Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

tekijänä Luukie
#43390
Tietenkin riippuu että miten ajattelee miten määrittelee kaupungin koon. Oslossa selvästi matalempia taloja kuin Tukholmassa tai Helsingissä keskustassa. Tosin tornit ovat korkeampia kuin Helsingissä. Kuvissa niitä ei tosin monta näkynyt. Onko tuo musiikkitalo mikä on tuossa rannassa. Minusta tosi kaunis kesällä kun siellä voi veden äärellä istuskellä. Hienoja kuvia silti, yleensä en jaksa ihan kaikkia selata jos yli 20 yhdessä postauksessa. Ja mitenniin Klazu Oslo pienempu kuin Helsinki. Oslossa 600 000 asukasta ja pääkaupunkiseutualueella puoltoistamiljoonaa. Vai tarkoititko tuota, että rakennukset matalempia.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#59755
RV kirjoitti: en ole kerennyt vielä käymään Oslossa, mutta sellainen meininki tuntuu siellä olevan, että se olisi "kaupungimpi" kuin Helsinki yleisilmeeltään ja elämältään, samanlainen ero kuin Helsingin ja Stokiksen välillä mutta ehkä pienempi. Varojen varovaisesta käytöstä en niin tiedä ainakaan julkisen sektorin suhteen, tosin uusi hallitus tehnee muutoksen (kyseessä on vaihtoehtojen demokratia, toisin kuin kotimaamme).
Mistä päättelet että Oslo olisi "kaupungimpi" kuin Helsinki?

En itse sanoisi että asia on noin. Oslo tuntui minusta joiltakin osin pienemmältä kuin Helsinki, mutta infrastruktuuriin siellä on käytetty enemmän varoja. Oslon metro on monipuolisempi kuin Helsingissä ja Gardermoenin lentokentältä keskustaan pääsi kahta eri nopeutta kulkevilla junilla. Nopeampi juna ohitti hitaamman melkein "hujahtamalla". Ja tottakai minä köyhänä matkaajana olin siinä hitaammassa...

Oslon tuntuminen Helsinkiä pienemmältä johtuu ehkä ennen kaikkea siitä että siellä kantakaupungin vanhat korttelit ovat keskimäärin Helsinkiä matalampia. Vähän samanlaisia kuin monet Turun vanhat korttelit. Uudet keskustassa sijaitsevat rakennukset taas sen sijaan ovat usein korkeampia kuin Helsingissä. Ja omien havaintojeni mukaan Oslosta puuttuvat suuret Rautatientorin ja Hakaniementorin kaltaiset toriaukiot. Ne tuovat Helsinkiin mielestäni varsin paljon kaupunkimaisuutta verrattuna Osloon.

Käyhän tsekkaamassa Oslo ja laita sitten kuvia ketjun jatkoksi .. ;)
Avatar
tekijänä Iggy.P
#59903
Oslon synagoga


- "Tuhat vuotta on sinun silmissäsi niinkuin eilinen päivä, joka meni ohitse, ja niinkuin öinen vartiohetki.

Sinä huuhdot heidät pois; he ovat kuin uni, ovat kuin ruoho, joka aamulla kukoistaa ..."


- Psalmi 90 -


Oslon synagoga perustettiin 1892. Nykyinen kuvassa oleva rakennus on vuodelta 1920.
Kuva



Laitan tähän oheen Norjan juutalaisiin liittyvän kirjaesittelyn. Olen lukenut sen joskus vuosia sitten ja muistan että se oli hyvin vaikuttava. Jos joku haluaa lukea vain yhden keskitysleireistä kertovan kirjan elämänsä aikana niin tätä voisin suositella sellaiseksi: kirjoittaja on Norjan juutalainen Herman Sachnowitz ja kirjan nimi

Se koskee myös sinua.


Kuva


Takakansi.
Kuva
Avatar
tekijänä Iggy.P
#60914
Oslon umpikorttelit

ylijäämäkuvia vuodelta 2010

Kuva


Kuva


Kuva


Kuva


Kuva



Kuva



Kuva


Rautatieaseman vanha osa:
Kuva


Kuva



Kuva


Kuva



Kuva



Kuva



Kuva



Kuva


Kuva



Kuva
Avatar
tekijänä Iggy.P
#87309
Ajankuva Oslosta


Ensimmäistä kertaa 20 vuoteen Norjan valtio avasi uusia öljynporausalueita Baretsinmerellä, jonne Statoil, Chevron ja Lukoil yhdessä kymmenen muun öljy-yhtiön kanssa ovat lähdössä etsimään öljyä. Statoil on jo ilmoittanut aikeistaan aloittaa koeporaukset tulevana kesänä.

Kuva
Avatar
tekijänä Iggy.P
#95672
Ajankuva Oslosta

Norja tunnetaan kokoaan suuremmasta roolista kansainvälisessä politiikassa. Maata pidetään ilmastonmuutoksen torjunnassa edistyksellisenä, sillä se on kannattanut reippaita päästövähennyksiä ja rahoittanut kehitysmaiden ilmastotoimia. Norjan rikkaus kuitenkin perustuu pitkälti öljyyn, jota valtionyhtiö Statoil etsii entistä aggressiivisemmin ympäri maailmaa.

Kuva

Statoil korostaa vastuullisuutta osana ydintoimintaansa ja käyttää viestinnässään paljon panoksia tämän korostamiseen, aivan kuten Shell ja muutkin öljy-yhtiöt. Todellisuus on päinvastainen. Pohjanmeren öljykenttien ehtyessä Statoil on lähtenyt etsimään uusia esiintymiä eri puolilta maailmaa, vaikka ilmastonmuutos muistuttaa, että öljyä on löydetty jo liikaa. Samalla yhtiö on puskenut kohti entistä riskialttiimpia ja ongelmallisempia öljyhankkeita.

Statoil on ainut öljy-yhtiö, jolla on Arktiksella porauslisenssejä kaikkien viiden rantavaltion sektoreilla.

http://www.greenpeace.org/finland/fi/me ... log/49436/
Avatar
tekijänä Iggy.P
#101393
Vanha kuva Oslon basaarista:
Kuva


Se rakennettiin vuosina 1840-59 uusromaaniseen tyyliin. Rakennus kuuluu kaupunkikuvallisesti samaan kokonaisuuteen tuomiokirkon kanssa, joka on tosin selvästi basaaria vanhempi. Basaarissa toimii Cafe Cathedral.
Kuva

Norjan toiseksi suurimman kaupungin Bergenin basaarissa on myös samoja piirteitä:
Kuva

https://no.wikipedia.org/wiki/Basarene
https://commons.wikimedia.org/wiki/Bergen
Avatar
tekijänä Iggy.P
#101789
Norsk Folkemuseumin piirukirkko Oslossa

Kirkko on dendrokronologisesti päivätty vuosille 1157–1216. Kun Goliin päätettiin rakentaa uusi kirkko noin vuoden 1880 aikoihin, vanha kirkko aiottiin purkaa. Norjan muinaisten muistomerkkien suojeluyhdistys (Fortidsminneforeningen) pelasti sen kuitenkin tuholta, ja osti materiaalit kirkon pystyttämiseksi uudelleen muualle. Kirkko on rakenteeltaan niin sanottu sauvakirkko (=piirukirkko). Nimitys tulee pystyhirsirakenteesta.

Kuva
Kuva
Kuva

Puuttuvien keskiaikaisten rakennusosien aiheet on kopioitiin Borgundin sauvakirkosta:
Kuva

Rakennuksen jäännökset dokumentoitiin ennen kuljetusta. Alkuperäiset seinämaalaukset ja keskiaikaiset esineet säilyivät. Kuvassa näkyy hyvin myös pystyhirsirakenne josta nimitys "sauvakirkko" tulee:
Kuva

Suurin osa päärakenteista säilyi ehjänä ja alkuperäisessä muodossaan, vaikka käytännöllisesti katsoen kaikki uloimmat puuosat ovat rekonstruktiota vuosilta 1884–1885:
Kuva

Vain noin kolmasosan kirkon materiaaleista katsotaan olevan keskiajalta:
Kuva

Kirkon osti kuningas Oscar II, joka rahoitti sen uudelleensijoittamisen ja palauttamisen ulkoilmamuseon keskusrakennukseksi lähelle Osloa. Arkkitehti Waldemar Hansteen arvioi konservoitujen osien kunnon ja laati suunnitelman rakennuksen kunnostamiseksi. Hän valvoi myös restaurointia joka valmistui vuonna 1885. Vuonna 1907 ulkomuseo, maailman ensimmäinen, yhdistettiin Norjan kulttuurihistorialliseen museoon, joka nyt hallinnoi sauvakirkkoa. Kirkko on kuitenkin nimellisesti edelleen maan hallitsijan omaisuutta.

Kirkossa on lukuisia varhaiskeskiajalta peräisin olevia riimutekstejä ja kaiverruksia. Suurin osa niistä on eläinkuvia, ihmisiä ja geometrisiä symboleja:
Kuva

Oslo Folkemuseumin muita vanhoja rakennuksia:
Kuva

Sauvakirkot olivat suoraa jatkoa viikinkien puurakentamiselle. Tässä on taiteilijan näkemys Oslovuonon länsilaidalla sijainneesta viikinkiaikaisesta Kaupangista. Se oli yksi viikinkien vilkkaimpia keskuksia Pohjoismaissa:
Kuva

1980-luvulla Goliin pystytettiin moderni kopio kirkosta. Tämä kopio sijaitsee jonkin matkan päässä keskiaikaisen kirkon alkuperäisestä paikasta. Kirkosta on myös kopio Scandinavian Heritage Parkissa Minotissa, Pohjois-Dakotassa ja Epcot Centerissä Walt Disney Worldissä Floridassa.

Folkemuseumin kuvat ovat omia vuodelta 2010
Tlahti, 16valve tykkää tästä
Avatar
tekijänä Iggy.P
#101885
Norjassa matkustelua suunnitteleville tai muuten maasta kiinnostuneille vinkkinä että vanhat kartat havainnollistavat ehkä parhaiten maan aseman muutoksia Pohjoismaiden joukossa.

Tässä esimerkkinä muutama. Tämä ensimmäinen on 900-luvulta (viikinkiaika):
Kuva

Tämä seuraava on ajalta jolloin Norjan keskiaikainen valtakunta oli laajimmillaan - eli heti viikinkiajan jälkeen 1200-luvulla. Kartasta kannattaa huomata myös Suomen aluetta idästä lähestyvä Novgorodin valtakunta:
Kuva

Sen jälkeen Norjaa kohtasi maan historian suurin onnettomuus, kun Euroopassa riehunut musta surma tappoi v.1349 ehkä jopa 60% sen väestöstä. Katastrofi heikensi kaiken lukemani mukaan maata valtavasti. Tapahtuma muistetaan Norjassa ehkä parhaiten Theodor Kittelsenin vuosina 1894–1895 tekemän kirjan ja kuvasarjan Svartedauen (Musta surma) kautta. Kirja julkaistiin ensimmäisen kerran v.1900 Stenersenin kustantamana:
Kuva

Yksi parhaiten nykyaikaan asti säilynyt keskiajan lopun Norjasta muistuttava rakennelma on tämä Bergenissä sijaitseva linnoitus. Linnoitus rakennettiin Norjan valtakunnan ollessa suurimmillaan:
Kuva
Kuva(wiki)

Pitkästä merihistoriasta jäi elämään monia tarinoita, taruja ja uskomuksia. Alla oleva maalaus kuvaa meren aavenäkyä, jonka uskottiin ennustavan onnettomuutta. Aihe on keskiaikainen, mutta tämän mallina käytin jo Svartedauenin yhteydessä mainitun norjalaisen taiteilijan Theodor Kittelsenin piirrosta nimeltään "Draugen". Se on siis itseni tekemä akryylimaalaus v.2020:
Kuva

Ja jos Kittelsenin taide kiinnostaa jotakuta niin hänelle on hyviä uutisia, sillä Kittelsen-museon kokoelma laajenee remontin valmistuessa tänä vuonna:

Renovations at the Kittelsen Museum

In 2021, the Kittelsen Museum at the Cobalt Mines will open with a newly built entrance hall. The Cobalt Works Museum’s collection of Theordor Kittelsen artworks is growing in number, and the new entrance hall will provide for a larger exhibition area for its collection. The collection consists of approx. 100 artworks, which have been acquired over the past 30 yeats.
https://www.blaa.no/en/attractions/th-k ... -museet-2/

Lähteitä: https://www.bergen-guide.com/143.htm
https://asialinja.com/norjan-historia-v ... kypaivaan/
https://nn.wikipedia.org/wiki/Svartedauen
veka tykkää tästä
tekijänä AQ
#101888
Iggy.P kirjoitti: 08.03.21 14:58 Norjassa matkustelua suunnitteleville tai muuten maasta kiinnostuneille vinkkinä että vanhat kartat havainnollistavat ehkä parhaiten maan aseman muutoksia Pohjoismaiden joukossa.

Tässä esimerkkinä muutama. Tämä ensimmäinen on 900-luvulta (viikinkiaika):
Kuva

Tämä seuraava on ajalta jolloin Norjan keskiaikainen valtakunta oli laajimmillaan - eli heti viikinkiajan jälkeen 1200-luvulla. Kartasta kannattaa huomata myös Suomen aluetta idästä lähestyvä Novgorodin valtakunta:
Kuva

Sen jälkeen Norjaa kohtasi maan historian suurin onnettomuus, kun Euroopassa riehunut musta surma tappoi v.1349 ehkä jopa 60% sen väestöstä. Katastrofi heikensi kaiken lukemani mukaan maata valtavasti. Tapahtuma muistetaan Norjassa ehkä parhaiten Theodor Kittelsenin vuosina 1894–1895 tekemän kirjan ja kuvasarjan Svartedauen (Musta surma) kautta. Kirja julkaistiin ensimmäisen kerran v.1900 Stenersenin kustantamana:
Kuva

Yksi parhaiten nykyaikaan asti säilynyt keskiajan lopun Norjasta muistuttava rakennelma on tämä Bergenissä sijaitseva linnoitus. Linnoitus rakennettiin Norjan valtakunnan ollessa suurimmillaan:
Kuva
Kuva(wiki)

Pitkästä merihistoriasta jäi elämään monia tarinoita, taruja ja uskomuksia. Alla oleva maalaus kuvaa meren aavenäkyä, jonka uskottiin ennustavan onnettomuutta. Aihe on keskiaikainen, mutta tämän mallina käytin jo Svartedauenin yhteydessä mainitun norjalaisen taiteilijan Theodor Kittelsenin piirrosta nimeltään "Draugen". Se on siis itseni tekemä akryylimaalaus v.2020:
Kuva

Ja jos Kittelsenin taide kiinnostaa jotakuta niin hänelle on hyviä uutisia, sillä Kittelsen-museon kokoelma laajenee remontin valmistuessa tänä vuonna:

Renovations at the Kittelsen Museum

In 2021, the Kittelsen Museum at the Cobalt Mines will open with a newly built entrance hall. The Cobalt Works Museum’s collection of Theordor Kittelsen artworks is growing in number, and the new entrance hall will provide for a larger exhibition area for its collection. The collection consists of approx. 100 artworks, which have been acquired over the past 30 yeats.
https://www.blaa.no/en/attractions/th-k ... -museet-2/

Lähteitä: https://www.bergen-guide.com/143.htm
https://asialinja.com/norjan-historia-v ... kypaivaan/
https://nn.wikipedia.org/wiki/Svartedauen
Tässä muuten video, mistä alun kartat on otettu. https://www.youtube.com/watch?v=m7chLRd28_A
Avatar
tekijänä Iggy.P
#101895
Norjassa metsien suojelun tärkeys on tiedostettu kauemmin kuin meillä:

Muutamia huomioita Norjan metsien suojelun historiasta ja nykytilasta

Vähän yli sata vuotta sitten Norja oli vaarassa menettää suuren osan metsistään. Vuosisatojen ajan metsiä oli hakattu polttopuiksi, rakentamiseen ja lopulta myös vientiin Euroopan markkinoille. Sen seurauksena maa oli kuluttanut suuren osan tästä aikaisemmin merkittävästä luonnonvarastaan. Kun metsää leikattiin niin istutus- tai uudistamisohjelmia ei ollut.

1800-luvun loppupuolella hallitus tajusi, että pian ei olisi enää metsiä. He tekivät jotain melko radikaalia: he alkoivat mitata metsää. Vuonna 1919 Norjan hallitus esitti kunnianhimoisen suunnitelman. Norja olisi ensimmäinen maa maailmassa, joka tutki kaikkien metsiensä tilan. Näin he pystyivät arvioimaan, mitkä alueet ovat luonnon kannalta tärkeimpiä, mitkä kasvavat nopeimmin, kuinka suuri osa metsästä voi olla hakattu - ja mitkä näkökohdat tulisi ottaa huomioon uhanalaisten lajien näkökulmasta.

Nykypäivänä nämä asiat tiedostetaan sen verran hyvin ettei Norjan metsissä juurikaan suoriteta suuria aukkohakkuita, mutta täysin suojeltua metsäaluetta on silti vain noin 4 prosenttia. Suurin osa metsistä on metsätalouden piirissä ja vaikka hakkuut ovat niin sanottuja poimintahakkuita niin silti metsien monimuotoisuus on vaarassa vähentyä ajan myötä.

Norja on toteuttanut voimakkaita toimenpiteitä metsiensa suojelemiseksi:
http://www.bbc.com/earth/story/20151104 ... ng-forests

Naapurimaissa Suomea kunnianhimoisemmat tavoitteet:
https://www.metsonpolku.fi/fi-FI/Ajanko ... Poh(44706)

Norjan taiteessa metsiä ovat kuvanneet mm. Erik Bodom ja jo edellisessä viestissä esillä ollut Theodor Kittelsen:
Kuva

Kuva

(wiki)
Avatar
tekijänä Iggy.P
#101904
Vaikka Norja tunnetaan ympäristöasioissa edistyksellisenä maana, niin silti siellä - yhdessä maailman rikkaimmista maista - ihmisillä on suuria vaikeuksia elää samanaikaisesti susien kanssa. Suden metsästys on yksi Norjan polarisoituneimmista aiheista, yhdessä maahanmuuton ja ilmastonmuutoksen kanssa.

Yksi maan ylpeydenaiheista on ansioistaan tunnettu Oslon luonnontieteellinen museo joka juontaa juurensa yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan. Se perustettiin Tøyenin kartanon lähelle jo vuonna 1814. Museo on Norjan vanhin ja suurin luonnontieteellinen museo:
Kuva
Kuva
Kuvahttps://en.wikipedia.org/wiki/Natural_H ... ty_of_Oslo


Virallisen laskennan mukaan vuonna 2017 Norjassa oli vain 52-56 sutta, mutta silti annettiin lupa tappaa niistä 42. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nor ... #gs.v9pf38

Suden levinneisyysalueet Euroopassa (wiki):
Kuva

Lisäksi Ruotsin rajan molemmin puolin eli noin 51-56 sutta. Norjassa tehdyn mielipidemittauksen mukaan norjalaiset suhtautuvat kyllä susiin sinänsä ihan myönteisesti varsinkin suurissa kaupungeissa. Maan petopolitiikka on silti hyvin susivastaista kuten jahdista voi päätellä. Ruotsissa susikanta on kuitenkin onneksi melko kestävällä tasolla noin 350 yksilöä. Norjan sudet on luokiteltu kriittisesti uhanalaisiksi Norjan biologisen monimuotoisuuden tietokeskuksen mukaan; ja Norjan parlamentti on päättänyt, että Norjassa on oltava kestävä susikanta. Susijahti oli siten selkeästi vastoin näitä tavoitteita.

Menneinä vuosisatoina ihminen oli usein voimaton suden aiheuttamia vahinkoja vastaan ja susipelko oli juurtunut syvään. Nykyaikana niin ei luulisi olevan:
Kuva

Norjan ympäristöministeriö perusteli päätöstään susijahdin aloittamisesta poliittisten konfliktien hillitsemisellä.

https://sciencenorway.no/nature-conserv ... es/1705893
https://www.earthrace.net/norway-to-kil ... ir-wolves/


Muualla Euroopassa susikanta on lisääntymässä vuosien vainon ja metsästyksen jälkeen. Sveitsin viimeinen susi tapettiin 1800-luvun lopulla. Mutta nyt niitä on jälleen tavattu myös siellä.
https://www.weforum.org/agenda/2019/06/ ... -about-it/
Avatar
tekijänä Iggy.P
#102055
Itä-Oslo

Oslon nuoremman väestön suosima keskustan itäinen puoli on myös kaupungin etnisesti monimuotoisinta aluetta. Grønland, joka on nykyään melkein osa keskustaa, tarjoaa vaihtoehdon ydinkeskustalle sekä alhaisempien majoituskustannusten että halvempien kauppojen ja ravintoloiden suhteen. Niistä suuri osa on etnisiä. Alueella on paljon pieniä asuntoja.

Itäisten kaupunginosien pääkatu Grønlandsleiret näytti noin sata vuotta sitten tältä. Valtaosa kuvan rakennuksista hallitsee näkymiä nykyäänkin:
Kuva(wikimedia)

Grønlandin kirkko vihittiin käyttöön 3. maaliskuuta 1869. Kirkolle on tunnusomaista sen korkea ja monumentaalinen torni, jota ympäröi neljä pienempää tornia. Rakenne on tiilestä, uusromaanista arkkitehtuuria. Rakennuksen suunnitteli Wilhelm von Hanno. Kuvassa näkyy myös perinteistä puista rakennuskantaa:
Kuva(wikimedia)

Jens Bjelkesgate:
Kuva(wikimedia)

Itäisten kaupunginosien luonne on muuttunut vuosikymmenten varrella mutta paljon on pysynyt myös samana. Ne ovat olleet aina muuta kaupunkia levottomampia alueita. Grønlandin metroaseman ympäristö näyttää tältä:
Kuva(wikimedia)

Työväenluokan aikoinaan asuttama vanha kerrostalo osoitteessa Jens Bjelkes gate 14-18:
Kuva(wikimedia)

Cafeteatret toimii Hollendergatalla metodistien vanhoissa tiloissa:
Kuva(wikimedia)

Suurin osa tiedoista on tästä kirjasta. Ostin sen v.2010 Oslon reissulla. Sitä on mukava tutkia kun siitä saa yksityiskohtaista tietoa kaupungin rakentumisesta ja elämästä eri aikoina:
Kuva

https://no.wikipedia.org/wiki/Gr%C3%B8n ... ret_(Oslo)
https://en.wikipedia.org/wiki/Gr%C3%B8nland_Church
https://commons.wikimedia.org/wiki/Cate ... ergata.jpg
veka tykkää tästä