Taloforum.fi

Kantti kirjoitti:Hotellina saattaisi käydä! Ei kai noissa kukaan asu ja pidä kotinaan? Lapsiperheille?

Asuu toki. Miksei? Singaporen ilmasto huomioon ottaen lapsiperhe suorastaan edellyttää varjoisia paikkoja, joissa lapset eivät kuole lämpöhalvaukseen.

Ei siinä että olisiko paljon varjoisampi ja luontoarvottomampikin kapistus ihan hyvä paikka asua sekin. Ei lapsiperhekään vietä hirveän suurta osaa valveillaoloajastaan kotonaan sisätiloissa, vielä vähemmän jos kotona on vähän ankeaa. Valintoja, valintoja, yleensä vanhempien pitkien työmatkojen ja vähän ankean kodin välillä. Tai vaikka rahojen säästämiseksi jotta lapset on varaa viedä yliopistoon.

Kantti kirjoitti: Ei kai noissa kukaan asu ja pidä kotinaan? Lapsiperheille?

Ks. singaporelainen peruskerrostalo. Yks ja toinen on asunut ja pitänyt kotinaan.

RV kirjoitti:Jos tuollaista kokonaisuutta suunniteltaisiin tänne, se heti murskatuomittaisiin elementtibetonihirviölaatikkoviidakoksi.

Varmaankin koska Suomessa se myös rakennettaisiin halvoista betonielementeistä.

Ihan hauska kokeilu, mutta jotenkin en usko että tuo kestää aikaa kovin hyvin ja näyttää huonolta kymmenen vuoden jälkeen (ainakin ilman kunnollista huoltoa).

Klazu kirjoitti:

RV kirjoitti:Jos tuollaista kokonaisuutta suunniteltaisiin tänne, se heti murskatuomittaisiin elementtibetonihirviölaatikkoviidakoksi.

Varmaankin koska Suomessa se myös rakennettaisiin halvoista betonielementeistä.

Ihan hauska kokeilu, mutta jotenkin en usko että tuo kestää aikaa kovin hyvin ja näyttää huonolta kymmenen vuoden jälkeen (ainakin ilman kunnollista huoltoa).

No ei se Pihlajanmäki 50-60-lukujen taitteeltakaan ole romahtanut

Viimeisessä Puu -lehdessä pisti silmään Seppo Mäntylän Honkataloille suunnittelema asuinrakennus. Talo sijaitsee jossakin Helsingissä meren läheisyydessä. Upean näköinen toteutus ja hieno työ! Kevyt valoisa rakennus jossa puun lisäksi lasi on isossa roolissa.


Mäntylän galleriassa on useita hienoja asuinrakennuksia.
http://www.seppomantyla.fi

Puu -lehdessä oli myös artikkeli Hernesaareen kaavaillusta yleisestä saunasta, kaupunkikylpylästä nimeltä Hernesaaren löyly. Jasper Pääkkösen ja Antero Vartian hanke näyttää olevan parhaillaan menossa. Vai joko tämä hanke on Talossa ollut esillä?

http://yle.fi/uutiset/helsingin_uusin_y ... sa/7891934

Puu -lehdestä kun on kyse, on puu tässä ainakin ulkoa hallitseva materiaali. Rakennus on muodoltaan kuin osa rantakalliota

Kantti kirjoitti:Viimeisessä Puu -lehdessä pisti silmään Seppo Mäntylän Honkataloille suunnittelema asuinrakennus. Talo sijaitsee jossakin Helsingissä meren läheisyydessä. Upean näköinen toteutus ja hieno työ! Kevyt valoisa rakennus jossa puun lisäksi lasi on isossa roolissa.

Epäilen, että talo on Ramsinrannassa. Taisi vilahtaa jossain tv-ohjelmassa.

Perinteitä kunnioittavaa rakentamista Moskovassa vuodelta 2006. Triumph Palace, 264 metriä ja 57 kerrosta.


Aleksey Kuznetsow

Itseltäni oli mennyt ohi tämmöinen vuonna 2011 valmistunut Studio Libeskindin tekele. Sota on julmaa ja ilmeisesti sotamuseon tulee sitten näyttää siltä. Militärhistorisches Museum der Bundeswehr eli Bundeswehrin sotahistoriallinen museo sijaitsee Dresdenissä alunperin vuonna 1876 valmistuneessa klassistisessa asevarastorakennuksessa, jota Daniel L on sittemmin puukottanut (koska sota on julmaa). Miten mahtanee tämä virtaus kestää aikaa? Tuleeko päivä, jolloin tuo piikki puretaan vanha julkisivun tieltä, vai tuleeko nykyolomuoto suojelluksi?

Sanoisin, että varsin kiintoisaa hakkailua vanhan fasadin joukkoon! Etenkin koska kuvan perusteella se vanha fasadi on edelleen olemassa, pilkottaa sieltä, ei suinkaan Turun tapaan purettu varmuuden vuoksi. Rakennuksen taakse jäänyt historia sopii kovin hyvin sotamuseoalustaksi! Ei paha!

Piti varmuuden vuoksi tarkistaa, onko Bundeswehr-museon vanha rakennus alkuperäinen vai näköiskappale. Kuten muistetaan mm. Vonnegutin romaanista, 1945 liittoutuneiden sotahullut komentajat päättivät jo voitetun sodan päätepisteeksi pommittaa Dresdenin tulimereksi ja maan tasalle. Eurooppalainen vastine Hiroshiman ja Nagasakin atomipommeille. Tämä museo sattuu kuitenkin sijaitsemaan sen verran laitakaupungin puolella, että säilyi pystyssä.

En ole ihan joka suhteessa Libeskindin konttorin töiden ystävä, mutta tämä on mielestäni vavahduttavan upea juttu. Yksi syy käydä tuossa kaupungissa, jos vain mahdollista. Mahtaakohan tällä tyylilajilla olla jokin nimi? Ihan joka-arkkitehtejä ei varmaan päästetä toteuttamaan tällaisia hankkeita.

veka kirjoitti:Piti varmuuden vuoksi tarkistaa, onko Bundeswehr-museon vanha rakennus alkuperäinen vai näköiskappale.

Itsellekin tuli tuo heti mieleen, Saksassa kun on rekonstruktioita paljon, myös vähemmän pommitetuissa kaupungeissa kuin Dresden. Jäin miettimään, että missä oloissa tämmöinen tyylien sekoittaminen katsotaan hyväksyttäväksi ja hienoksi. Rekonstruktiota ei varmaan olisi tehty rauniosta suoraan Libeskindin piikin kera, ts. jos Libeskindille olisi annettu tehtävän pohjaksi pommitettu raunio, niin ratkaisu ei varmaan olisi ollut tämä. En usko, että piikkiä olisi myöskään hyväksytty esim. kunnossa olevaan 40-vuotiaaseen rekonstruktioon. Jostain syystä piikki on "vavahduttava" kun rempataan 130-vuotiasta. Mitä pitempää itse noita kuvia katson, sitä enemmän se näyttää vavahduttavan pöljältä, mutta tietty tämmöiset jutut pitäisi kokea paikan päällä ennen kuin tuomitsee.

Olisiko Turun pääkirjaston vanha osa parantunut, jos JKMM olisi laittanut laajennuksen yhteydessä sen pääjulkisivuun epäsymmetrisen lasisen viillon?

Omasta mielestäni on ihan positiivista, että kerrostumat näkyvät, eli siinä mielessä on ihan perusteltua tuoda laajennus rohkeasti näkyviin myös pääjulkisivun puolelle; vertaa esim. Louvren pyramidi.

Sen sijaan tämä nimenomainen Liebeskindin häkkyrä on kyllä aika kyseenalainen. Kyseinen piikki kun ei edes ole millään lailla funktionaalinen, vaan puhtaasti koriste, joka varsinkin tuossa suoraan edestä otetussa kuvassa näyttää aivan suhteettoman suurelta.

Helsingin Sanomien artikkelissa koottiin mukavasti Helsinkiin seuraavien vuosien aikana valmistuvat rakennusprojektit:

Uusi lastensairaala, Keskustakirjasto, Amos Rex – Helsingissä rakennetaan vuonna 2017 kuin viimeistä päivää

Aika komeita monumentteja rakentumassa maamme pääkaupunkiin. Tämän hetken muotivirtaus näyttäisi ainakin Keskustakirjaston, Amos Rexin, Altaan päärakennuksen ja Itäkeskuksen uuden Citymarketin (!) perusteella olevan epäsymmetrisyys ja suoria kulmia kaihtava orgaanisuus. Samaan sarjaan voinee laskea myös Länsimetron piakkoin avautuvat asemat, jotka ovat kuvien perusteella aika komeita ja itämetron asemien suunnittelufilosofiasta selkeästi poikkeavia julkisia tiloja.

Toisaalta Uusi Lastensairaala, Pasilan Tripla ja Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus ovat hyvinkin kulmikkaita. Olisikohan taustalla jonkinlaista kyllästymistä suoria kulmia kaihtavaan wau-tyyliin? Etenkin Pasilan Triplan kulmikkuus on mielestäni hieno anti-kontrasti: joku toinen arkkitehti olisi voinut suunnitella kulmikkaiden ja harmaiden virastotalojen keskelle muusta rakennuskannasta poikkeavan arkkitehtonisen "hengähdystauon" mutta ei, Tripla vain lisää suorine kulmineen pökköä pesään eikä anna armoa. Pasila on alueena muutenkin aika tinkimätön, olisikohan siitä uudeksi Merihaaksi trendien aallonharjalla ratsastavan luovan luokan keskuudessa?

Bunkkeri, Wood City, Metropolian päärakennus ja Telakkarannan suunnitelma taas osuvat näiden ääripäiden väliin, melko perinteisiä mutta pienellä "twistillä". Hienoja suunnitelmia nämäkin.

Wired listaa 25 männä vuonna valmistunutta mestariteosta:

https://www.wired.com/2016/12/2016-architecture/

Listauksen 25 mestariteoksesta jopa 20 sijaitsee Yhdysvalloissa, 1 Kanadassa, 3 Euroopassa ja 1 Aasiassa. Euroopan kolmesta mestariteoksesta kaksi on näitä taloa talon päälle -juttuja (joihin Dresdenin museokin lukeutuu), molemmat kaiken lisäksi sijaitsevat satamassa.

Antwerpenin satamakonttorista oli jo puhetta mm. Jätkäsaari-ketjussa. Tätäkin huimempi (ja varmaan kalliimpi) luomus on Hampurin sataman uusi Elbphilharmonie Hamburg. Rakennuksessa on konserttisali, hotelli, asuntoja ym. Sen on suunnitellut parivaljakko Herzog & de Meuron, jonka hotellisuunnitelma Katajanokan rantaan taannoin tyrmättiin. Suomalaisen arkkitehtuurin uusimpia saavutuksia edellä kartoittavassa luettelossa mainittu Jätkäsaaren Bunkkeri on aika vaatimaton esitys tässä kisassa. Onko siinä oikeastaan muuta kuin elementtiasuintalo betonikuution päällä?

Antwerpenin satamakonttori (kuva: Zaha Hadid Architects)
Elbphilharmonie Hambug (kuva: Hamburg Marketing/Maxim Schulz)
(kuva: Elbphilharmonie Hamburg)