käsityksen, että Kalasatamaan oltaisiin nyt rakentamassa vain ja ainoastaan "pilvenpiirtäjiä", mikä ei tietysti vastaa todellisuutta ollenkaan.

http://hbl.fi/nyheter/2012-09-23/skyskr ... elsingfors
#48916
No onneksi Kalasatama ainakin toteutuu, huolimatta pientä viivettä rakentamisen alkamisessa (valmistunee kuitenkin tavoiteajassa). Keski-Pasilakin tietääkseni on edelleenkin yleisesti hyväksytty hanke, en ole oikein kenenkään kuullut sitä vastustavan intohimoisesti. Jätkäsaaren torni toivottavasti saa pikaisen kaupunginhallituksen ja valtuuston siunauksen, hanketta ei missään nimessä saa enää venyttää!

Mun mielestä Helsinki on elävä kaupunki ja tarvitsee uusia tuulia rakentamisen suhteen, jotta se pysyy elävänä. Mielestäni korkea rakentaminen on hienoa ja suunnitelmat ovat kauniita eivätkä ole ristiriidassa vanhan kanssa. Lisäksi toteutukseen on vaadittu, että ne toteutetaan korkealaatuisina ja kauniina, joten ei ole vaaraa, että torneista tulisi mitään neuvostotorneja.

Nyt kun mereltä katsoo Helsinkiä, niin aika latteahan tuo kaupunki on. Olisi hienoa, jos "pinta" saataisiin elävämmäksi erilaisilla korkeuksilla.

Miksi muuten lehtiin aina valitaan niin kriittisiä juttuja, missä on kaikki hypetys ja positiivisuus?

Tuntuu, että näillä ylikriittisillä on turhan paljon aikaa käytössä ja tarkoitus vain tuoda omaa nimeä ja egoa esiin. Jos enemmistö on sitä mieltä, että siitä vaan rakentamaan, niin ihan turha valittaa!
#48922
HCB kirjoitti:Miksi muuten lehtiin aina valitaan niin kriittisiä juttuja, missä on kaikki hypetys ja positiivisuus? Tuntuu, että näillä ylikriittisillä on turhan paljon aikaa käytössä ja tarkoitus vain tuoda omaa nimeä ja egoa esiin.
En usko, että lehtiin varta vasten valitaan nimenomaan vastustavia juttuja. Oma kokemukseni Tampereelta, ja takavuosilta myös pääkaupunkiseudulta, on, että vastustajat ovat yleensä aktiivisempia. Se on loogista, sillä kun jokin hanke julkistetaan ja esitetään, siinä on tavallaan hypetus ja positiivisuus jo sisäänrakennettuna. Nimby lukee hankkeesta ja aktivoituu. Ehkä kannattajien pitäisi olla aktiivisempia.

Ylikriittisillä tuntuu usein olevan aikaa käytössään. Kansalaisaktivismi ja -osallistuminen on toisaalta suurimmissa kaupungeissa puolipäiväinen homma, joten siihen ei täysillä työelämässä mukana olevilla riitä aikaa ja energiaa - varsinkaan lapsiperheiden vanhemmilla.
#48927
Purkki^ kirjoitti:Helanderilta pitäis viedä arkkitehdin titteli pois ton tuuli shitin takia.
Niin, tämä on joidenkin talolaisten mentaliteetti; korkea rakentaminen on aina hyvää, sitä ei saa kritisoida!

Tornitalo-uskovaisen mielestä mitkään tuulitunnelitestit tai empiiriset mittaukset eivät kelpaa todisteeksi sille että tornitalot lisäävät tuulisuutta. Eivät riitä silloinkaan kun asian esittää asiantuntija. Lisäksi Helander artikelin lopussa mainitsee ettei vastusta pilvenpiirtäjiä vaan haluaa että niistä keskustellaan. Lisäksi hän mainitsee, että Keski-Pasilassa pilvenpiirtäjät on ok. Eli missä ongelma?

Vai että Helanderilta pitäisi viedä arkitehdin titteli. Mun mielestä hän on yksi ansiotuneimmista suomalaisista arkitehdeistä. Hän oli "Kenen Helsinki?" pamfletillaan vaikuttamassa siihen että Helsingissä on säilynyt näinkin paljon vanhaa rakennuskantaa.
tekijänä ebutler
#48936
HCB kirjoitti:Mun mielestä Helsinki on elävä kaupunki ja tarvitsee uusia tuulia rakentamisen suhteen, jotta se pysyy elävänä. Mielestäni korkea rakentaminen on hienoa ja suunnitelmat ovat kauniita eivätkä ole ristiriidassa vanhan kanssa. Lisäksi toteutukseen on vaadittu, että ne toteutetaan korkealaatuisina ja kauniina, joten ei ole vaaraa, että torneista tulisi mitään neuvostotorneja.

Nyt kun mereltä katsoo Helsinkiä, niin aika latteahan tuo kaupunki on. Olisi hienoa, jos "pinta" saataisiin elävämmäksi erilaisilla korkeuksilla.
Cirrus on kyllä äärimmäisen varoittava esimerkki siitä, että korkealaatuisuuden vaatimuksesta joustetaan tarvittaessa rankastikin. Melkein hieno alkuperäinen suunnitelma latistui prosessissa mitäänsanomattomaksi betonielementtipölkyksi. Virhe valitettavasti kohoaa miljöövaikutuksiltaan aika monenteen potenssiin, kun sitä toistetaan 26 kerroksen verran. Ja tästä se korkean rakentamisen perusongelma oikeastaan kumpuaakin: kun kerrosalaa ladotaan riittävästi päällekkäin, rakenteelliset kustannukset nousevat jo itsessään niin suuriksi, että hyvin harvoin on ainakaan Suomen oloissa mahdollista ympätä pakettiin siinä määrin tasokasta arkkitehtuuria, että hanke vielä jotenkin pysyisi taloudellisesti toteutuskelpoisena.

Kalasataman havainnekuvat eivät anna aihetta odottaa torneilta yhtään sen laadukkaampaa toteutusta. Syy on ihan sama kuin Cirruksen tapauksessa, joten rakennuksista tulee todennäköisesti juuri niin tylsiä, piirteettömiä ja persoonattomia kuin pelättävissä on. Jossain määrin lopputulosta kompensoi valmiin keskusalueen klusterimaisuus, joka sitoo yksinäiset tornipölkyt hieman kiinnostavammaksi kokonaisuudeksi. Mitään arkkitehtonista helmeä paikasta on silti turha haikailla.

On todella hyvä, että ydinkeskusta on nyt periaatteellisesti rauhoitettu ylikorkealta rakentamiselta. Helsingin merellinen siluetti on muutamaa pilattua kohtaa lukuun ottamatta harvinaisen hieno ja hyvin säilynyt ja ihan aikuisten oikeesti täysin verrattavissa vaikkapa johonkin Venetsiaan. Horisontin katkominen suurilla vertikaalisilla massoilla on tällaisessa tilanteessa aina historialliseen ilmiasuun kajoamista, joka pitää tehdä hyvin harkiten, varsinkin kun kantakaupungin räystäskorkeudeksi on näinkin tarkoin vakiintunut stadilaistyyppinen 6 - 8 kerroksen jatkuva kattolinja. Ylöspäin suuntautuva elävöitys onnistuu silloin parhaiten, kun korkea massoittelu on kaukana ydinalueesta ja tornien rooli on etäinen, tarkkaileva ja vanhaa rakennuskantaa kehystävä. Tässä mielessä Jätkäsaaren hotellin istuvuuskin on tietyistä kulmista katsottuna aivan siinä ja siinä, mutta toivottavasti se sinne Verkkokaupan seudun Mordorin sekaan jotenkin sitten uppoaa.

Helander puhuu täyttä asiaa sikäli, että tämä on huomattavan läpätyksen arvoinen keskustelunaihe puolin ja toisin. Ilman mitään kontrollia mikä hyvänsä kaupunki on äkkiä roiskittu täyteen kaupallisten realiteettien sanelemia taivaanhipojia, joiden ainoaksi arvoksi jää se joidenkin niin himoama kerrosmäärä.
#48939
ebutler kirjoitti: Mitään arkkitehtonista helmeä paikasta on silti turha haikailla.
Tilanne on silleen ehkä parempi kuin Cirruksen kohdalla, että Kalasataman keskusta käsittääkseni suunnittelee Pekka Helinin konttori, joka on tietääkseni pysymässä mukana loppuun asti. Cirruksen kilpailuvoittajan esityksellähän heitettiin nopeasti vesilintua ja suunnittelija vaihdettiin rakennusliikkeen kotimaiseen elementtipiirtäjään. Helin on suunnitellut mm. Sitran tornin Ruoholahdessa, joka ei minusta ole ulkomuodoltaan pahin mahdollinen. Kalasataman tornit eivät toisaalta näytä kyllä kuvissakaan kovin hääveiltä.
#48973
Tuosta Helsingin historiallinen silhuetti -kortin pelaamisesta tulee aina mieleen se Karin piirros, jossa helsinkiläiset oli kerätty merelle kaupungin silhuettia ihmettelemään...
#48974
Darkmage7280 kirjoitti:Tuosta Helsingin historiallinen silhuetti -kortin pelaamisesta tulee aina mieleen se Karin piirros, jossa helsinkiläiset oli kerätty merelle kaupungin silhuettia ihmettelemään...
Ihan vakavasti mietittynä, niin Helsingin historiallinen silhuetti näkyy myös muualta kuin mereltä. Kantakaupunki sijaitsee lukuisien saarien ympäröimällä niemellä, joten paikkoja josta niemen näkee on lukuisia. Helsingin silhuettia voi esimerkiksi ihailla Lauttasaaren silloilta, Kulosaaren sillalta, Linnunlaulun sillalta, Töölönlahden pohjoisosista, Laajasalosta, Korkeasaaresta jne.

Harvinaista Helsingissä on se, että täällä on tavallaan ulkoinen ja sisäinen silhuetti. Ulkoinen mereltä ja niemen ulkopuolelta sekä sisäinen: Töölönlahti ja Eläintarhanlahti.
tekijänä ebutler
#48975
Vertailun vuoksi: Oslossa on nähtävästi otettu se linja, että mitään säilyttämisen arvoista siluettia ei ole.

Kuva

Tuon tyyppinen rakentaminen sopii toki Helsingissäkin erinomaisesti vanhoille satama-alueille, jotka sijaitsevat riittävän kaukana historiallisesta keskustasta. Tässä talot on kuitenkin kovin huolettomasti sijoitettu aivan kaupungin paraatipaikalle.

Toisaalta Oslossa ei ole juuri lainkaan Helsingin kaltaista eheää vanhaa kaupunkirakennetta rantaviivana.

Kuva
#48976
Kiitos ebutlerille kuvista! Nuo havainnollistavat tehokkaasti, mistä on kyse. Toivottavasti Kalasataman torneihin saadaan tuossa Oslon kuvassa näkyvien tasoiset julkisivut. Havainnekuvat eivät kyllä oikein siltä näytä. Ebutlerin valokuvia katsoessa alkaa ajatus Merihaasta ahistaa.