Sisu kirjoitti:Kantti kirjoitti:
... jotkut 70- ja 80-luvullakin tehdyt elementtihirmut .... vaikkapa 80 -luvulla tehtyjen...
Keskustellaan näemmä eri asioista. Minulla oli mielessä vanhat talot vs uudet, sinulla wanhat vs vanhat. Minulle uudet talot = alle 10v vanha.
Valitettavasti seinien paksuudella ei ole suoraa korrelaatiota ääneneristämiskyvyn kanssa, sillä heikoin kohta (ovi tai ikkuna) tai pienikin reikä seinässä pilaa kyvyn. Puhumattakaan viemäreistä tai ilmakanavia pitkin kulkeutuvasta äänestä. Avainsanoja ovat tiiviys, massa ja osastointi. Vanhoissa tiilitaloissa seinät usein täyttävät kriteerit, tekniikkapuoli ei.
Tarkoitin juuri seinien paksuutta. Ikkunoita vaihdetaan niiden mentyä huonoon kuntoon, siinä vaiheessa tilanne ikkunoiden osalta on sama kuin uusissa taloissa. Mutta kyllä seinien paksuus varmasti on aivan riittävä äänieristyksen kannata vanhoissa elementtitaloissakin, ikkunan kohdalta se ääni tulee ellei seinässä ole tuuletusritilää suoraan ulos, kuten painovoiman avulla tuulettuvassa talossa yleensä on.
Vanhat irtonaiset rappaukset on perinteisesti irroitettu yksinkertaisesti vasaralla. Tämä Martin alueen rakennusten ulkoseinien leikkely näyttää itsestäni selvästi enemmän perusteelliselta vanhan rakennuksen rakennetutkimukselta? En tosin tiedä vedetäänkö nykyisin irtonaiset alueet laikkakoneella auki joissakin tapauksissa, perinteistä vasaraa kyllä käytetään edelleen.
Uudessa talossa vesivuoto --> lehtijuttu ja kohu; vanhassa talossa vesivuoto --> normaalia, korjataan. Prosentuaalisesti ( ja suhteellisestikin ) vanhoissa taloissa kosteus ja home aiheuttavat enemmän korjaustarpeita, mutta tyylikkäämpää on mollata uusia taloja. Tuo epämääräinen heitto "ynnä huonosta laadusta" jäi taas epäselväksi, mikä on huonoa laatua? Listoituksen jiirien suoruus? Listoituksen naulankantojen näkyminen?
Sitä ei käy kiistäminen, etteikö 65v kestäneet talot olisi kestäneet hienosti, varmasti jopa paremmin mitä tekohetkellä oli tarkoitus. Suuri kiitos siitä kuuluu talon huollolle.
Tuosta "vanhasta" nyt sen verran että vaikka vertailukohdan voi valita millaiseksi haluaa, tässä yhteydessä oma "vanha" "uusi" sarana on siinä kohdassa jossa muurattu ja paikkallaan valettu talonrakennus muuttui elementtirakentamiseksi, ja joka sitten kehittyi sitä mukaa kuin elementtirakennuksia valmistui ja kokemus siitä karttui, onhan sekin kehittynyt.
Taloja on ollut kautta aikojen hyviä ja huonoja eri syistä johtuen. Kyllä harjakatotkin vuotavat mikäli joku hakkaa siihen talvella reikiä lumen tiputuksen yhteydessä tai katto muuten on jäänyt vuosiksi vaille huomiota. Muuten harjakatto Suomen oloissa on parempi ja perustellumpi kuin uima-allastyyppinen tasakatto, jollaisia nykyisin ei asuintaloissa taideta paljoa harrastaa, mutta elementtirakentamisen alkuvuosina kyllä.
Homeongelmat puolestaan näyttävät keskittyvän asuntoihin joissa on jälkeenpäin modofioitu, tai "korjattu" olemassa olevia kylppäri/saunatiloja. Rakentamiseen liittyvässä uutisoinnista on muodostunut kuva omakotitaloihin tehtyjen muutosten aiheuttamista kosteusvaurioista tasaiseen tahtiin. Pelkällä painovoimalla toimiva ilmanvaihto vanhoissa rakennuksissa toimii monesti sinänänsä hyvin ja pitää rakennuksen kunnossa koska taloissa ei ole samanlaisia kosteita tiloja kuin tämän päivän kylppäri/sauna ratkaisut ovat, jos olisi, se vaatisi koneellisen ilmanvaihdon.
Rakennusmääräykset kosteuseristyksen ja muunkin rakentamisen kohdalla ovat vuosi vuodelta muuttuneet ja tarkentuneet, silti näissä linjauksesi mukaisissa n. 10 vuotta vanhoissa ja uudemmissa rakennuksissa ilmenee toistuvasti virheitä ja laiminlyöntejä. Jos ostat itsellesi pari vuotta vanhan kämpän et voi edelleenkään olla varma siitä ettei asunnossasi ilmenisi ongelmia. On aivan selvää että uusien asuntojen kohdalla kriteerit ovat erilaiset kuin on ollut vanhoissa, etenkin alkuvaiheen elementtirakennuksissa, rakennusvirheet on nostettava uusissa asunnoissa erityisesti esille, on se asunnon hinta sen verran korkealla että rakentamisen tasoon pitäisi voida luottaa kaikissa tapauksissa. Laadulla tässä keississä en tosiaankaan ole tarkoittanut jalkalistojen tai muiden listojen jiirikulmia tai muuta pikkunäppärä. Rakennusfirmat voivat huonoimmassa tapauksessa mitoittaa ilmanvaihtokoneen niin pahasti alimittaiseksi että huoneistojen ikkunat kostuvat ja ikkunanpielen silikonikittauksiin ilmaantuu hometäpliä. Ei tämä luultavasti säästösyistä ole tapahtunut mutta huolimattomuudesta tai asiantuntemattomuudesta kyllä, jossa asukkaiden terveyttäkin testataan melko rankasti.
Välillä lehdissä kirjoitellaan myös rakennusliikkeitä vastaan edelleen nostetuista oikeuskanteista joissa liikkeitä syytetään rakennusvirheistä. Kaiken sen keskustelun ja julkisen kirjoittelun jälkeen kuin tästä vuosien aikana on käyty!
Jos katsoo ennen sotia tehtyjen hyväkuntoisten rakennusten arvostusta tänään, ei se ainakaan häviä noin 10 vuotta vanhalle elementtirakennukselle, niihin panostetaan omistajanvaihtojen yhteydessä tehdyissä rempoissa kovia summia joita ei ehkä oltaisi valmiita laittamaan elementtitaloihin.
Meni vähän off topiciksi.
Minua on aina naurattanut nämä heitot. Mihin tämä käsitys perustuu?
Koneellinen ilmanvaihto puuttuu mutta verrattuna nykyrakentamisen aiheuttamiin kohuihin uudehkojen talojen vesi- ja homevahingoista ynnä huonosta laadusta, tämän ikäluokan rakennukset ovat näyttäneet pärjäävän hienosti!
Olit vienyt ajatukset vielä astetta pidemmälle ja koonnut ne mielestäni melko järkeväksi paketiksi.
