Taloforum.fi

[Iggy.P]

Suurkiitos vinkistä!
Voi vain haaveilla kuinka luonto on tuolloin ollut vielä henkeäsalpaavan puhdas ja runsas; Hupisaaret ovat varmasti olleet nimensä veroinen keidas

Juu, kyllä, tosin Oulusta itään mentäessä alavilla mailla puusto on saattanut olla noihin aikoihin pahasti soisen maaston vuoksi kosteudesta kärsivää (yli puolet maastosta oli suota Kajaanin ja Oulun välillä) ja siten kitukasvuista (hienoa kyllä omalla tavallaan sekin) ja vähän kuivemmillakin paikoilla niin tiivistä että varsinkin kuusien alaosat ovat harmaantuneet yli puoleen väliin asti. Huomasin tämän karjalan vanhoissa ikimetsissä. Mäkisessä harjumaastossa tilanne on ollut toisenlainen. Metsähoito kuivattaa metsänpohjan ojittamalla ja harvennushakkuut vähentävät kilpailua ravinteista ja tuottaa keskimäärin suurempia puita mutta toisaalta ei anna todellisten jättikokoisten vuosisataisten ikihonkien kasvaa rauhassa. Aidossa luonnonmetsässä monimuotoisuutta on valtavasti enemmän.

Tämä kartta kertoo kuinka soisia Oulun ja Kajaanin lähi-alueet olivat vielä 1900-luvullakin:


Ainolan puisto & Hupisaaret on ollut hieno puisto jo tuolloin mutta maalaus ei ole sieltä

Se on tästä kohdasta keskikaupungilta:


Vanha kuva kaupungilta hieman edellistä kauempaa Isokadulta kuvattuna:

[Jary]

Tässä vanhassa postikortissa näkyy Hupisaarten puistoa ja Veljekset Åströmin tehdasrakennuksia Oulussa ennen vuotta 1912. Ilmeisesti vasemmalla näkyy Ainolan piparkakkutalo.

[Iggy.P]

Oulun vanhin ihmistekoinen rakennelma lienee tämä Kaakkurin rautakautinen kalmisto. Se sijaitsee valtatie 4:n itäpuolella Kaakkurin asutusalueen keskellä olevalla moreeniharjanteella. Tutkimuksissa todettiin, että neljä röykkiötä kätkivät sisäänsä yhteensa 12 hautausta, joista kaksi oli polttohautausta. Kohde ajoittuu keskiselle rautakaudelle, n. 150-500 jKr. Rautaisten aseiden lisäksi talteen saatiin rengaskoruja, erilaisia heloja, pinsetit, luukampoja ja -kärkiä sekä keramiikkaa. https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjre ... =564010022

Rautakauden jälkeen keskiajalla Oulussa oli jonkinlainen linnoitus Kastellin kaupunginosassa. Paikka on muinaismuistolain suojelema kohde, eikä sitä ole vielä riittävästi tutkittu. Alueelta on löytynyt puolen metrin syvyydestä lukuisia vanhoja tiiliskiviä, puukonkärki, lohiverkon painoja ja musketin kuulia. Lähinnä historian- ja nimistötutkimuksen, myös topografian ja löytöjen perusteella linnan sijainti on kuitenkin kyetty määrittelemään tarkasti. Linna rakennettiin Oulujokisuulle Ruotsin vallan sotilaalliseksi tueksi Novgorodia vastaan vuonna 1375.
https://www.kaleva.fi/kastellin-linna-o ... us/1961101

Noiden ikivanhojen kohteiden lisäksi ollaan jonkin olennaisen tärkeän ja vanhan äärellä kun puhutaan kalastuksesta. Sen historia Oulujoesta ulottuu ties kuinka kauas. Silti nämä vain vähän yli sata vuotta sitten otetut kuvat kertovat siitä jotakin olennaista. Kuten sen, että kalastuksen apuvälineinä käytetyt patorakennelmat olivat osa todella pitkää jatkumoa, niistä on merkkejä jo kivikaudelta.

Lohipato Merikoskessa:


(Kuvaaja: U.T. Sirelius 1908)

https://finna.fi/Record/musketti.M012:KK1542:7

32,6kg ennätyslohi v.1928. Poikien isä sai sen nuottaansa Oulujoesta:

https://www.suomenkalakirjasto.fi/oulujoki/

[Iggy.P]

Jäin miettimään löytyisiköhän tässä näkyvästä rakennuksesta muita piirroksia tai maalauksia:


Löysin tämän. Sama rakennus on tässä (muita korkeampi). Se on Lyseo, jota laajennettiin myöhemmin. Piirroksen teki J.Boström 1840-luvulla:


Se sijaitsee kirkkoa vastapäätä:


Yömaalaus Oulusta v.1867:


Samalta ajalta oleva Dammisaaren talo:

[Iggy.P]

Tästä rakennuksesta on valokuviakin:


Kuten tämä. Talo oli Kirkkokadun varrella lähellä plaanaojaa:


1800-luvun rakennuksia on säästynyt melko paljon. Tämä on kaupungin edustalla Pikisaaressa. Sen katolta pystyi näkemään mereltä saapuvat laivat jo kaukaa:


Oulussa historia on läsnä monin paikoin hyvin elävästi. Kuva on otettu läheltä edellisen kuvan rakennusta. Pienten rakennusten säilyttäminen on rakennussuojelun näkökulmasta usein haasteellista. Tässäkin nämä on päästetty huonoon kuntoon ja ovat vaarassa tuhoutua. Elävääkin elävämpää historiaa toki tällaisinakin, mutta kuinka on tulevina vuosikymmeninä, vieläkö ovat olemassa:


Vuosisadan lopulla tekniikan kehittyminen muutti edellisissä kuvissa näkynyttä kaupunkia nopeaa vauhtia. Teollistuminen alkoi todella näkyä ja vaikuttaa lähes kaikkeen. Kuvan Åströmin tehdas oli aikoinaan Pohjois-Euroopan suurin nahkatehdas, se työllisti enimmillään noin 1600 henkilöä:


Tehdasalue laajeni kattamaan ison osan nykyisestä Myllytullin kaupunginosasta ja tuotanto monipuolistui. Aluksi tehdas valmisti vain pohja- ja päällisnahkaa ja konehihnoja. Kenkätehdas perustettiin 1875, remmitehdas 1885, valjastehdas 1890 ja salkkutehdas 1894. Lisäksi tehdasalueella oli oma tiilitehdas, metallivalimo ja liimatehdas. Tämä kuva on 1940-luvulta:


Rakennusta korotettiin yhdellä kerroksella 1900-luvun alkupuolella. Monien muiden Oulun vanhojen teollisuusrakennusten tapaan sekin on säästynyt nykyaikaan:


Myllytullista:

[Iggy.P]

Oulussa on työn alla keskustan liikenteen yleissuunnitelma, jossa on varauduttu myös ”eniten tilaavievään” vaihtoehtoon, eli raitiovaunuliikenteeseen. Oulujoen ylittävät Tuiran sillat kannattaisi jättää lopulta pelkästään joukkoliikenteen käyttöön ja rakentaa leveiden autosiltojen tilalle sopivan kokoiset.

Siltojen historiaa. Vanha kuva kaupungin puoleisesta sillasta 1800-luvulta:



Yksi vanhoista silloista:


Teräsristikkosilta joka korvasi tulvassa tuhoutuneen puusillan vuonna 1890. Silta korvattin uudemmalla v.1950:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Merikosken_sillat

***

[Iggy.P]

1960-luvulla otettu kuva Oulun vanhasta puukorttelista. 1800-luvulla alue oli merimiesten ja käsityöläisten asuttamaa laitakaupunkia: paljon lapsia, asuminen ahdasta. Neljä viidesosaa vähävaraisesta väestä asui yhden ainoan huoneen kodissa. Näin ahdas asuminen oli Suomen kaupunkien heikoimpia:

1900-luvun alussa suuret yhteiskunnalliset muutokset etenivät vääjäämättömästi kaikkialla. Seuraavissa kuvissa on niihin aikoihin rakentuneita kortteleita keskikaupungilta.




Kansakoulunkäynti perustui vuosina 1874–1920 vapaaehtoisuuteen. Siksi se oli monien kohdalla epäsäännöllistä. Myös koulusta eroaminen oli huolestuttavan yleistä. Vuosina 1907–1913 peräti 16 % kansakoulujen oppilaista keskeytti koulun ennen kuin sai päättötodistuksen. Monet heistä tarvittiin tekemään työtä kotona tai kodin ulkopuolella. Osa pojista kulutti vapaa-aikaansa vetelehtimällä kaduilla. Koska kaupungin talouselämä kuitenkin kehittyi ja tehostui koko ajan se loi toivoa tulevaisuudesta lähes kaikille.









Vanhaa ja uutta Rautatienkadulta. Oikealla oleva rakennus on vuodelta 1938:

https://nuortenystavat.fi/historia/
https://www.kaleva.fi/galleriat/oulun-k ... li/2494260

***