- 06.12.10 15:08
#34680
Ymmärrän ne taloudelliset intressit ja intohimot, jotka liittyvät Turuin kaupungin keskustan rakennusoikeuteen. Rakennusoikeuden omistaja haluaa maksimoida voittonsa. Viimeinen yritys on liikemies Jukka Wihannon, jolla on varaa "aivopestä" kaupunkilaisia valtavalla lehti-ilmoituksella Turun Sanomissa, jotta hänen tontilleen nousisi "älytalon" varjolla mielettömän kokoinen, koko kaupunkikuvaa dominoiva kolossi, joka säälimättömästi nujertaa vanhat ja arvokkaat rakennukset varjoonsa. Eikä se ole hullu joka pyytää, vaan se joka hulluun pyyntöön suostuu. Mielipidekeskusteluista päätellen turkulaisten mielestä tällaisen maankäytön pyyntö on paitsi röyhkeä, niin myös täysin moraaliton.
Myös asemakaavoituksen virkamiesten arvomaailma herättää eniten kummastusta. Eivät nyt esitetty "älytalo" sen paremmin, kuin kaupungintalon vihreän puiston tilalle suunniteltu ultramoderni , kaiken taakseen peittävä lasikaappikaan sovellu keskiaikaisen kaupunkimme kuvaan eikä imagoon. Ei kaupunkikuvan modernin kehittämisen varjolla tule pilata kauniiden rakennusten muodostamaa harmoniaa. Rakennettakoot nuo arkkitehtoniset innovaatiot sitten vaikka purettavan polttolaitoksen tontille tai Turun sisääntuloväylien varteen, mutta ei millään äly- tai muullakaan keinotekoisella perusteella kaupungin vanhan rakennuskannan sekaan.
Nyt esitettyä "äly-talo-hirviötä" - sallittakoon tämä ruman kuvaava termi - ei saa nostaa pilaamaan katukuvaa ja estämään näkymiä Tuomiokirkolle. Kaavoittamisesta vastaavan virkamiehen, kaavoituspäällikkö Timo Hintsasen perustelu siitä, että "näkyy se kirkko torilta ainakin jostain kohtaa" on ammattilaisen suusta kuultuna on suorastaan absurdi. Sitä paitsi näkymä torilta ei ole suinkaan ainoa asia johon tulisi kiinnittää huomiota. Kyseinen kolossi näkyisi muusta ympäristöstään poikkeavana ja liian hallitsevana myös juuri kunnostetun Vähä-torin suunnasta. Noin korkealla rakennuksella saataisiin aikaan myös ympäristöään "alistava" kontrasti Tuomiokirkolta ja Suurtorilta katsottuna, ainakin silloin kun puut ovat lehdettömiä. Muiden haittojensa ohella suuri ja korkea rakennus luo varjonsa niin Kauppatorin aamu- kuin Vähä-torin ilta-auringollekin.
Muissa vanhoissa eurooppalaisissa kaupungeissa uutta rakennustyyliä ei harmonisen näkymän varjelemiseksi enää nykyisin saa tuoda kaupunkien keskustoihin, vaan sille varataan aivan oma alueensa, jossa arkkitehdit sitten saavat tehdä rakennustyylien ja rakentamistapojen kehittämisen kannalta tarpeellisia kokeilujaan. Ei enää edes Euroopan raiskatuimpiin kuuluvaa Brysselin kaupunkikeskustaa tuhota menneiden aikojen malliin. He ovat jo läksynsä oppineet. Meidän rakas kotikaupunkimme tuntuu olevan tässäkin mielessä vuosikymmeniä jälkijunassa. Turulla on tautinsa ja siihen ei ole lääkettä löydetty. Täällä rakenteellinen korruptio on esimerkillisen toimivaa juuri Turussa, eikä virkamiesten ja rakennusfirmojen välinen yhteistyö varmasti kestä kaikilta osiltaan päivänvaloa. Tässä olisi tutkimissarkaa ihan viranomaisillekin.
Onneksi olemme vaaleilla valinneet luottamushenkilöt, jotka varmasti kauaskantoisessa viisaudessaan ymmärtävät kaupunkikuvan harmonian tärkeyden ja estävän kyseisen kaltaiset yritykset, joilla peruuttamattomasti aikaansaadaan kaupunkiimme sekatyylinen levottomuuden vaikutelma.
Myös asemakaavoituksen virkamiesten arvomaailma herättää eniten kummastusta. Eivät nyt esitetty "älytalo" sen paremmin, kuin kaupungintalon vihreän puiston tilalle suunniteltu ultramoderni , kaiken taakseen peittävä lasikaappikaan sovellu keskiaikaisen kaupunkimme kuvaan eikä imagoon. Ei kaupunkikuvan modernin kehittämisen varjolla tule pilata kauniiden rakennusten muodostamaa harmoniaa. Rakennettakoot nuo arkkitehtoniset innovaatiot sitten vaikka purettavan polttolaitoksen tontille tai Turun sisääntuloväylien varteen, mutta ei millään äly- tai muullakaan keinotekoisella perusteella kaupungin vanhan rakennuskannan sekaan.
Nyt esitettyä "äly-talo-hirviötä" - sallittakoon tämä ruman kuvaava termi - ei saa nostaa pilaamaan katukuvaa ja estämään näkymiä Tuomiokirkolle. Kaavoittamisesta vastaavan virkamiehen, kaavoituspäällikkö Timo Hintsasen perustelu siitä, että "näkyy se kirkko torilta ainakin jostain kohtaa" on ammattilaisen suusta kuultuna on suorastaan absurdi. Sitä paitsi näkymä torilta ei ole suinkaan ainoa asia johon tulisi kiinnittää huomiota. Kyseinen kolossi näkyisi muusta ympäristöstään poikkeavana ja liian hallitsevana myös juuri kunnostetun Vähä-torin suunnasta. Noin korkealla rakennuksella saataisiin aikaan myös ympäristöään "alistava" kontrasti Tuomiokirkolta ja Suurtorilta katsottuna, ainakin silloin kun puut ovat lehdettömiä. Muiden haittojensa ohella suuri ja korkea rakennus luo varjonsa niin Kauppatorin aamu- kuin Vähä-torin ilta-auringollekin.
Muissa vanhoissa eurooppalaisissa kaupungeissa uutta rakennustyyliä ei harmonisen näkymän varjelemiseksi enää nykyisin saa tuoda kaupunkien keskustoihin, vaan sille varataan aivan oma alueensa, jossa arkkitehdit sitten saavat tehdä rakennustyylien ja rakentamistapojen kehittämisen kannalta tarpeellisia kokeilujaan. Ei enää edes Euroopan raiskatuimpiin kuuluvaa Brysselin kaupunkikeskustaa tuhota menneiden aikojen malliin. He ovat jo läksynsä oppineet. Meidän rakas kotikaupunkimme tuntuu olevan tässäkin mielessä vuosikymmeniä jälkijunassa. Turulla on tautinsa ja siihen ei ole lääkettä löydetty. Täällä rakenteellinen korruptio on esimerkillisen toimivaa juuri Turussa, eikä virkamiesten ja rakennusfirmojen välinen yhteistyö varmasti kestä kaikilta osiltaan päivänvaloa. Tässä olisi tutkimissarkaa ihan viranomaisillekin.
Onneksi olemme vaaleilla valinneet luottamushenkilöt, jotka varmasti kauaskantoisessa viisaudessaan ymmärtävät kaupunkikuvan harmonian tärkeyden ja estävän kyseisen kaltaiset yritykset, joilla peruuttamattomasti aikaansaadaan kaupunkiimme sekatyylinen levottomuuden vaikutelma.